Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa

Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.

Rasvan osuus energiansaannista on keskimäärin suositusten mukaista, mutta rasvan laatu ei. Tyydyttyneen rasvan saanti, 14 prosenttia energiansaannista, ylittää selvästi suositellun alle 10 prosenttia energiansaannista. Lähes kaikki nuoret saavat liikaa tyydyttynyttä rasvaa.

Suositeltua vähemmän hiilihydraatteja saa 25 prosenttia tytöistä ja 45 prosenttia pojista. Erityisesti hiilihydraatteihin kuuluvan kuidun saanti jää monella nuorella vähäiseksi. Tytöistä 54 prosenttia ja pojista jopa 78 prosenttia saa kuitua suositeltua vähemmän.

Riittävä kuidun saanti tukee painonhallintaa ja pienentää tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä paksu- ja peräsuolisyövän riskiä.

Tytöillä proteiinin osuus energiansaannista on keskimäärin 17 prosenttia ja pojilla 18 prosenttia, kun suositus on 10–20 prosenttia energiansaannista. Kaikki nuoret saavat riittävästi proteiinia ja osa saa suositeltuakin enemmän: suositeltavan saannin ylittää 12 prosenttia tytöistä ja 29 prosenttia pojista.

Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on monella nuorella tarpeeseen nähden vähäistä. Erityisen yleistä on folaatin niukka saanti, mutta myös C- ja E-vitamiinin sekä raudan, kalsiumin, kaliumin ja sinkin saanti on niukkaa.

D-vitamiinin saanti on riittämätöntä kolmasosalla tytöistä. Vain puolet kaikista nuorista käyttää kaikille alle 18-vuotiaille suositeltua D-vitamiinilisää.

Valtaosa nuorista saa liikaa suolaa, ja noin joka kolmas liikaa sokeria.

– Nuorten tulisi syödä enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljavalmisteita sekä vähentää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävien ruokien ja juomien kulutusta. Tällaiset muutokset lisäisivät useiden vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun saantia, kertoo tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

– Hyviä raudan lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit, tummanvihreät vihannekset ja liha. Riittävän kalsiumin saannin kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että ruokavaliossa on päivittäin noin 4–5 dl rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita tai vastaavia ravintoaineilla täydennettyjä kasvipohjaisia vaihtoehtoja, kertoo professori Suvi Virtanen.

Nuorten ravitsemuksen parantaminen edellyttää toimia kotona, kouluissa ja yhteiskunnassa

Vastuuta terveellisistä ruokavalinnoista ei voi jättää vain nuorille. Aikuiset kotona ja arjessa näyttävät esimerkkiä terveyttä edistävästä syömisestä ja tukevat myönteistä ruokasuhdetta.

– Koulujen ja oppilaitosten tulee varmistaa, että ruokailussa noudatetaan kouluruokailusuositusta. Riittävä ruokailuajan pituus ja tarkoituksenmukainen ruokailun ajankohta tukevat nuoren osallistumista kouluruokailuun. Lisäksi on tärkeää vahvistaa nuorten ruokakasvatusta ja ravitsemusosaamista ja kannustaa nuoria täysipainoisen koululounaan syömiseen, kertoo tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.

Nykyinen ruokaympäristömme ei riittävästi tue terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Ympäristöä tulisi muokata niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helposti saatavilla, houkuttelevia, kohtuuhintaisia ja näkyvästi esillä. THL kannattaa elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista sekä energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille.

Näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan säännöllistä kansallista seurantaa. Tyttöjen ja poikien ravitsemushaasteet ovat osin erilaisia, minkä vuoksi ravitsemusta edistäviä toimia tulisi kohdentaa tarpeen mukaan eri väestöryhmille.

Nuorten ravitsemustutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kansallista tietoa nuorten ravintoaineiden saannista. THL toteutti tutkimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.-luokalta ja toisen asteen 1.–2.-vuosikurssilta.

Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui yhteensä 1975 nuorta (33 % kutsutuista) ja taustakyselyyn 1839 nuorta (31 % kutsutuista).

Näillä vinkeillä riittävästi ravintoaineita nuorille:

  • Säännölliset ateriat noin 4–6 kertaa päivässä – aamupala ja koululounas osaksi arjen rutiineja.
  • Kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä.
  • Viljavalmisteista täysjyväisiä vaihtoehtoja, kuten täysjyväleipää, -puuroa, -mysliä, -muroja ja -pastaa.
  • Rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita tai vastaavia täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita 4–5 desilitraa päivässä.
  • Pehmeitä rasvoja päivittäin: kasviöljyä tai margariinia, pähkinöitä ja siemeniä.
  • Aterioiden proteiinin lähteenä palkokasveja ja muita kasviproteiinin lähteitä, kalaa 2–3 kertaa viikossa, siipikarjaa ja kananmunaa.
  • Punaista lihaa korkeintaan kahdella aterialla viikossa, ja lihavalmisteita mahdollisimman vähän.
  • Pääateriat lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes perunaa, täysjyväpastaa tai muuta viljavalmistetta ja neljännes proteiininlähdettä.
  • Myös aamu- ja välipalat kannattaa koota monipuolisesti siten, että ne sisältävät täysjyvätuotteita, kasviksia, marjoja tai hedelmiä ja proteiinin lähteen.
  • Päivittäin D-vitamiinilisä (7,5 μg) ympäri vuoden.

Kommentit

Jätä kommentti