Kontaktimateriaalien koostumuksella ja ominaisuuksilla iso vaikutus elintarvikkeisiin

Elintarvike on elinkaarensa aikana kosketuksessa useisiin eri materiaaleihin ja tarvikkeisiin. Näitä materiaaleja kutsutaan lyhyesti elintarvikekontaktimateriaaleiksi tai pelkästään kontaktimateriaaleiksi.

Kontaktimateriaalien koostumuksella ja ominaisuuksilla on suuri vaikutus elintarvikkeeseen, sillä materiaalista siirtyy lähes aina sen ainesosia ainakin vähäisessä määrin elintarvikkeeseen. Peruslähtökohtana materiaalivalinnoissa pitäisikin aina olla käytettävän kontaktimateriaalin turvallisuus.

Yksinkertaistettuna elintarvikekontaktimateriaalia voidaan pitää turvallisena, kun se on kemiallisilta koostumukseltaan ja mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan sellainen, ettei elintarvike muutu ei-turvalliseksi ollessaan siihen kontaktissa. Viime kädessä elintarvikekontaktimateriaalin turvallisuutta arvioidaan siihen kosketuksessa olevan elintarvikkeen turvallisuuden näkökulmasta.

Kontaktimateriaalista ei saa siirtyä elintarvikkeeseen sen ainesosia sellaisia määriä, jotka tekisivät elintarvikkeen vaaralliseksi ihmiselle, muuttaisivat elintarvikkeen koostumusta sopimattomasti tai sen aistinvaraisia ominaisuuksia haitallisesti. Vaatimustenmukaisuus on käsitteenä laajempi. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä ominaisuuksia, joita on lainsäädännöllä säädetty, mukaan lukien elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuus.

Vaatimustenmukaisuusilmoitus kertoo turvallisuudesta

Kontaktimateriaaleille, joilla on materiaalikohtaista erityislainsäädäntöä, on kirjattu velvollisuus laatia ns. vaatimustenmukaisuusilmoitus, jolla materiaalin turvallisuus ja muu vaatimustenmukaisuus voidaan varmistaa kaupan eri vaiheissa.

Asetuksessa 1935/2004 on säädetty jäsenvaltioille mahdollisuus pitää voimassa tai antaa kansallisia säännöksiä koskien vaatimustenmukaisuusilmoitusta. Moni EU-maa vaatii laatimaan vaatimustenmukaisuusilmoituksen kaikille kontaktimateriaaleille joko kansallisessa lainsäädännössä tai viranomaisohjeissa.

Suomessa velvollisuus laatia vaatimustenmukaisuusilmoitus kaikille elintarvikekontaktimateriaaleille on kirjattu Ruokaviraston valvontaohjeeseen 17018. Ohjeessa on kerrottu myös yleiset sisältövaatimukset ko. ilmoitukselle.

Kemiallinen turvallisuus on pääosassa

Elintarvikekontaktimateriaalin aiheuttama kemiallinen riski elintarvikkeelle syntyy materiaalista elintarvikkeeseen siirtyvistä ainesosista. Kontaktimateriaalivalmistajan on tärkeää tunnistaa, onko materiaalista siirtyvien ainesosien joukossa sellaisia, joilla on todettu tai joilla epäillään olevan ihmisen terveyteen haitallisia vaikutuksia.

Kemiallisten aineiden siirtymää materiaalista elintarvikkeeseen kutsutaan migraatioksi. Migraatio on monimutkainen tapahtuma, jonka mekanismi vaihtelee materiaalikohtaisesti. Materiaaleilla, joilla pieni huokoskoko estää aineiden siirtymisen materiaalin ulkopinnalta sisäpinnalle (mm. ruostumaton teräs, lasi ja keramiikka), migraatiota tapahtuu pääosin suoraan liukenemalla elintarvikkeen kanssa kosketuksessa olevasta pinnasta kuten astian sisäpinnasta.

Paperilla ja kartongilla migraatio perustuu yleensä adheesioon eli aineiden väliseen vetovoimaan. Kosteuden imeytyessä paperiin sen sisältämät aineet alkavat siirtyä siitä pois. Muovilla mekanismina on yleensä diffuusio, jossa aineet siirtyvät korkeamman pitoisuuden puolelta matalamman pitoisuuden puolelle pikkuhiljaa.

Käytännössä aineita voi siirtyä monikerroksisesta materiaalista kaikkien eri kerrosten läpi elintarvikkeeseen. Esimerkiksi painovärit saattavat siirtyä usean eri materiaalikerroksen läpi pakkauksen ulkopinnalta elintarvikkeeseen, jos välissä ei ole käytetty estokerrosta.

Painovärien ainesosia voi siirtyä materiaalin pinnalta myös ns. set off -ilmiön vaikutuksesta. Tällöin painetun materiaalin painopinnalta siirtyy painovärin ainesosia painamattomalle puolelle, kun materiaalia pinotaan päällekkäin tai esimerkiksi kääritään rullalle painamisen jälkeen.

Migraation määrä riippuu migratoituvien aineiden ja kosketuksessa olevan elintarvikkeen fysikaaliskemiallisista ominaisuuksista. Kemiallisen aineen pitoisuus kontaktimateriaalissa vaikuttaa luonnollisesti siihen, paljonko sitä voi ylipäätään siirtyä elintarvikkeeseen. On todettu, että siirtymä on sitä suurempaa, mitä pienempi on siirtyvän aineen molekyylimassa. Yli 1000 Daltonin suuruisen molekyylimassan omaavat aineet eivät enää siirry helposti.

Elintarvikekontaktimateriaalin paksuus ja materiaalin tiiveys vaikuttavat myös siirtymään. Materiaalin rajapaksuudeksi kutsutaan sitä, kun aineiden siirtymä ei enää kasva.

Myös elintarvikkeiden ominaisuuksilla on suuri merkitys aineiden siirtymään. Tutkimuksissa on todettu, että aineiden siirtymä on suurinta rasvaiseen ja happamaan elintarvikkeeseen. Migraatio on verrannollinen ajan neliöjuureen. Se kasvaa kosketusajan alussa nopeasti, mutta tasoittuu kosketusajan loppua kohden.

Kosketuspinta-alalla on niin ikään vaikutus migraation määrään. Migraatio on yleensä suurinta silloin, kun kosketuspinta-alan suhde tilavuuteen on suurin. Kemiasta tuttu sääntö, että samankaltainen liuottaa samankaltaista, lisää myös siirtyvien aineiden määrää. Esimerkiksi kontaktimateriaalissa oleva poolinen aine liukenee helpommin poolisiin elintarvikkeisiin.

Elintarvikkeen ominaisuuksien lisäksi migraation suuruuteen vaikuttaa elintarvikkeen lämpötila. Migraation on todettu kasvavan moninkertaisesti jokaista 20 °C:n lämpötilan nousua kohden.

***********************************

Lainsäädännön minimivaatimukset elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuudelle

  • EU-asetus 1935/2004 koskee kaikkia elintarvikekontaktimateriaaleja, ja siinä on annettu yleiset turvallisuusvaatimukset kaikille elintarvikekontaktimateriaaleille materiaalityypistä riippumatta. Kontaktimateriaaleja koskeva muu EU-lainsäädäntö on annettu tämän asetuksen perusteella. Sitä kutsutaan epävirallisesti ns. kehysasetukseksi.
  • Asetus hyvistä toimintatavoista, ns. GMP-asetus 2023/2006
  • Muoviasetus 10/2011 (EU)
  • Kierrätysmuoviasetus 282/2008 (EU)
  • KTM:n asetus keramiikasta 165/2006
  • KTM:n asetus regeneroidusta selluloosasta 697/2005
  • Asetus aktiivisista ja älykkäistä elintarvikekontaktimateriaaleista 450/2009 (EU)
  • Asetus epoksijohdannaisista 1895/2005 (EU)
  • Asetus bisfenoli-A:sta lakoissa ja epoksipinnoitteissa 213/2018 (EU)
  • KTM:n nitrosoamiinipäätös koskien tuttien ja tuttipullojen kumeja 903/1994
  • Kiinasta ja Hongkongista tuotavia polyamidisia ja melamiinisia keittiötarvikkeita koskeva asetus 284/2011 (EU).
  • KTM:n päätös raskasmetalleista 268/1992