Tutkijasta leipomoyrittäjäksi

Edessäni on pirteä leipomoyrittäjä, FT Karin Autio. Reilun kolmenkymmenen vuoden tutkijauran jälkeen hän perusti vuonna 2007 Espoon Kilonkalliossa sijaitsevan Täysjyvä-Gourmet Oy:n. Vaikka ikää on jo, ja vanhuuseläke juoksee, virtaa riittää vaikka nuoremmille jaettavaksi.

− Lähipiirissä kauhistuttiin ”tempauksesta”. Suvussa ei ollut ennestään yrittäjiä. Vaikka olin hyvissä asemissa tutkijana Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa (VTT), alkoi tulla väsymys rahoituksen hakemiseen ja byrokratiaan. Tästä kypsyi päätös irtiottoon, hän kertoo.

Karin Aution erikoisalaa VTT:llä oli viljapohjaisten elintarvikkeiden reologia, rakenne ja terveysvaikutukset. Tutkimusryhmänsä kanssa hän kehitti muun muassa mikroskooppikuvausmenetelmät viljapohjaisille tuotteille. Vertaisarvioituja julkaisuja hänellä on noin 100.

Tutkija-ainesta jo teini-ikäisenä

Karin Aution lapsuuden perheessä ei ollut elintarvikealalla työskenteleviä. Kuitenkin hän innostui elintarvikealasta jo nuorena.

− Tein teini-ikäisenä kokeiluja elintarvikkeiden homehtumisesta ja seurasin sitä suurennuslasilla, Autio muistelee.

Ylioppilaaksi päästyään vuonna 1969 hän opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineena biokemia. Sivulaudaturin hän suoritti radiokemiasta, ja muut sivuaineet olivat orgaaninen kemia, mikrobiologia ja fysiikka.

Kesätöissä hän oli muun muassa laboratoriohoitajan vuosiloman sijaisena Marian sairaalassa kesällä 1972, laboratorioapulaisena Valtion maatalouskemian laitoksella neljä kuukautta vuonna 1973 ja tutkimusharjoittelijana VTT Elintarviketekniikassa kesällä 1973.

− Näissä tehtävissä opin tekemään tavallisia laboratorioanalyysejä. Väitöskirjani tein pestisidien hajoamistuotteista. Aiheena oli Ethylenethiourea. Metabolism, analysis and aspects of toxicity.

Rohkeasti suureen elämänmuutokseen

Mistä lähti kipinä nimenomaan yrittäjyyteen?

− Olin vuonna 2005 vastaväittäjänä Ranskassa. Väitöskirjan aihe koski leivän fysikaalisia ominaisuuksia. Siitä sain yritysidean. Matkalla haalin kirjallisuutta juurileivonnasta. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tein kuitenkin paljon kokeiluja kotona. Kirjallisuuden avulla opiskelin juurileivontaa. Maistatin leipiä Leipätiedotuksen silloiselle toiminnanjohtajalle Ulla Rauramolle, hän selvittää askeleitaan täysjyväleipien leipuriksi.

Autio osallistui myös Naisyrittäjäkeskuksen yrittäjäkursseille, josta hän sai hyvän ja kompaktin tietopaketin. Tekes ja VTT Ventures auttoivat liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, ja Helsingin Uusyrityspalvelu taloudellisissa laskelmissa.

Sitkeyttä kuitenkin vaadittiin. Meni noin 4−5 vuotta, kunnes alkoi tulla voittoa. Tämän jälkeen voitoilla tehtiin lisäinvestointeja, hankittiin muun muassa viipalointikone. Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, jolloin voittoa tuli ”oikeasti”. Vuonna 2014 Autio pystyi pitämään ensimmäisen loman.

Oma poika yhtiökumppanina

Autio perusti yrityksen yhdessä poikansa kanssa.

− Hän oli silloin 27-vuotias ja minä lähes 30 vuotta vanhempi. Olimme täysin erilaisia taustoiltamme. Poikani vahvuudet olivat hyvä organisointikyky, uuden tietotekniikan parempi hallinta sekä kyky korjata kaikenlaisia laitteita ja tinkiä hinnasta laitteita hankittaessa. Omat vahvuuteni olivat tuotekehityksessä, terveysvaikutuksien hallinnassa ja verkostoitumisessa. Myynnin ja markkinoinnin olen opetellut vuosien aikana. Olin saanut niihin eväitä myös tutkijan työssä.

Poika ei ole elintarvikealalta, mutta on toiminut yrittäjänä. Aluksi Autio hoiti leivonnan yksin ja teki valtavan pitkiä päiviä. Puolentoista vuoden jälkeen poika otti vastuun leivonnasta. Samaan aikaan hankittiin palakone helpottamaan taikinan käsittelyä. Nykyään leivät valmistaa palkattu työntekijä.

Yritys valmistaa neljää tuotetta: täysjyväspelttileipää, täysjyväruisleipää, täysjyväohra-aprikoosileipää ja sämpylöitä puhdaskaurasta. Sämpylöissä ei ole muita jauhoja. Leipiä saa kaupoista ja ruokapiirien kautta.

Kaikki on ollut yrittämisen arvoista

Karin Aution mukaan tie rengistä isännäksi on ollut työläs, mutta samalla erittäin kehittävä, jännittävä ja mielenkiintoinen.

Hän kertoo, kuinka professorit Matti Pietikäinen ja Juha Röning Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikasta kirjoittivat osuvasti Helsingin Sanomien vieraskynässä 21.10.2007, että tosiasiassa hyppy tutkijasta yrittäjäksi voi olla yllättävän pieni. Molemmat vaativat kykyä itsenäisesti luoda omia uusia ideoita ja sinnikkyyttä sekä uskoa ja polttavaa halua oman idean toteuttamiseen. Yritystoiminnassa hän on saanut testata tutkimustulosten merkittävyyttä.

− En ole koskaan katunut yrittäjäksi ryhtymistä. Olen oppinut uusia taitoja ja hyväksymään epäonnistumiset. Nykyään käy usein niinkin, että on riski olla ottamatta riskiä. Tämän ovat kokeneet monet työttömäksi jääneet, akateemisesti hyvin koulutetut ihmiset, jotka ovat halunneet jatkaa samassa työpaikassa eläkeikään asti. Kannustan kaikkia etsimään tai luomaan työtä, jossa viihtyy ja joka vastaa omia arvoja. Kannattaa lujittaa uskoa siihen, että elämässä on paljon uramahdollisuuksia jokaiselle, Autio summaa.