Materiaalipaketti ruoasta käytävän keskustelun tueksi

Keskustelu ruoan alkutuottajien asemasta sekä tuottojen ja kohonneiden kustannusten jakautumisesta elintarvikeketjussa on kuluneen vuoden aikana kiihtynyt ja kärjistynyt. Vuoden päätteeksi kauppa on valmistellut Kaupan näkökulmia ruokakeskusteluun -aineiston kertoakseen vahvemmin näkemyksensä, avatakseen tilannetta markkinoilla ja tarjotakseen faktoja paikoin värittyneeseenkin keskusteluun.

Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa ovat koostaneet aineiston, joka avaa ruoka-alan merkitystä kansantaloudelle, esittelee koko elintarvikeketjun tuotantopanosten toimittajista alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta kuluttajiin, ja kertoo syistä poikkeuksellisen korkealle kustannusten nousulle.

– Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää kaikille elintarvikeketjun toimijoille ja olennaista maamme huoltovarmuuden kannalta. Haluamme laatimamme aineiston avulla kumota julkisuudessa olleita virheellisiäkin väittämiä ja esitellä ratkaisuehdotuksia hankalassa tilanteessa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.

Kustannusten nousu muun muassa lannoitteiden, pakkausmateriaalien, polttonesteiden ja energian hinnoissa johtuu pitkälti koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamista markkinahäiriöistä. Kustannusten nousu osuu kaikkiin elintarvikeketjun toimijoihin, mutta on koskettanut kipeimmin alkutuotantoa.

– Nopeasti kohonneiden kustannusten takia kaupan yritykset avasivat aiemmat sopimukset omien kumppaniensa kanssa. Kaupan yritysten mukaan neuvottelut ovat johtaneet satojen miljoonien eurojen lisähinnan maksuun elintarviketeollisuuden yrityksille, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto tähdentää.

Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa toivovat, että elintarvikeketjuun liittyvää keskustelua käydään faktapohjalta, ja että siinä voitaisiin siirtyä ratkaisujen etsimiseen ja rakentavaan yhteistyöhön. Elintarvikeketjussa tulisi esimerkiksi hyödyntää paremmin vuodesta 2020 maksutta kaikkien osapuolten saatavilla ollutta vähittäiskaupan tuoteryhmäraporttia. Lisäksi kaupan ja elintarviketeollisuuden yritysten välisissä keskusteluissa vaihdettavaa markkinatietoa tulee pystyä paremmin välittämään alkutuotannolle. Myös kokonaiskuvaa ruokamarkkinoista tulee parantaa ja tähän on ruokapalveluiden osalta foodservice-tukkukaupan ja elintarviketeollisuuden yrityksillä valmisteilla erillinen hanke.

– Ruoka on välttämättömyyshyödyke, jonka hinta on monelle ostopäätöksiä ohjaava tekijä, ja kotimaisen ruoan kansainvälinen kilpailukyky on kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden etu. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä työtä elinvoimaisen elintarvikeketjun puolesta, liitoista todetaan. 

Kaupan ratkaisuehdotuksia:

  • Kehitetään keskustelukulttuuria: avointa, rakentavaa ja laadukasta vuoropuhelua alan vetovoiman säilyttämiseksi.
  • Pysytään asialinjalla: vältetään kärjistyksiä ja provokaatioita, ei sekoiteta mukaan puoluepolitiikkaa.
  • Hyödynnetään faktoja: luodaan tapa koota säännöllisesti yhteinen tilannekuva tilastoista ja tutkimuksista.
  • Viestitään positiivisista asioista ja monistetaan niitä. Elintarvikealaa on kyettävä arvioimaan myös sen menestyvien osien kautta.
  • Luodaan väline tarkastella kokonaismarkkinan kehitystä, mukaan lukien ruokapalvelut, ja parannetaan tiedolla johtamista jo saatavilla olevien tietolähteiden avulla.
  • Luodaan keinoja hallita paremmin poikkeuksellisen suuria tuotantopanosten hintojen heilahteluita.
  • Hyödynnetään tuottajaorganisaatioita paremmin tukemaan tuotannon tehostamista sekä hankinta- ja myyntivolyymien kokoamista.
  • Uudistetaan maataloustukien rakenne siten, että se palvelee paremmin aktiivituotannon tehokkuutta ja suuntaamista sekä rakennekehitystä.
  • Tehdään ruokaviennistä strategisen tason painopistealue elintarviketeollisuuden yrityksille. Tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen on panostettava riittävästi ja on hyödynnettävä myös kaupan yritysten kansainvälisiä verkostoja.
  • Elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön lisääminen ei ole ratkaisu alkutuotannon ongelmiin. Sääntelyn on tuettava toimialan kehittymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Kansallisen sääntelyn on oltava linjassa kilpailijamaiden kanssa.