Aurinkovoimala elintarviketeollisuuden energiasuunnitelmassa

Aurinkovoimalaa arvioidaan usein säästöjen kautta. Samalla se voi tarjota toimitusketjuille, asiakkaille, auditoijille ja henkilöstölle mitattavan näytön energiatoimista. Kiinteistöllä tuotettu sähkö yhdistää helposti esitettävän tuotantodatan ja kustannushyödyn.

Miten ostettu uusiutuva sähkö ja oma tuotanto eroavat?

Verkosta ostettu uusiutuva sähkö on vakiintunut ratkaisu, jota moni elintarvikeyritys käyttää. Sen uusiutuvuus osoitetaan alkuperätakuilla, ja vaikutus näkyy yrityksen markkinaperusteisissa Scope 2 -päästöissä eli ostetun energian päästöissä.

Oma aurinkovoimala vähentää verkosta ostettavan sähkön tarvetta tuotantohetkellä. Sen tuotantoa voidaan seurata laitoskohtaisesta mittausdatasta ja esitellä asiakkaille, auditoijille ja henkilöstölle. Ratkaisut täydentävät toisiaan, sillä voimala kattaa tyypillisesti 10–20 prosenttia kiinteistön vuosikulutuksesta.

Case Elonen: Elosen noin yhden hehtaarin aurinkopuisto on tärkeä osa Elosen vastuullisuusohjelmaa, ja kattaa noin 20 prosenttia leipomon sähköntarpeesta. Voimala on toteutettu palvelumallilla muutoin hyödyntämättömälle maa-alueelle.

Houkutteleva vastuullisuustoimi, jonka ei tarvitse kilpailla investointibudjetista

ETL vähähiilisyystiekartan kyselyssä 33 prosenttia vastaajista suunnitteli oman aurinkoenergian lisäämistä ja 30 prosenttia ostoenergian vaihtamista uusiutuvaan. Energia-asenteet 2025 -tutkimuksessa 83 prosenttia suomalaisista halusi lisätä aurinkosähkön tuotantoa.

ETL mukaan valtaosa alan päästöistä syntyy arvoketjussa. Aurinkovoimala ei ratkaise koko hiilijalanjälkeä, mutta vähentää ostosähkön tarvetta ja tukee Scope 2 -tavoitteita mitattavalla tavalla. Palvelumallissa voimala voidaan toteuttaa ilman asiakkaan omaa investointia, jolloin pääoma jää tuotantoon ja muihin energiatehokkuustoimiin.

Case Feelia: Feelian 798 kWp:n palvelumallilla hankittu aurinkovoimala on suoraan sidosryhmille näkyvä energiatoimi, joka tuottaa noin 20 % tehtaan sähköstä.

Kulutusprofiili ja mitoitus määrittävät hyödyn

Elintarviketehtaissa sähköä kuluu usein päivällä tuotantoon, jäähdytykseen ja pakkaukseen – samaan aikaan, kun aurinkosähköä syntyy eniten. Soveltuvuus ja mitoitus varmistetaan tuntidatasta. Mitä suurempi osa aurinkosähköstä käytetään kiinteistöllä, sitä enemmän vältetään ostosähköä ja kulutukseen perustuvia verkkopalvelumaksuja.

Oma investointi vai palvelumalli?

Omassa investoinnissa pitkän aikavälin taloudellinen hyöty voi olla suurempi, mutta yritys sitoo hankkeeseen pääomaa ja vastaa ylläpidosta. Palvelumallissa toimittaja investoi, omistaa ja ylläpitää voimalan, ja asiakas maksaa tuotetusta aurinkosähköstä.

Hanke suunnitellaan tuotannon ehdoilla. Toimittaja hoitaa luvat, asennuksen ja käyttöönoton. Palvelumallissa vastuu jatkuu valvontana ja kunnossapitona, joten toimittajalla on suora intressi pitää voimala tehokkaassa toiminnassa.

Case Atria: Atrian palvelumallilla toteutettu 10,9 MWp kokonaisuus tuottaa noin 9 000 MWh vuodessa ja kattaa noin kahdeksan prosenttia tehtaan sähkönkulutuksesta.

Selvitä aurinkopotentiaali ennen talven investointisuunnittelua

Solarigo valitsee kartoituspilottiin viisi elintarviketeollisuuden tuotantolaitosta. Maksuttomassa kartoituksessa arvioidaan voimalan koko, vuosituotanto, oman käytön osuus, säästöpotentiaali ja toteutusmalli. Kartoitus ei sido investointiin.

Hae mukaan: solarigo.fi/elintarviketeollisuus/

Solarigo Systems Oy

Solarigo Systems Oy toteuttaa yritysten aurinkovoimalat ja teollisen mittaluokan aurinko- ja hybridipuistot koko elinkaaren kattavana palveluna.

Lähteet: ETL, Vähähiilinen elintarviketeollisuus 2035; Energiateollisuus / Iro Research, Energia-asenteet 2025; Solarigon referenssit.