Hyvät tuotantotavat ja korkea hygienia pitävät ESBL-bakteerit kurissa broilerituotannossa

Mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien kehittyminen vastustuskykyisiksi lääkeaineille lisääntyy kaikkialla maailmassa. Yleistymisen taustalla vaikuttaa kansainvälisesti laajamittainen mikrobilääkkeiden käyttö ihmisillä ja eläimillä. Eläinlukumääriin suhteutettuna Suomi kuuluu EU-maiden vähiten mikrobilääkkeitä eläimillä käyttäviin maihin1. Euroopassa käytetään eniten eläinten mikrobilääkkeitä Etelä-Euroopan maissa.

Maahantuoduista emolinnuista neljännes kantaa ESBL-bakteeria

Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla on todettu maailmanlaajuisesti runsaasti ESBL-bakteereita (extended-spectrum beta-lactamas). ESBL-entsyymi kykenee hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä. Tavanomaiset antibiootit eivät tehoa ESBL-entsyymiä tuottaviin bakteeri-infektioihin.

Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole lääkitty antibiootein vuoden 2009 jälkeen2, ja Suomessa onkin EU-maiden alhaisin ESBL-esiintyvyys broilereilla3. Tästä huolimatta ESBL-bakteereita löydetään broilerituotannossa Suomessakin. On arveltu, että maahantuodut emopolven untuvikot voisivat toimia kotimaisten lintujen tartuntalähteenä.

Helsingin yliopistossa toteutetussa AmiFoPo -tutkimuksessa⁴ selvitettiin ESBL-entsyymiä tuottavien Escherichia coli -bakteerien kulkeutumista emolinnuilta kuoriutuville poikasille munien välityksellä. Vuosien 2017–2018 aikana toteutetussa hankkeessa otettiin näytteitä yhteistyössä suomalaisen siipikarjateollisuuden kanssa emolinnuilta, niiden munimista munista ennen ja jälkeen haudontajakson sekä kuoriutuvista poikasista. Myös emolintujen tuotantotiloista otettiin ympäristönäytteitä.

Tutkimuksessa selvisi, että maahantuoduista emolinnuista noin neljännes (26,7%) kantoi ESBL-bakteeria. Vastamunittujen munien pinnalta ESBL-bakteereita löytyi vain yhdeltä prosentilta ja tuotantotilojen ympäristönäytteistä vain yhdestä näytteestä. Haudontajakson jälkeisistä munien pintanäytteistä ja poikasten suolistonäytteistä ESBL-bakteereita ei löytynyt lainkaan. Sen sijaan näytteistä löytyi tavallista E. coli -bakteeria 83 prosentilta emolinnuilta, 65 prosentilta vastamunittujen munien pinnalta sekä kahdesta poikasen suolistonäytteestä haudontajakson jälkeen. Munien pinnoilla ei ollut E. coli -bakteeria haudontajakson jälkeen.

Tulokset osoittavat, etteivät ESBL-bakteerit leviä ainakaan suurissa määrin suoraan emolinnuilta poikasiin tai välillisesti munien välityksellä. Toisaalta herkän E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutuvalta poikaselta osoittaa, että bakteerien on mahdollista tunkeutua munankuoren läpi. Bakteerit voivat selvitä pitkiäkin aikoja ympäristössä, minkä johdosta ESBL-bakteereista täysin eroon pääseminen on hankalaa.

Antibiootittomuus ja Broilact- valmiste suojaavat

ESBL-bakteerien esiintyvyyden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös broilereilla käytettävän Broilact-valmisteen mahdollista suojaavaa vaikutusta ESBL-bakteerien esiintymiseen broilereilla.

Suomessa 1970-luvulla salmonellan kitkemiseen kehitetyn terveen linnun suolistobakteereihin pohjautuvan valmisteen on todettu myös ehkäisevän ESBL-bakteerien esiintymistä poikasilla⁵. Tavallisesti valmiste annostellaan vastakuoriutuville poikasille niin, että ne saavat sen ruuansulatuskanavaansa. Ruuansulatuskanavaan annosteltavan valmisteen katsotaan vaikuttavan yleisesti alhaiseen ESBL-esiintyvyyteen suomalaisilla broilereilla.

Tutkimuksessa selvitettiin Broilactin vaihtoehtoisen annostelutavan vaikutusta munien pinnalta ja kuoriutuvista poikasista löydettyihin ESBL-bakteereihin. Pian muninnan jälkeen osa tutkittavista munista upotettiin kauttaaltaan Broilact-liuokseen, ja ESBL-bakteerien esiintyvyys selvitettiin kolmiviikkoisen haudontajakson jälkeen. Tutkimuksessa oletettiin, että valmisteliuokseen kastettujen munien pinnoilta todettaisiin alhaisemmat ESBL-pitoisuudet kuin käsittelemättömien munien pinnoilta. Käsittelyn vaikutusta ei voitu lopulta kuitenkaan arvioida, sillä haudontajakson jälkeen ei käsittelemättömien munien pinnoilta ja niistä kuoriutuvista poikasistakaan todettu ESBL-bakteereita.

Tutkimus osoittaa, että ESBL-bakteereita kulkeutuu Suomeen maahantuotavien untuvikkojen mukana, mutta hyvät tuotantotavat ja korkea tuotantohygienia pitävät ESBL-bakteerien tason alhaisena. Myös Broilactin käyttö ruuansulatuskanavaan annosteltuna kuoriutumisvaiheessa ja antibiootittomuus tuotantotason broilereilla auttavat osaltaan alhaisen resistenssitilanteen ylläpitämisessä.

Tutkimuksella on edelleen tärkeää selvittää, millaiset tekijät ylläpitävät ESBL-bakteerien esiintymistä antibiootittomassa broilerituotannossa ja miten esiintymistä voidaan edelleen vähentää. ESBL-bakteerien torjunta kotikeittiössä sisältää normaalin keittiöhygienian ja lihan läpikotaisen kypsentämisen.

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa kärkihanketta Mikrobilääkeresistenssin torjunta tuotantoeläimillä. Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.

Viitteet:

¹ Euroopan Lääkevirasto, 2018. European Medicines Agency EMA. Sales of veterinary antimicrobial agents in 30 European countries in 2016.

² Nauholz, H. ym. 2014. Antimicrobial use in meat poultry production in Finland 2007−2012. Poster. 3rd International Conference on Responsible Use of Antibiotics in Animals.

³ EFSA & ECDC, 2018. The European Union summary report on antimicrobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2016. EFSA J., 16, p. 5182.

⁴ Oikarainen P.E., ym. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100−106.

⁵ Nuotio, L. ym. 2013. Effect of competitive exclusion in reducing the occurrence of Escherichia coli producing extended-spectrum beta-lactamases in the ceca of broiler chicks. Poult. Sci., 92, 250−254