Alkutuotannon kannattavuuskehitys ei anna aihetta riemuun

Alkutuotannon 2000-luvun kannattavuuskehityksestä on vaikeaa löytää mitään myönteistä. Voimakkaasta sektori- tai tilatason rakennekehityksestä huolimatta kannattavuuskehitys on ollut laskeva.

Jokaisen tuotantosuunnan parhaat tilat ovat edelleen kannattavia. Toisaalta huomattava osa maatiloista on edelleen velattomia, mikä osaltaan luo vielä toivoa tilanteeseen. Toimintaedellytyksiä on edelleen olemassa, mutta investoineiden ja voimakkaasti kasvaneiden maatilojen talousvaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi.

Maatalouden kannattavuuden tilastoaineistoa tuottavat lähinnä Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus. Lisäksi koko alan maataloustuloa ja sen kehitystä seuraavat ja laskevat Pellervon taloustutkimus ja Luonnonvarakeskus. Tilatasolla parhaan käsityksen kannattavuudesta antaa Luonnonvarakeskuksen taloustohtorista löytyvät kirjanpitotilojen tulokset.

Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidosta tärkeimpänä kannattavuuden mittarina käytetään kannattavuuskerrointa. Se kertoo, miten asetetut tavoitteet täyttyvät oman työn 16 euron tuntihinnasta ja oman pääoman vajaan neljän prosentin koron osalta.

Tavoitteet ovat yritystoimintaa ajatellen varsin vaatimattomat. Kannattavuuskertoimen ollessa yksi edellä mainitut tavoitteet saavutetaan. Jos kannattavuuskerroin on esimerkiksi 0,5, tavoite on saavutettu 50-prosenttisesti.

Erityisesti kasvinviljelyn kannattavuus on romahtanut 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa kannattavuuskerroin oli vielä 0,8, kun se on ollut viime vuodet 0,2. Kotieläintuotannossa kannattavuuskerroin on säilyttänyt tasonsa kasvinviljelyä paremmin ollen pääsääntöisesti 0,5–0,8.

Mitä maataloudessa on sitten tapahtunut, tai mihin suuntaan kehitys on menossa? Erityisesti kotieläintuotannossa rakennekehitys on nopeaa. Tilojen määrä puoliintuu kymmenessä vuodessa tuotannon pysyessä ennallaan.

Keskeisin syy heikkoon kannattavuuskehitykseen löytyy markkinoilta.

Tilakoon kasvun ohella tuotanto keskittyy maantieteellisesti. Nopea rakennekehitys pääomavaltaisella, matalan katteen toimialalla näkyy erityisesti maito- ja nautatilojen velkamäärän kehityksessä. Tiloilla on nyt velkaa keskimäärin seitsemän kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Liikevaihdon ja taseen kohdalla kerroin on kuitenkin vain 3,5–4.

Kasvinviljelyssä tilakoko kasvaa kotieläintuotantoa hitaammin, ja trendi on osa-aikaistumisen suuntaan. Tähän on monia syitä, mutta käytännössä tiloilla ei enää uskota maatalouden tulokehitykseen ja haetaan toimeentuloa myös muualta. Kokemukset käytännön neuvojilta ovat myös sen suuntaiset, että kannattavuutta on vaikea parantaa tilakoon ylittäessä 150–250 hehtaarin rajan.

Maatalouden kannattavuuskehitykseen vaikuttavat markkinoilla ja maatalouspolitiikassa tapahtuvat muutokset. Politiikan painotusten muutoksista tai uusista vaatimuksista huolimatta tukien kokonaismäärä on käytännössä ollut viimeiset 20 vuotta nimellisesti samalla tasolla, jolloin inflaatio on vienyt melkoisen osan tukieurojen ostovoimasta. Tässä mielessä viimeiset 6–7 vuotta ovat olleet viljelijöille hyvää aikaa, koska inflaatiovauhti on ollut erittäin hidas.

Keskeisin syy maatalouden viime vuosien heikkoon kannattavuuskehitykseen löytyykin markkinoilta. Tilastokeskuksen maatalouden tuottajahintojen ja tuotantovälineiden ostohintaindeksiä sekä muuttuvien että kiinteiden kustannusten osalta tarkastelemalla havaitsee kaksi selvää murroskohtaa 2000-luvulla.

Maatalouspolitiikalla ohjattiin tuottajahintoja vuoteen 2007 asti. Tuolloin markkina oli hyvin vakaa sekä tuottajahintojen että kustannusten osalta. Kustannukset lähtivät selvään nousuun jo vuonna 2006 tuottajahintojen seuratessa viiveellä perässä. Kustannus- ja tuottajahintakehitys seurasivat toisiaan vuoteen 2013 saakka. Tämän jälkeen tuottajahinnat heikkenivät voimakkaasti ja eivät ole vieläkään palautuneet vuoden 2013 tasolle.

Kustannuspuolella ei ole juurikaan tapahtunut muutosta vuoden 2013 jälkeen, mikä näkyy maataloudessa myös käytännössä. Suomen viljan kokonaissadot ovat olleet kuluvan vuosituhannen pienimpiä.

Poikkeukselliset sääolosuhteet eivät välttämättä selitä koko muutosta, vaan myös panos-tuotos-suhteessa tapahtunut kehitys vaikuttaa kokonaisuuteen.

Kommentit

Jätä kommentti