Maku, helppous ja edullisuus – Lennart Wallanderin menestysresepti ruokavientiin Ruotsiin

Ruotsin tämän hetken ruokatrendit vastaavat arjen helppouteen ja hintapaineisiin. Food & Friendsin Lennart Wallanderin mukaan nämä avaavat mahdollisuuksia myös suomalaiselle elintarvikeviennille.

Vaikka naapurimaa Ruotsi tuntuu suomalaisesta näkökulmasta tutulta, on heidän kuluttajakäyttäytymisessään merkittäviä eroja suomalaiseen verrattuna. Ruotsin ruokamarkkinoilla painopisteiksi ovat nousseet edullisuus, helppous, muuttuvat ruokailurytmit ja vähäsokeriset tuotteet.

– Monet muotimerkit käyttävät Ruotsia testimarkkinanaan. On huomattu, jos saat jonkin toimimaan Ruotsissa, voit olla melko varma, että se toimii muuallakin Euroopassa.

Näin kertoo ruuan ja juomien viestintätoimisto Food & Friendsin Chief Officer of Tomorrow, Lennart Wallander, joka vieraili vastikään Oulussa luennoimassa Pohjoinen ulottuvuus ja arktisen ruoan kilpailuvaltit -tilaisuudessa. Visiitin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Ruotsin elintarvikemarkkinoiden tulevaisuudesta ja tuoda esiin, miksi suomalaisten vientiyritysten kannattaisi suunnata Ruotsiin.

– Meillä on Ruotsissa 10 miljoonaa ihmistä, mikä on aika iso markkina-alue. Olemme erittäin moderneja ja innokkaita kokeilemaan uusia trendejä. Tähän liittyen minulla onkin teoria, jota kutsun “häpeäteoriaksi”, Wallander kertoo.

– Siinä ne maat, jotka eivät ole niin ylpeitä perinteisestä ruokakulttuuristaan, ovat avoimempia uusille ​​ruoille ja mauille. Verrattuna Ranskaan tai Italiaan, Ruotsi ei ole aina ollut yhtä itsevarma ruokakulttuuristaan, mutta juuri tästä syystä olemme halukkaita kokeilemaan ja hyödyntämään uusia ideoita.

Arjen muutokset ohjaavat trendejä

Wallander on toiminut alalla jo 23 vuotta, minä aikana hän on kerännyt ainutlaatuista näkemystä alan kehityksestä. Näistä kokemuksista onkin syntynyt The Great Delay -trendikatsaus, jonka sisältöä hän esitteli Oulussa.

– Nykyään on tarjottava yksinkertaisempaa ja edullisempaa ruokaa, koska ihmisillä on vähemmän rahaa ja heidän arjessaan korostuu ruuan turvaaminen perheelle.

Haastava taloustilanne ja sen myötä syntyneet elämäntapamuutokset ovat näkyneet etenkin elintarvikekentällä. Sen sijaan, että mentäisiin ulos syömään, nykyään haetaan ennemmin uusia tapoja ruoanlaittoon. Ruokaa syödään useammin välipalojen muodossa tai pienempinä annoksina. Kotiruoan merkitys kasvaa, mutta siinä piilee myös juju.

– Ruotsissa aikaa ruoanlaittoon käytetään noin 37 minuuttia. Jos tuotteesi ei valmistu siinä ajassa, se ei tule menestymään.

Ulkona syömistä ei ole täysin hylätty, mutta jatkossa se tapahtuu eri tavoin.

– Voidaan järjestää yhteisöllisiä ruokailuja, joissa ruuan hinta on kohtuullista, mutta sinun tulee olla aktiivisesti osa ruokailukokemusta. Leipomot ja kahvilat ottavat entistä suurempaa roolia sosiaalisina kohtaamispaikkoina, joissa voidaan vaikka tanssia keskellä päivää.

Menestyminen vaatii paikallistuntemusta

Wallander arvioi, että suomalaisilla vientiyrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Ruotsin markkinoilla läheisen sijainnin ansiosta. Hän kuitenkin korostaa, että sama läheisyys voi helposti johtaa virheellisiin oletuksiin.

– Vientiyritykset uskovat ruotsalaisten olevan samanlaisia ​​kuin suomalaisten, koska olemme naapurimaita. Voi ei, emme ole. Suosittelen aina perehtymään siihen, miten syödään, miten ruokaa laitetaan ja miten ruoasta viestitään.

Ruotsin markkinoilla hän nostaa potentiaalisimmiksi vientituotteiksi suomalaisen lihan, kalan, viljat ja palkokasvit. Menestystä tukeviksi tekijöiksi hän näkee suomalaiset arvot, lyhyen ainesosaluettelon, paikallisuuden sekä ennen kaikkea maun.

– Makua ei voi yliarvioida. Jos tuote ei maistu hyvältä, se ei myöskään myy.

Wallander muistuttaa, että eurooppalaiset mahtimaat ovat ensisijaisia trendivaikuttajia, ja näiden rinnalla Suomen vaikutusvoima on toistaiseksi rajallinen. Ehkäpä Ruotsin markkinoiden valloitus tarjoaa suomalaisille vientiyrityksille mahdollisuuksia nousta myös isompaan rooliin trendien muovaajina – sen aika näyttää.

Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämishanke (VIKE) järjesti 1.9.2024 – 31.3.2026 kuusi vientiyritysten yhteistapaamista eri puolilla Suomea, joissa tutustuttiin yritysten kesken, jaettiin vientitietoa ja suunniteltiin yhteisiä vienninedistämisen toimenpiteitä. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry. Hankkeen koordinoinnista vastasi Fennopromo Oy. Lisätiedot: www.vike.fi.