Väitös: Ruoasta kirjoittaminen, myönteinen ruokasuhde ja toimijuus tuottavat hyvinvointia

Ruokaan ja syömiseen liittyvä uutisointi keskittyy usein negatiivisiin asioihin, kuten ylipainoon tai epäterveelliseen ruokavalioon. Myönteinen ruokaan ja syömiseen liittyvä julkaiseminen, kuten ruokabloggaus, jää vähemmälle huomiolle. Ruokabloggaamiselta tarkoitetaan ruoka-aiheisten sisältöjen, kuten reseptien, ruokakuvien ja omien kokemusten, jakamista verkossa verkkopäiväkirjamaisessa muodossa.

Riikka Partanen kiinnostui ruokabloggaamisesta ja halusi tutkia ruokabloggaajien ruokasuhdetta. Hän tarkasteli kolmessa osatutkimuksessa, kuinka suomalaiset ruokabloggaajat ilmentävät omaa ruokasuhdettaan ruokablogikirjoituksissa, ruokabloggaajien toimijuuden ulottuvuuksia sekä ruokabloggaajien tuottamia hyvinvointidiskursseja. Monimenetelmäisen tutkimuksen aineistona käytettiin ruokablogikirjoituksia ja bloggaajille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksia.

– Tutkimuksessa ilmeni, että ruokabloggaaminen voi tuottaa hyvinvointia ja ruokabloggaaminen tukee ruokabloggaajien myönteistä ruokasuhdetta ja toimijuutta, Partanen kertoo.

Myönteinen ruokasuhde ja toimijuus rakentuvat vuorovaikutuksessa

Partasen tutkimus paljastaa, että varsinkin tiedot ja tunteet vaikuttavat bloggaajien myönteiseen ruokasuhteeseen.

– Bloggaajille tärkeitä asioita ovat arvot, utelias ja kokeellinen asenne, moniaistiset ruokakokemukset sekä ruokaan liittyvä sosiaalisuus, Partanen täsmentää.

Tutkimus antaa uutta tietoa yksilön toimijuuden rakentumisesta sosiaalisessa mediassa. Toimijuudella tarkoitetaan sitä, millainen tahto ja millaiset mahdollisuudet yksilöllä on toimia osana yhteisöä ja vaikuttaa sen toimintaan. Partasen mukaan bloggaaminen ja ruoan parissa toimiminen vahvistavat ruokabloggaajien ruokaan liittyvää toimijuutta.

– Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi halu inspiroida lukijoita, odotukset ruokasisältöjen vaikutuksista sekä pohdinta vastuullisuudesta että ruoan ympärillä tapahtuvat sosiaaliset kohtaamiset, Partanen kertoo.

Ruokabloggaaminen innostaa oppimaan ja edistää hyvinvointia

Partanen tunnisti aineistosta useita hyvinvointiin liittyviä ruokadiskursseja. Niissä korostuivat myönteiset tunteet, intohimo ja sitoutuminen, ihmissuhteiden vahvistuminen, kokemus merkityksellisyydestä ja onnistumiset. Lisäksi hän kertoo kiinnostavasta, oppimiseen liittyvästä havainnosta.

– Ruokabloggaamista näyttää ohjaavan halu oppia uutta. Siihen kuuluu olennaisesti itseohjautuva ja epämuodollinen oppiminen, Partanen kuvailee.

Kun ruokabloggaajat jakavat omia oppimistuloksiaan, he voivat samalla tukea lukijoiden ruokahyvinvointia esimerkiksi rohkaisemalla tutustumaan uusiin ruokakulttuureihin ja muuttamaan asenteita ruokaa kohtaan. Partanen kuvaileekin ruokabloggaajia ruokavaikuttajiksi, jotka tuottavat aktiivisesti ruokaan liittyviä keskusteluita mediassa ja myös osallistuvat niihin. Hän kuitenkin huomauttaa, että ruokabloggaajat eivät välttämättä itse tunnista bloggaamisessa piilevää potentiaalia.

Partanen näkee potentiaalia myös ruokablogikirjoitusten käyttämisessä opetusmateriaalina esimerkiksi toisella asteella, korkea-asteella tai aikuiskoulutuksessa, sillä ne sisältävät myönteisiä ja samaistuttavia ruokaan ja syömiseen liittyviä kuvauksia.

Ruokaan liittyvä hyvinvointi ei ole erillään muista elämänalueista

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ruokaan liittyvä toimijuus ja myönteinen ruokasuhde kietoutuvat laajasti muuhun elämänpiiriin. Siksi niitä ei Partasen mukaan tulisikaan tarkastella erillään muusta yksilön arjesta.

Ruokabloggaaminen edellyttää bloggaajalta vahvaa medialukutaitoa, eli kykyä ymmärtää, arvioida, käyttää ja jakaa mediaa kriittisesti ja vastuullisesti sekä kykyä ilmaista itseään ja osallistua mediakulttuuriin.

– Vahva medialukutaito tunnistettiin tutkimuksessa merkittäväksi tekijäksi bloggaajien hyvinvoinnin kannalta, mainitsee Partanen.

Tulokset tukevat käsitystä, että hyvä medialukutaito voi vahvistaa toimijuutta, osallisuutta ja hyvinvointia nyky-yhteiskunnassa. Tuloksia voi hyödyntää hyvinvointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvän tutkimuksen lisäksi myönteiseen ruokasuhteeseen tähtäävässä opetuksessa ja ohjauksessa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

FM Riikka Partasen väitöskirja Well-Being from Food Blogging: Food Blogging as an Expression of Positive Agency and Relationship with Food tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 12. syyskuuta 2025 klo 12 alkaen luentosalissa D156 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Riikka Partanen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011. Hän on työskennellyt opetus- ja asiantuntijatehtävissä toisella asteella ja korkea-asteella Rovaniemellä. Tällä hetkellä Partanen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja

Riikka Partanen, riikka.partanen(at)lapinamk.fi

Tietoja julkaisusta

Partanen, Riikka (2025) Well-Being from Food Blogging: Food Blogging as an Expression of Positive Agency and Relationship with Food. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 415. ISBN 978-952-337-496-6, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-496-6