On kestävyyden aika 

Kestävyyskentällä on halutessaan voinut pitkään toimia korulauseiden varassa. Vuodenvaihteessa lakisääteiset vaatimukset kiristyvät jälleen, kun vastuullisuusraportointiin velvoittava direktiivi CSRD astuu voimaan suurten yritysten toiminnassa. Vaikutus heijastuu toimitusketjuja pitkin myös pienempiin yrityksiin.  

Sääntelyä on tiedossa lisää. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus PPWR ohjaa entistä vahvemmin materiaalitehokkuuteen ja kierrätykseen. Tuleva Green Claims -direktiivi taas pyrkii karsimaan viherpesua ja ohjaamaan viestinnässä vain selvien, todennettavien ympäristöväittämien käyttöön. 

Eräs kestävyysviestinnän haaste on vertailtavuus. Ihannetilanteessa kuluttaja pystyisi vertaamaan kahden rinnasteisen tuotteen, vaikkapa elintarvikkeen, hiilijalanjälkeä ja hyödyntämään tietoa ostopäätöksessään. 

Luonnonvarakeskuksen LCAFoodPrint-hankkeessa on tehty suurtyö vertailukelpoisen laskennan ja selkeiden ympäristöväittämien edistämiseksi. Ruuan tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen alkaa olla jo standardoitua, joskin on haastavaa saada täsmällistä alkutuotannon tietoa kaukana tuotetuista raaka-aineista. 

Muidenkin jalanjälkivaikutusten laskentaa kehitetään. Esimerkiksi vesi- ja biodiversiteettivaikutukset saanevat vielä joskus standardoituja mittareita. 

Ruuan jalanjäljet syntyvät suureksi osaksi alkutuotannossa. Mittaamiseen tarvitaan täsmällistä alkutuotannon dataa, jotta erilaisten maaperien ja viljelytekniikoiden vaikutukset jalanjälkiin tulevat näkyviksi. Eräs kysymys onkin, miten dataketjun saisi kuntoon.

Lähes kaikki planeetan tilan mittarit huutavat punaisella

Miksi tämä kaikki vaiva? Ikäviä ja ilmiselviä vastauksia löytyy esimerkiksi lokakuussa BioScience-lehdessä julkaistusta katsausartikkelista, johon on kerätty laajasti erilaisia planeetan kantokykyä selvittäneitä tutkimuksia viime vuosien ajalta (uutisemme s. 37). 

Masentava lopputulos on, että tutkimusten mukaan lähes kaikki planeetan tilan mittarit huutavat punaisella. Ilmastovaikutukset ovat saaneet eniten huomiota, mutta yhtä kohtalokkaiksi voivat käydä esimerkiksi vesi- ja biodiversiteettivaikutukset. 

Tarvetta kestävyyssiirtymään korostetaan siis tiedepohjaisesti. Käytännössä kestävyysajattelu on välttämätöntä, vaikka se aiheuttaisi kuluja ja vaivaa. Kestämättömästikään emme voi jatkaa. 

Jotkut ympäristövaikutukset näkyvät jo ympärillämme. Tätä kirjoittaessani on marraskuun puoliväli, lämmintä kahdeksan astetta ja ykkösvyöhykkeellä kukkivat vielä monet pientareen kasvit. Lämpötilaennätykset ovat vuoden 2024 mittaan menneet uusiksi ympäri maailmaa, ja globaalisti 1,5 asteen lämpötilan nousu on tänä vuonna ylitetty. Tämä vaikuttaa jo sääoloihin ja satoihin.  

Tässäkin lehdessä on useita esimerkkejä siitä, miten tieteessä etsitään aktiivisesti ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Ruokaketjun olennainen vaikuttaja ovat kansalliset ravitsemussuositukset (s. 40-41), joiden uudistus tuo ensimmäisen kerran esiin terveysnäkökulmien lisäksi ruuan ympäristövaikutukset. Suuri työ ravitsemus- ja ympäristönäkökulmien yhdistämiseksi on tehty myös NEPGa-hankkeessa (s. 30-31). Ehkä kuluttajan valinnat helpottuvat jatkossa uudenlaisen, molemmat näkökulmat yhdistävän pakkausmerkinnän avulla.