Norjan elintarvikeala hakee kasvua ja parempaa kilpailukykyä

Norjalaisia kuluttajia kiinnostaa ruoka. He haluavat lähiruokaa, tekevät Googlella yli 50 miljoonaa ruokahakua kuukaudessa sekä ostavat yhä enemmän ruokaa netistä. Norjan elintarvikepäivillä Næringsmiddeldagene 2017 -tapahtumassa tammikuussa Oslossa teemana oli digiajan ruokatrendit ja innovaatiot.

Digiteknologian mahdollisuudet jäivät kuitenkin lähinnä tehokkaan työkalun rooliin toisenlaisen teeman noustessa norjalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perustaksi – nimittäin YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals eli SDG). Kaksipäiväisen seminaarin aikana teema oli luontevasti osana erilaisten puhujien esityksiä sekä paneelikeskusteluja.

Globaalista ongelmasta liiketoimintamahdollisuudeksi

Useat esiintyjät olivat tarttuneet ruokahävikin vähentämiseen, joka on osa YK:n 13. tavoitetta ”Ilmastotekoja”. Kaksi oli jopa perustanut liikeidean tavoitteen ympärille.

– Norjassa kolmasosa tuotetusta ruuasta menee roskiin. Kohderyhmämme ovat erityisesti ne kotitaloudet, jotka tekevät eniten ruokahävikkiä: nuoret aikuiset, korkeakoulutetut ja hyvätuloiset, kertoi perustaja Thor Johansen Holdbart.no -yrityksestä.

Holdbart.no myy edullisesti elintarvikkeita ja päivittäistavaroita, joita syystä tai toisesta ei voida myydä tavallisissa kaupoissa, esimerkiksi vanhoja sesonkituotteita tai tuotteella on lyhyt aika ”parasta ennen” -päiväykseen.

– Olemme puolessatoista vuodessa pelastaneet 335 tonnia ruokaa ja näin vähentäneet 905 000 kg hiilidioksidipäästöjä. Haluamme antaa ihmisille hyvän fiiliksen ja tietoisuuden, että he ovat tehneet jotain hyvää koko maailmalle, jatkoi Johansen.

Elintarviketieteiden Seuran sisarseuran Teknologisk Matforumin järjestämä Næringsmiddeldagene 2017 keräsi Osloon ennätysmäärän osallistujia, noin 200 elintarvikealan asiantuntijaa. Kuva: Virpi Varjonen

Digityökalut mahdollistajina

Too Good To Go -sovellus puolestaan auttaa kuluttajia ostamaan lähikauppojen, ravintoloiden ja leipomoiden päivittäisiä tuoreita ylijäämäruokia edullisesti, noin kolmen euron hintaan. Alun perin Tanskassa yritystä perustamassa ollut norjalainen Sophie Wiik vei yrityksen vuosi sitten myös Norjaan.

– Sovelluksen käyttäjät ovat opiskelijoita ja ympäristötietoisia ihmisiä, jotka haluavat aktiivisesti vähentää jätettä. Luonnollisesti rahallinen säästö on yksi motiivi, mutta ilman ihmisten oikeaa halua tehdä käytännön ilmastotekoja liiketoimintamme ei toimisi, kertoi Sophie Wiik.

Yritys vähensi hiilidioksidipäästöjä 195 000 kg vuonna 2016.

Digiteknologia ja uudet kanavat avaavat mahdollisuuksia, mutta ymmärrys koko liiketoiminnasta on kuitenkin tärkeää.

– Verkkokauppa kasvaa niin Norjassa kuin globaalisti, mutta jos olisimme keskittyneet pelkästään siihen, olisimme jo konkurssissa, tähdensi Johansen Holdbart.no:sta.

Kannattavuus edellä

Kannattava liiketoiminta on edellytys yrityksille toimia myös SDG -tavoitteiden eteen. Ruotsista peräisin oleva Linas Matkasse, joka on Norjassa aloittanut toimintansa Adams Matkasse – ja Suomessa Sannan ruokakassi -nimillä, toimittaa reseptit ja ruoka-aineet kotioville. Yrityksellä on hyväntekeväisyysprojekti Plate for plate, johon asiakkaat voivat osallistua ostaessaan ruokakassin: Jokaista ostettua annosta kohden kenialainen koululainen saa lounaan.

– Meille skaalattava liiketoimintamalli on ollut tärkeää alusta asti. Monet kilpailijat ovat keskittyneet markkinointiin, eivätkä pystyneet kasvamaan teknisten esteiden vuoksi. Siksi olemme tehneet toisin kuin muut ja ensin panostaneet tarvittavan teknologian ja softan kehittämiseen. Se on mahdollistanut huiman kasvun volyymeissä. Viime vuonna asiakkaana oli lähes 130 000 kotitaloutta, ja toimitimme 776 000 ruoka-annosta viikossa, kertoi perustaja ja toimitusjohtaja Niklas Aronsson Linas Matkassesta.

Kansainvälistä kasvua YK:n tavoitteista

Elintarviketeollisuus on Manner-Norjan suurin teollisuudenala. Tuotantovolyymit ovat viime vuosina olleet hienoisessa laskussa ja kilpailu lisääntynyt kasvavan tuonnin takia.

– Kilpailukyvyn parantaminen ja alan sopeutuminen muuttuviin trendeihin on oleellista. Lisäksi useimmat YK:n 17 vastuullisuustavoitteista ovat relevantteja elintarviketuotannolle, tähdensi toimitusjohtaja Petter Haas Brubakk norjalaisesta elintarvike-, juoma- ja bioalan toimialajärjestöstä NHO Mat og Drikke.

Norjan elintarvikepäivillä yksityisen ja julkisen sektorin näkemykset paremman kilpailukyvyn perusteista olivat hyvin yksimieliset: täyttää YK:n SDG -tavoitteet.

– Kasvua täytyy hakea maailmalta, ja samalla Norjan elintarviketeollisuuden tulee näyttää suuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden puolesta, tähdensi Innovasjon Norgen johtaja Audun Pettersen.

Meri edelleen tärkein taloudellisesti

Norja on tänä päivänä suurimpia kalan viejämaita. Vuonna 2016 vienti oli 91,6 miljardia kruunua (10 miljardia euroa). Kalatalousministeri Per Sandberg näki kuitenkin mahdollisuuksia merkittävään kasvuun:

– Viennin on mahdollista nousta 500 miljardiin kruunuun (55 miljardia euroa), sillä noin 90 prosenttia meren antimista on vielä hyödyntämättä. Meidän pitää säilyttää meri puhtaana ja edistää meren tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä. SALMA -lohi on ollut vastuullisen ja kannattavan kalatalouden pioneeri, mutta meidän pitää jatkossa tehdä paljon muutakin kuin lohta ja turskaa.

Norjan meritalouden kasvu on kytketty vahvasti YK:n SDG -tavoitteeseen ”14. Vedenalainen elämä”, mutta merestä saatavalla ruualla on myös tärkeä ravitsemuksellinen ja kansanterveydellinen merkitys.

– Merestä saatavassa ruuassa on paljon hyviä rasvahappoja, proteiineja, mineraaleja ja vitamiineja. Osana juuri tehtyä aiesopimusta meidän pitää lisätä kalan käyttöä myös Norjassa, jatkoi ministeri Sandberg.

Norjan elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa, ravitsemusorganisaatiot sekä terveysministeriö tekivät joulun 2016 alla aiesopimuksen elintarvikkeiden ja juomien paremmasta ravintosisällöstä. Tavoitteena on vähentää sokerin, suolan ja tyydyttyneen rasvan määrää tuotteissa sekä lisätä kasvisten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Tarkempi toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuun alussa.

Norjan elintarvikepäivien perusteella norjalaiset ovat aktiivisesti hakemassa kestävää kasvua ja parempaa kilpailukykyä. Kestävän kehityksen tavoitteet eivät tosin ole vielä osa kaikkien elintarvikealan toimijoiden arkipäivää, mutta ne ovat jo konkretisoituneet luonnolliseksi osaksi norjalaista elintarvikekeskustelua.

Virpi Varjonen
strategist
Invenire Market Intelligence Oy
virpi.varjonen(at)invenire.fi

Pohjoismaista väriä Norjan elintarvikepäiviin toi Ruotsin Livsmedelsföreningen -seuran toiminnanjohtaja Ewa Wiklund ja Suomen Elintarviketieteiden Seuraa edustanut, Tanskassa asuva Virpi Varjonen. Kuva: Virpi Varjosen kuva-arkisto

Agenda 2030 – YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Ne ovat osittain jatkoa YK:n vuosituhattavoitteille (Millenium Development Goals), osittain kokonaan uusia. Ne sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita, eli ne ovat yleismaailmallisia. Lähtökohtana on luoda sellaista kasvua ja kehitystä, jotka mahdollistavat tuleville sukupolville saman, mitä meillä on tänään. Tavoitteet liittyvät viiteen isompaan kokonaisuuteen. Niitä ovat rauha, yhteistyö, ihmiset, planeetta ja hyvinvointi.

Lisätietoja:

http://www.unric.org/fi/kestaevaen-kehityksen-tavoitteet


YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta koskettavat monelta osin elintarviketeollisuutta. Kuva: YK https://sustainabledevelopment.un.org/

UK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta

  1. Ei köyhyyttä.
  2. Ei nälkää.
  3. Terveyttä ja hyvinvointia.
  4. Hyvä koulutus.
  5. Sukupuolten tasa-arvo.
  6. Puhdas vesi ja sanitaatio.
  7. Edullista ja puhdasta energiaa.
  8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
  9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja.
  10. Eriarvoisuuden vähentäminen.
  11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt.
  12. Vastuullista kuluttamista.
  13. Ilmastotekoja.
  14. Vedenalainen elämä.
  15. Maanpäällinen elämä.
  16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto.
  17. Yhteistyö ja kumppanuus.