Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua

Ala kehittyy vauhdilla, yritykset luottavat tulevaisuuteen ja investoivat uuteen teknologiaan. Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat myös yleisesti ottaen hyvin verkostoituneita ja tekevät yhteistyötä kovasta kilpailusta huolimatta.

Kasvihuoneviljelyn rakenteellinen kehitys seuraa Suomessa samaa rataa kuin maatalouden kehitys. Yritysten kokonaismäärä vähenee ja keskimääräinen koko kasvaa. Vuosituhannen alussa kasvihuoneyrityksiä oli noin 2 700. Määrä on tippunut tasaisesti nykyiseen vajaaseen 900 yritykseen.

Myös kokonaistuotantopinta-ala on tippunut samassa ajassa sadalla hehtaarilla noin 380 hehtaariin. Pinta-ala näyttäisi jääneen uusien investointien ansiosta nykyiselle tasolle.

Vihannesviljelyn sadot ennätystasolla

Kotimaisen kasvihuoneviljelyn kehityksestä kertoo hyvin, että vuonna 2020 kasvihuonekurkkua tuotettiin ennätykselliset 54 miljoonaa kiloa. Määrä vastaa reilua sataa kiloa jokaista viljelyneliötä kohti. Yksi hehtaari tuottaa keskimäärin hieman yli miljoona kiloa kurkkua. Parhaat sadot vaihtelevat 200–250 kilon neliösadon välillä. Sadossa mitattuna Suomi onkin kasvihuonekurkun viljelyn ylivoimainen ykkönen.

Vastaava osaaminen näkyy myös muussa tuotannossa. Viljelijöiden lisäksi iso kiitos kuuluu kuluttajille, jotka ostavat mielellään kotimaisia tuotteita. Käytännössä kaikki tuotanto kulutetaan Suomessa. Viennin rooli on olematon, ja vain hyvin harva yritys panostaa siihen.

Suomessa pitkä viljelyperinne

Suomessa on pitkät viljelyperinteet myös kasvihuonealalla. Jatkuva kehitys on ollut ympärivuotisen ja kilpailukykyisen viljelyn ehtona. Oppia on haettu ulkomailta, mutta myös omaa kehitystyötä on tehty ahkerasti. Esimerkiksi kasvuturpeen tuotekehityksessä Suomella on ollut iso rooli. Ympärivuotisessa viljelyssä valotuksen hallitseminen on ollut ratkaisevaa.

LED-valaisimet on otettu mukaan perinteisen suurpainenatrium-valotuksen rinnalle, ja tällä hetkellä niiden käyttö yleistyy vauhdilla. Kaikkia niiden tuomia mahdollisuuksia ei vielä täysin edes tunneta tai osata hyödyntää.

Ledit mahdollistavat energiatehokkaan valotuksen, ja niillä voi muun muassa säätää kasvua ja vaikuttaa kasvun laatuun, kuten väritykseen ja eri yhdisteiden pitoisuuksiin. Kerrosviljelyssä ja muussa ilman auringonvaloa tapahtuvassa viljelyssä ledit ovat ylivoimaisesti käytetyin valotusmuoto.

Suomen kylmistä ja pimeistä olosuhteista on myös hyötyä. Vaikka viljely vaatii talvella enemmän energiaa, kasvihuoneen ilmaston hallinta ja korkean hiilidioksidipitoisuuden ylläpitäminen ovat huomattavasti helpompaa ilman auringon valon lämpöenergiaa. Tästä johtuen talvikautena satotasot voivat olla korkeampia kuin kesällä. Lisäksi tuholais- ja tautipaine on talvella olematon.

Tuholaiset kuriin biologisesti

Kasvihuonevihannekset ovat entistä turvallisempia ja puhtaampia. Kemiallisen torjunnan ainevalikoima vähenee voimakkaasti, joten vaihtoehtoisiin torjuntamenetelmiin on panostettava. Kuluttajat myös vaativat tuotteilta puhtautta.

Biologista kasvinsuojelua on kehitetty ja käytetty jo 70 vuotta. Se alkaa olla kotimaisessa kasvihuoneviljelyssä pääasiallinen torjuntakeino. Tärkeässä roolissa ovat myös ennakointi, tarkkailu ja hyvä hygienia. Ongelmat pyritään torjumaan, ennen kuin ne pääsevät syntymään. Suomessa voidaan olla ylpeitä maailman puhtaimpiin kuuluvasta ruuasta.

Uusin innovaatio kasvihuoneviljelyssä ovat otsonivesikokeilut. Otsonivesi on vanha keksintö, mutta sitä on tähän mennessä hyödynnetty vain hyvin isossa mittakaavassa. Nykyiset teknologiat mahdollistavat halvemmat ja huomattavasti kevyemmät ratkaisut, joita voi siirtää paikasta toiseen.

Otsonivettä voidaan käyttää desinfioinnissa sekä kasvitautien ja jopa pehmeäkuoristen tuholaisten torjunnassa. Käytön jälkeen otsoni hajoaa eikä jätä jäämiä.

Tekoäly poistaa inhimilliset virheet

Teknologian ja datan rooli viljelyssä tulee kasvamaan voimakkaasti. Samalla viljelijän rooli muuttuu, eikä perinteinen mielikuva viljelystä vastaa todellisuutta.

Viljelytaitojen lisäksi tarvitaan entistä enemmän myös esimerkiksi teknistä osaamista. Usein viljelijä osaa tehdä peruskorjaukset ja -asennukset itse, osa jopa sähkö- ja putkityöt. Lisäksi pitäisi osata johtaa yritystä ja henkilökuntaa sekä myydä ja markkinoida tuotteet mahdollisimman hyvään hintaan.

Automaatio hoitaa jo nykyään monet kasvihuoneen viljelytoiminpiteet, kuten kastelun ja lannoituksen ja huolehtii siitä, että olosuhteet pysyvät kasvien kasvun kannalta mahdollisimman hyvänä. Tällä hetkellä ollaan jo rajalla, jossa tekoäly pystyy oppimaan ja tekemään parempia päätöksiä kuin viljelijä. Vielä viljelijää ei kuitenkaan voi syrjäyttää.

Myös robotiikka tekee vahvaa tuloa. Istutuksen ja sadonkorjuun lisäksi robotit voivat muun muassa tarkkailla tuholais- ja tautitilannetta sekä lajitella ja pakata tuotteet valmiiksi. Robotteja on tällä hetkellä melko vähän käytössä kaupallisessa viljelyssä, mutta tilanne muuttunee seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, kun teknologia kehittyy ja halpenee.

Jalostuksella iso rooli

Viljelyn kehitykseen vaikuttaa myös monia asioita, jotka eivät uusien teknologioiden varjossa saa ansaitsemaansa huomiota. Esimerkiksi kastelun ja lannoituksen kehitys sekä toimivat kasvualustat ovat vaatineet pitkän kehitystyön, eikä niiden merkitystä viljelyssä sovi väheksyä. Kasvuturpeen vähentäminen tai korvaaminen viljelyssä ei tule olemaan helppoa. Vaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti, mutta toistaiseksi tuotanto riippuu hyvälaatuisesta kasvuturpeesta.

Myös jalostus ja uudet lajikkeet vievät alaa eteenpäin. Maun ja ulkonäön lisäksi jalostuksella voi vaikuttaa muihin laadullisiin ominaisuuksiin sekä kuivuuden, tautien ja tuholaisten kestävyyteen. Viljelylajikkeen valinta on aina jossain määrin kompromissi. Lajikkeen tulee maistua hyvältä, olla kestävä ja soveltua hyvin viljelyyn ja pakkaamiseen. Kaikkia hyviä ominaisuuksia on vaikea saada samaan lajikkeeseen.

Jalostuksen apuna on olemassa erilaisia tekniikoita, mutta vain osa on sallittu kaupallisten lajikkeiden tuotannossa. Toivottavasti potentiaali päästään joskus hyödyntämään täysin, riskejä unohtamatta. Geenitekniikat voisivat olla ratkaisu moneen maatalous- ja puutarhatuotantoa polttavaan kysymykseen.

Tuleeko kerrosviljelystä valtavirtaa?

Kerrosviljely saanee tällä hetkellä enemmän huomiota, kuin yksikään muu viljelymuoto. Se on nopeasti kasvava ja kiinnostusta herättävä viljelytapa, jonka on ennustettu kasvavan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yksittäiset yritykset saavat kerättyä maailmalla jopa satojen miljoonien edestä rahoitusta. Erilaisia tutkimushankkeita on menossa pelkästään Suomessa lukuisia.

Kaupallisia kerrosviljely-yrityksiä löytyy pienistä rullakkoviljelmistä, suuriin monikerroksisiin kasvuhuoneisiin. Valtaosa yrityksistä on edelleen ulkopuolisen rahoituksen varassa, mutta myös menestyjiä löytyy. Seuraavat 5–10 vuotta osoittavat, miten hyvin konsepti toimii. Potentiaalia on erityisesti sellaisilla alueilla, joilla muunlainen viljely on esimerkiksi saatavilla olevien resurssien takia vaikeaa.

Tulevaisuudessa riittää uhkakuvia: maailman väkiluvun voimakas kasvu, ilmastonmuutos, viljelymaan pilaantuminen ja riittävyys, pula makeasta vedestä. Toisaalta nämä uhkakuvat korostavat ruokatuotannon tärkeyttä myös jatkossa. Jotta pystymme vastaamaan kaikkiin haasteisiin, ruokatuotannon tulee jatkaa kehityksen tiellä.

Uuden teknologian, tuotteen tai esimerkiksi lajikkeen kehitys ja käyttöönotto on hidasta ja vaatii vuosien tai jopa vuosikymmenien kehitystyön. Yhdestä asiasta voi silti olla varma: kehitys menee eteenpäin harppauksin.

Onko kasvihuoneyritys rahasampo?

Kasvihuoneviljelyala on hyvin jakautunut. Hyvät pärjäävät hyvin, mutta samalla moni taistelee olemassaolostaan. Kannattavia yrityksiä löytyy sekä vihannesviljelystä että koristekasvien tuotannosta. Yleisesti isoimmat tuotantoyksiköt pärjäävät parhaiten, mutta menestyjiä löytyy kaikista muistakin kokoluokista.

Keskimäärin kasvihuoneyritysten kannattavuus on parempaa kuin perinteisessä maanviljelyssä. Tuet ovat tärkeitä, mutta yritysten riippuvuus niistä on pieni. Tuloista noin 93 prosenttia tulee tuotteiden myynnistä.

Kasvihuonevihanneksilla korkea kotimaisuusaste on toisaalta positiivista, mutta kulutus tuskin kasvaa enää merkittävästi nykyisestä. Ylituotanto aiheuttaa markkinoilla ajoittain ruuhkaa ja hintojen heiluntaa. Tasapaino löytyy lähes väistämättä tavalla tai toisella.

Kotimaisella tuotannolla on paljon vahvuuksia, jotka otetaan helposti itsestäänselvyyksinä. Tuotteiden laatu ja puhtaus ovat hyvä kilpailuetu tuontia vastaan. Myös tuotannon vastuullisuus, ilmasto- ja ympäristövaikutukset, otetaan kasvihuoneyrityksissä huomioon.

Oman yrityksen toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on tärkeää. Investointeja ei saa lykätä liikaa, tai jää jälkeen kehityksestä. Lisäksi kannattavuutta voi pyrkiä hakemaan uusilla tuotteilla, mutta tämä ei missään nimessä ole helppo tie.

Esimerkiksi marjoilla voisi olla vielä paljon potentiaalia kasvihuoneviljelyssä. Myös täysin uusia kasveja ja tuotteita kiikaroidaan. Tuotannossa voisi olla vaikkapa levää tai kasviyhdisteitä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.