Viljaerän puhtauden alustava tarkastaminen käy omatoimisestikin: kilon edustava viljanäyte pöydälle ja sen tarkastus jyvä jyvältä. Kuva: Senni Valiola
UutisiaJukka Saarinen

Gluteenittoman viljelykierron hanke tuotti tietopankin

Satafood kehittämisyhdistyksen Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille -hanke tuotti myös tietopankin. Sieltä löytyy muun muassa uutiskirjeitä, tapahtumien aineistoja ja katsauksia. Satafoodin verkkosivuille on ladattu myös hanketoimijoiden laatimia oppaita ja raportteja.

Hanketta toteutettiin vuosina 2016−2019, jolloin kauran suosio elintarvikkeiden raaka-aineena kasvoi ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Kauran elintarvikekäyttö kasvoi hankeaikana toisen terveelliseksi tiedetyn ja tunnustetun viljan, rukiin, käyttöä suuremmaksi. Kasvua edisti kauran hyviksi tiedetyt ravintoarvot, gluteenittomuus, maku, monikäyttöisyys, uudet tuoteinnovaatiot sekä kauran saamat useat, tunnustetut terveellisyysväittämät.

Myös gluteenittoman kauran käyttö kasvoi. Muihin gluteenittomiin raaka-aineisiin verrattuna kauralla on ylivertainen ravintoarvo (kuva 1). Hankeaikana gluteenittomien, kaurapohjaisten tuotteiden määrä kasvoi, ja uusia tuotteita ja tuottajia ilmestyi markkinoille. Gluteeniton kaura ja gluteenittomat kauratuotteet vahvistivat asemaansa myös vientimarkkinoilla.

Kuva 1. Kauran ja tärkeimpien gluteenittomien kasvien ravintoarvot. Lähde: Suomen Kaurayhdistys.

Viljelijöille gluteenittoman kaura lisä

Täysin gluteeniton viljelykierto ei sisällä gluteenia sisältäviä viljoja, kuten ohraa, vehnää, ruista tai ruisvehnää. Kaikki muut Suomessa tuotettavat kasvit ovat luontaisesti gluteenittomia ja sopivat muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta gluteenittomaan viljelykiertoon. Ilman gluteenia sisältäviä viljojakin on mahdollista luoda monipuolisia ja taloudellisesti kannattavia viljelykiertoja.

Gluteenittoman kauran ja tattarin tuotanto on hyvä vaihtoehto asiaan perehtyville tiloille. Gluteeniton kaura on erikoistuote, jonka laatuvaatimukset ovat samoja kuin suurimokauralla, mutta se ei mieluiten sisällä yhtään tai korkeintaan muutaman vieraan viljan siemenen kilossa kauraa (pääkuva). Puhtauden saavuttamiseksi vaaditaan tarkkuutta koneiden, tilojen ja kylvösiementen puhtaudessa. Lisäksi pellot on tarkastettava ja vieraiden viljojen aiheuttama ”saastunta” kitkettävä tarkasti pois.

Viljan raakaerän puhtaus on tärkeä, koska lajittelemalla tarvittavaa puhtautta on vaikea saavuttaa. Gluteenittoman kauran tuottajille maksetaan tuotannon rajoitteista ja ylimääräisestä työstä normaalin elintarvikekauran hinnan lisäksi gluteenittoman kauran lisä. Hankkeen tavoitteena oli edistää uuden, kannattavan tuotannon syntymistä maatiloille ja varmistaa teollisuuden ja viljan viejien laadukkaan raaka-aineen saantia.

Viljelijät hankkeen pääkohderyhmä

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä olivat viljelijät. Hanke järjesti suuren joukon tilaisuuksia gluteenittomasta viljelykierrosta ja siihen sopivien kasvien viljelystä. Tilaisuudet olivat pääasiassa seminaarityyppisiä, mutta pellonpiennartilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä alan toimijoiden tiloihin ja toimintaan järjestettiin myös. Osa tilaisuuksista toteutettiin yhteistyössä toisten hankkeiden tai yritysten kanssa.

Tilaisuudet kiinnostivat viljelijöitä: yhteensä useita satoja viljelijöitä osallistui järjestettyihin tilaisuuksiin. Niiden materiaali on tallennettu Satafoodin verkkosivuille ko. hankkeen alle.

Lisätietoja:

satafood.net/hankkeet/

Moni sairastaa keliakiaa tietämättään

Kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa, mutta vain noin kolmasosa on diagnosoituja. Suurin osa keliaakikoista sairastaakin tautia tietämättään. Keliakiaan ei ole parannuskeinoa, vaan ainoa hoitokeino on noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.

Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa myös suuri joukko ihmisiä. He tietävät kokemusperäisesti gluteenia sisältävien tuotteiden nauttimisen aiheuttavan heille vaivoja, vaikka keliakiaa ei heillä olisi todettukaan.

Gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa sekä Suomessa että muualla. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät gluteenittomat kasvit − riisi, maissi ja hirssi − eivät kuitenkaan kasva Suomessa. Tärkeimpiä kotimaisia, gluteenittomia kasveja ovat tattari ja ennen kaikkea kaura.

Gluteeniton viljelykierto tutuksi

  • Satafood Kehittämisyhdistys ry toteutti vuosina 2016−2019 Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille -hankkeen, jossa ko. viljelykiertoa tehtiin viljelijöille tutuksi.
  • Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoista, ja tarvittava yksityinen rahoitus saatiin Niemi-säätiöltä.
  • Kohdealueena oli lounainen Suomi: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta