Uusintavasta taloudesta Suomelle uusi kilpailuetu?

Regeneratiivisen eli uusintavan talouden globaali nousu haastaa ajattelemaan täysin uudella tavalla. Regeneratiivisessa taloudessa arvoa mitataan kyvyllä palauttaa ja rikastaa luonnon ekosysteemejä sekä vahvistaa yhteiskuntien elinvoimaa.  

Tämä on seuraava askel meille tutuksi tulleesta kestävän kehityksen ajatusmaailmasta, joka on pitkälti keskittynyt haittojen vähentämiseen. Regeneratiivisen talouden nousun taustalla on, että yhä laajemmin ymmärretään, ettei maapallomme pelastamiseksi pelkkä kestävyys enää riitä.  

Suomessa meillä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat olla regeneratiivisen murroksen edelläkävijöitä ja hyötyjiä. Kestävän kehityksen yli 30-vuotinen historia on opettanut meille, että todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun tavoitteet muuttuvat käytännöiksi – kun arvot, talous ja arjen valinnat alkavat puhua samaa kieltä.  

Tässä siirtymässä meitä ohjaa kokonaisvaltainen näkemys siitä, mistä todellinen vaurautemme koostuu: myös ympärillämme olevista luonnon ekosysteemeistä.  

Regeneratiivisen talouden ajattelun voi nähdä kilpailuetua luovana innovaatioalustana, jossa etsitään ratkaisuja, jotka osana liiketoimintaa vahvistavat luonnon elinvoimaa ja luovat uusia markkinoita.  

Tämä ajattelu leviää maailmalla jo laajalla rintamalla – pioneereja löytyy sekä monikansallisista yrityksistä että ketteristä startupeista. Yhteistä niille on ajatus resurssien lisäämisestä, vahvistamisesta ja paremman tulevaisuuden rakentamisesta.  

Ei liene yllätys, että luonnonvaroihin perustuvat toimialat ovat eturintamassa. Täten on luonnollista, että elintarvikeala tulee olemaan tämän muutoksen ytimessä.  

Uudistava talous voi nousta Suomessa seuraavaksi kehityssuunnaksi vain, jos teemme sen yhdessä. Elintarvikealan toimijoilla on tässä poikkeuksellinen mahdollisuus näyttää suuntaa – rakentaa ruokajärjestelmä, joka ei ainoastaan vähennä haittoja, vaan palauttaa, rikastaa ja vahvistaa luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuuden elinvoimaa.  

Hyvä esimerkki on Järki Särki -kalasäilyke, jonka valmistuksessa käytettävän raaka-aineen poistaminen parantaa samalla vesistöjen tilaa sekä tukee maaseudun elinvoimaisuutta. On hienoa, että tämä tuoteinnovaatio on saavuttanut tunnustusta kilpailuissa. 

Työnantajani LUT-yliopisto on mukana EU:n osarahoittamassa Dream+Plan-tohtorikoulutushankkeessa, jossa 32 jatko-opiskelijaa tekee väitöskirjoja regeneratiivisuudesta, restoratiivisuudesta ja resilienssistä eri toimialoilla ympäri Eurooppaa. Heistä 10 jatko-opiskelijaa työskentelee LUT-yliopistossa, ja toimin osan heistä ohjaajana.  

Kun 15 vuotta sitten aloitin kestävän kehityksen tutkimuksen parissa, en olisi uskonut, miten pitkälle globaalisti olemme päässeet vuoteen 2025 mennessä. Nyt regeneratiivinen talous tuntuu yhtä houkuttelevalta uudelta polulta – sillä pelkkä kestävyys ei enää riitä. 

Kirjoittaja toimii professorina LUT-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut kestävän kehityksen edistämisestä globaalisti ja nauttii vapaa-aikana Suomen luonnosta.