Akryyliamidille suunnitellaan enimmäisrajoja

EU:n akryyliamidiasetus tuli voimaan 2017. Nyt suunnitteilla on sitovia enimmäispitoisuuksia herkkien kuluttajaryhmien tuotteisiin.

Akryyliamidia syntyy tärkkelyspitoisiin elintarvikkeisiin friteeratessa, uunissa paistaessa tai paahdettaessa, kun valmistuslämpötila on yli 120 astetta. Ongelma havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Korkeimmat pitoisuudet on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn tekemän selvityksen mukaan löydetty perunatuotteista, viljatuotteista ja kahvista.

Yhdisteen arvioidaan lisäävän riskiä sairastua syöpään, mutta ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ihmisten sairastumisiin on epäselvä. EFSAn mukaan olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä vähentämään altistumista akryyliamidille.

Vuonna 2017 EU:n komissio antoi akryyliamidiasetuksen, jonka tavoitteena oli alentaa akryyliamidipitoisuuksia elintarvikkeissa. Asetus velvoittaa akryyliamidipitoisuuksien vähentämistoimenpiteisiin omavalvonnassa muun muassa kahvin, perunatuotteiden, kuten ranskanperunoiden ja perunalastujen, leivän ja aamiaisviljojen valmistuksessa. Lisäksi tiettyjen toimijoiden on seurattava pitoisuuksia.

– Akryyliamidia muodostuu sellaisiin elintarvikkeisiin, jotka kuuluvat kuluttajien päivittäiseen ruokavalioon, eli erityisesti vilja- ja perunatuotteisiin. Tästä syystä sääntely on ollut tarpeen. Vähentämistoimenpiteillä elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuus ja siten myös kuluttajien altistus on mahdollista saada merkittävästi aiempaa pienemmäksi, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala.

Valvonta yritysten omavalvontana

Tällä hetkellä asetus velvoittaa toimijat näissä tuoteryhmissä akryyliamidipitoisuuden seurantaan, mutta sitovia enimmäisrajoja ei ole asetettu.

– Akryyliamidiasetuksen ja elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden valvonta on osa tavanomaista elintarvikevalvontaa, joka perustuu yrityksen omavalvontaan ja sen tarkastuksiin. Yritys, esimerkiksi valmistaja, vastaa tuotteidensa määräystenmukaisuudesta ja turvallisuudesta myös akryyliamidin osalta, kertoo ylitarkastaja Laura Pokki Ruokavirastosta.

Elintarvikealan yrityksen on kuvattava omavalvonnassaan kullekin akryyliamidiasetuksen soveltamisalaan kuuluvalle valmistamalleen elintarvikkeelle, tai tarvittaessa elintarvikeryhmälle, vaaditut vähimmäistoimenpiteet ja niiden toteuttaminen käytännössä.

– Paikalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat toimijan omavalvonnan oikeellisuutta ja riittävyyttä Oiva-järjestelmän mukaan.

Suurimpia alueellisia elintarvikevalvojia on Helsingin kaupunki. Kaupungin elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg toteaa, että elintarvikevalvonnassa on keskitytty akryyliamidin osalta vielä neuvontaan ja opastukseen.

– Ohjeistus on ollut melko vieras pienille leipomoille ja vastaaville toimijoille. Isommat yritykset, kuten kahvinpaahtimot ja leipomoketjut, ovat huomioineet ohjeistusta omavalvonnassaan, mutta toteutusta ei ole vielä arvioitu Oiva-tarkastuksissa.

Elintarviketeollisuuden lisäksi asetus koskee ravintoloita, laitoskeittiöitä, paistopisteitä, leipomoita sekä toimijoita, jotka ovat osa suurempaa ketjua, kuten hampurilaisketjut. Kohderyhmä on laaja. Näille kolmelle erityyppiselle toimijaryhmälle on asetettu asetuksessa erilaiset, toimintansa mukaiset vaatimukset.

Vähennystoimet ovat tuotekohtaisia

Eri toimialoilla on nyt tehty työtä akryyliamidipitoisuuksien alentamiseksi puolitoista vuotta. Elintarviketeollisuusliitto ry:ssä (ETL) valmisteltiin asetuksen tullessa voimaan perunasektorille tiekartta, jonka tavoitteena oli helpottaa asetuksen soveltamista yrityksissä.

– Perunan osalta on kiinnitetty useisiin asioihin huomiota lähtien lajikevalinnasta, viljelystä, varastointiolosuhteisiin, lämpötila- ja prosessihallintaan. Meille ei ole raportoitu yksittäisten vähennystoimien vaikutuksista, sillä koko tuotantoketju on ollut tarkastelussa, kertoo toimialapäällikkö Elisa Piesala ETL:stä.

Prosessin hallintakeinot ovat hänen mukaansa tuoteriippuvaisia ja sovitettava kulloiseenkin tuotantoprosessiin. Yritykset ovat jakson aikana ottaneet vähentämistoimia käyttöön vaiheittain. Tässä ovat auttaneet hyvä viranomaisohjaus sekä järjestetyt koulutukset, joihin osallistuivat sekä teollisuuden toimijat että viranomaiset.

– Vaikuttaa siltä, että uusi normaali on tältä osin saavutettu markkinoilla, arvioi Piesala.

Johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä arvioi, että myös kahville asetuksessa määritetyt vähentämistoimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu.

– Haaste on vaaleapaahtoisissa kahveissa, ja monitoroinnit on keskitetty niihin. Paahtoreseptiikan osalta tehdään kokeita ja pyritään optimoimaan paahtoprosesseja vertailuarvon alapuolella pysymiseksi. Entsyymien käyttö kahvissa ei ole realistista. Kahvi on luonnontuote, ja tuotteessa on vuoden kierron mukaista vaihtelua, joka muun luontaisen vaihtelun kanssa vaikeuttaa akryyliamidipitoisuuden ennustamista lopputuotteessa. Akryyliamidipitoisuuksia seurataan ja analysoidaan jatkuvasti.

Myös tuontielintarvikkeita valvotaan

Jokainen EU-maa päättää itsenäisesti, miten järjestää tuontielintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksien valvonnan. Suomessa Tullilaboratorio on mitannut akryyliamidipitoisuutta 112 elintarvikkeiden tuontierästä vuosina 2018 ja 2019.

Tutkittavia näytteitä on otettu paahdetusta kahvista, näkkileivistä, myslisekoituksista, kekseistä ja perunalastuista. Tuotteet ovat olleet peräisin sekä kolmansista maista että EU:n sisäkaupasta.

Tullilaboratorion jaostopäällikön Suvi Ojanperän mukaan Tulli on antanut huomautuksen korkeista mitatuista akryyliamidipitoisuuksista 11 näytteestä. Niistä suurin osa oli peräisin Saksasta ja Iso-Britanniasta. Korkeita pitoisuuksia on löytynyt muun muassa kekseistä, perunalastuista ja kahvista.

– Tuotteista, joissa on esiintynyt korkeita pitoisuuksia, otetaan yleensä seurantanäytteet jonkin ajan kuluttua. Tällä pyritään varmistamaan, että huomautukseen on reagoitu ja tuotantoprosessia on muutettu, Ojanperä kertoo.

Tulli laatii parhaillaan vuoden 2020 valvontasuunnitelmaa. On todennäköistä, että akryyliamidipitoisuuksien seuranta jatkuu.

Enimmäisrajoja tietyille tuoteryhmille

EU suunnittelee parhaillaan akryyliamidille enimmäismääriä. Asiasta keskustellaan Elina Pahkalan mukaan vielä komissiossa, joten eräille tuoteryhmille suunnitellut rajat tulisivat voimaan aikaisintaan ensi vuonna.

– Jo asetusta säädettäessä sovittiin, että tietyille elintarvikeryhmille tullaan asettamaan sitovat enimmäismäärät. Keskustelu aloitettiin tuotteista, jotka on suunnattu herkimmälle kuluttajaryhmälle eli imeväisille ja pikkulapsille, joiden akryyliamidialtistuksen on tärkeä olla mahdollisimman pieni. Enimmäismäärä tullaan todennäköisesti asettamaan imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuille kekseille, korpuille ja viljapohjaisille ruuille sekä vauvanruuille.

Lisäksi mahdollisista uusista säädeltävistä elintarvikeryhmistä aloitetaan keskustelut komissiossa ensi vuoden aikana. Vielä ei Pahkalan mukaan ole tiedossa, mille elintarvikeryhmille enimmäismääriä suunnitellaan. Perusperiaatteena on kuitenkin vähentää altistusta erityisesti herkimmillä kuluttajaryhmillä.

– Jatkossa EU:ssa julkaistaan monitorointisuositus, jolla on tarkoitus selvittää asetuksen soveltamisalan tai vertailuarvojen ulkopuolelle jääneiden elintarvikeryhmien akryyliamidipistoisuuksia. Tällaisia elintarvikeryhmiä ovat esimerkiksi perunalaatikkotyyppiset ruuat, uppopaistetut juureslastut ja ranskalaiset sekä tietyt leipomotuotteet, kuten croissantit ja donitsit. Suositusta viimeistellään parhaillaan komissiossa.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.

Lisätietoja: http//www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/kontaminantit/akryyliamidi

http://www.etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-ohjeet/perunasektorin-tiekartta-akryyliamidin-hallintakeinot-luonnos-6.4.2018.pdft-luonnos-6.4.2018.pdf