Pohjavesien likaantuminen huolestuttaa

Valtaosa vesiongelmatilanteista ja -epidemioista liittyy pohjavesien likaantumiseen. Syynä tähän voi olla se, että pohjavesikaivo sijaitsee esimerkiksi rinteessä tai painanteessa.

‒ Verkostohavereita on ollut vielä suhteellisen vähän. Oma ennustukseni on, että ne saattavat tulevina vuosina lisääntyä, jos verkostojen kunnosta ei pidetä huolta, Ilkka Miettinen varoittelee.

Hänen mukaansa ongelmana on se, etteivät kaikki vesilaitokset ja kunnat satsaa tarpeeksi verkostojen saneeraukseen, mistä seuraa korjausvelkaa. Myös pohjavesikaivojen teknistä kuntoa pitäisi valvoa säännöllisesti ja selvittää, millaisia pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä vedenottamon läheisyydessä on.

Miettinen ehdottaa kansallisia ”vesiverkostotalkoita”, jotka pohjautuvat riskinarviointiin: kartoitukseen siitä, missä kunnossa verkostot ovat ja millä aikataululla niitä pitää uudistaa.

‒ Tämä urakka ei ole mahdollista, elleivät kunnat, vesilaitokset ja viranomaiset tee yhteistyötä. Varmaan valtionkin on tuettava kuntia tässä urakassa, hän arvioi.

Moni asia vaikuttaa talousveden laatuun

Suomessa pintavedestä valmistettu talousvesi desinfioidaan ennen jakeluverkostoon pumppaamista, mutta kaikkia pohjavesiä ei desinfioida.

Vesilaitokselta lähtevä vesi voi viipyä verkostoissa pitkäänkin, mistä saattaa seurata mikrobien jälkikasvua ja veden laadun muutoksia. Suurin osa mikrobeista kasvaa verkostojen pintojen mikrobifilmeissä ja verkostoihin kerääntyneissä saostumissa.

Mikrobit voivat säilyä verkostojen pinnoilla pitkiä aikoja. Usein likaantuneen verkoston puhdistamisessa ei riitä vain vedellä huuhtelu, vaan ne joudutaan puhdistamaan mekaanisesti tai desinfioimaan.

Veden haju- ja makuaittoja saattavat aiheuttaa mikrobien lisäksi PEX-muovista tehnyt vesiputket. Niiden valmistuksessa käytetään erilaisia liuottimia, antioksidantteja, stabilisaattoreita ja pehmentimiä. Aikaa myöten putkista vapautuu veteen pieniä määriä kemiallisia aineita ja niiden hajoamistuotteita.

Kemialliset jäämät ovat hallinnassa

Miettisen mukaan terveydensuojeluviranomaisilla on hyvä tilannekuva talousveden kemikaalijäämistä.

‒ Talousvesien kemialliset jäämät ovat Suomessa hyvin hallinnassa. Vesilaitoksilla on käytettävissä tekniikoita, joilla vettä voidaan puhdistaa. Jos tilanne on todella paha, voidaan vedentuotantoyksikkö useimmissa tapauksissa sulkea ja tuottaa talousvesi muilla vedenottamoilla. Riskinarviointi täytyy tehdä ainekohtaisesti, Miettinen tarkentaa.

Suomen Akatemian rahoittamassa CONPAT-hankkeessa on selvitetty muun muassa veden lääke- ja kasvinsuojelujäämiä Kokemäen vesistössä ja Turun seudun juomavedessä.

‒ Lopputulema on, että talousvesissä olevat jäämät ovat alhaisia, eikä niistä ole terveyshaittaa, Miettinen tiivistää.

Suomalainen talousvesi on hyvälaatuista

Miettinen uskoo, että vesilaitokset tekevät parhaansa toimittaakseen asiakkailleen hyvälaatuista talousvettä ja ottavat huomioon myös suurasiakkaiden toiveita.

‒ Erityisjärjestelyitä esimerkiksi omien vesijohtolinjojen muodossa on olemassa. Erityistoiveiden täyttäminen on varmasti vaikeaa, ja silloin teollisuuden täytyy itse varautua käyttämään lisäpuhdistusmenetelmiä, Miettinen toteaa.

Hän painottaa, että ilmi tulleista vesiongelmista huolimatta suomalaista talousvettä voidaan pitää lähtökohtaisesti hyvälaatuisena ja turvallisena.
‒ Turhaan emme ole tottuneet siihen, että talousvesi on yhtä kuin juomavesi. Asiat eivät ole kaikkialla näin hyvin, Miettinen tähdentää.

Hän muistuttaa, että yksittäisiin veden likaantumistapauksiin reagoidaan Suomessa nopeasti ja tehokkaasti. Vuosittain sattuu 30−40 talousveden likaantumistapausta, joiden syynä on useimmiten pohjaveden saastuminen mikrobeilla.