Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat yhdeksän Food 2.0 -TKI-hanketta valittu

Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut yhdeksän tutkimus- ja kehittämiskonsortiota rahoitettavaksi Food 2.0 -haussa. Hankkeet käynnistyvät syksyllä 2025, ja niiden maksimikesto on neljä vuotta. Rahoitusta on varattu yhteensä noin 5 miljoonaa euroa kaudelle 2025–2029.

Ministeriön 12.4.2025 avaamaan hakuun saapui määräaikaan mennessä 28 hankekokonaisuutta, jotka hakivat rahoitusta yhteensä lähes 17 miljoonan euron edestä. 

Taustalla pyrkimys luontoviisaaseen ruokajärjestelmään

Haun taustalla oli Business Finlandin rahoittama ja Valion Veturi-yrityksenä kokoama Food 2.0-ohjelma, jossa pyritään kokoamaan yhteen ruokajärjestelmän toimijat ja tutkimuslaitokset työskentelemään yhdessä kohti tulevaisuuden luontoviisasta ruokajärjestelmää. MMM:n TKI-hankehaku tukee etenkin Food 2.0-veturihankkeen tavoitteiden teemoja kolme (Uudistava maatalous) ja neljä (Kiertotalous ja resurssitehokkuus). 

Hakemuksia saatiin runsaasti kaikkiin neljään painopistealueeseen: Maatilojen riskit muuttuvassa toimintaympäristössä, ravinteiden kierron tehostaminen systeemi- ja tilatasolla, uusien tekniikoiden tehokas hyödyntäminen kasvinjalostuksessa ja pellon monimuotoisuuden, kasvukunnon ja viljelyvarmuuden sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Valitut hankkeet

Painopiste 1: Maatilojen riskit muuttuvassa toimintaympäristössä

  • MARHA – Maatalouden politiikka-, markkina- ja rahoitusriskit sekä keinot niiden hallintaan (PTT, REINU econ Oy)
  • SOMA – Muuttuva maailma, sopeutuva maatila (Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto)
  • Vesilienssi – Vesienhallinta puutarhatuotannon resilienssiratkaisuna (Luonnonvarakeskus, Ammattiopisto Livia, Varsinais-Suomen liitto)

Painopiste 2: Ravinteiden kierron tehostaminen systeemi- ja tilatasolla

  • FoVi – Fosforiviisas viljely (Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos)
  • RavinneVaikutus – Ravinteiden kierron vaikutukset alueellisesti, arvoketjuissa ja tilatasolla (SYKE, Pyhäjärvi-instituutti, JAMK)
  • SCiLF – Älykäs kiertotalous kotieläintiloilla (Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto)

Painopiste 3: Uusien tekniikoiden tehokas hyödyntäminen kasvinjalostuksessa

  • GENOVA – Genomipohjaiset ratkaisut lajikejalostukseen (Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto)

Painopiste 4: Pellon monimuotoisuuden, kasvukunnon ja viljelyvarmuuden sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen

  • Multipurpose Grazing – Kuivien lehmien laidunnuksen vaikutukset eläinten hyvinvointiin ja biodiversiteettiin (Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus)
  • UUSTILA – Tilatason siirtymä uudistavaan viljelyyn (SYKE, Helsingin yliopisto, Elävä Itämeri -säätiö, Ilmatieteen laitos)

Hankkeiden esittelyt maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla

Valinnassa painotettiin sekä tieteellistä laatua että hankkeiden relevanssia.