Raportti: miljoonalla eurolla ruokahävikkiä Oulussa ja suositus uudeksi logistiikkamalliksi

Oulussa on kehitetty aivan uudenlaista mallia, jolla ruokahävikki saataisiin keskitetysti talteen ja hyödynnettyä ruoka-apuna. Selvitys on toteutettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun Prikka -hankkeessa. Ehdotus on kiteytetty vastajulkaistuun raporttiin, joka esitellään hankkeen päätöstilaisuudessa 24.8. klo 14–16 Teams-etäyhteyksin. Tervetuloa! 

Oulun Prikka -esiselvityshankkeen keskeinen johtopäätös on, että keskittämällä hävikkiruuan keruu, varastointi ja jakelu yhteiseen logistiikkamalliin saataisiin hävikki hyödynnettyä ja jaeltua ruoka-avuksi nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on aikaansaada osallisuutta lisäävää toimintaa ruokajonojen tilalle ja rinnalle. 

–        Jos logistiikkamalli tulee käyttöön, se muuttaa koko Oulun ruoka-avun kentän, projektipäällikkö Nina Niemelä Diakista arvioi. 

Mallissa ylijäämäruuan keruu tapahtuisi keskitetysti kaupoista, tukuista ja muilta satunnaisilta lahjoittajilta. Ruoka-apua tarjoavien tahojen ei tarvitsisi itse huolehtia ruuan hausta ja sopimuksista kauppoihin, kuten nyt, ja vastaavasti kaupan ei tarvitsisi sopia lahjoituksista monen tahon kanssa. Myös kylmäketjujen katkeamattomuus voitaisiin paremmin varmistaa. Lämpimän ruuan keruu on tosin jätetty mallin ulkopuolelle elintarvikelainsäädännön mutkikkuuden ja varastoinnin haasteiden vuoksi. 

Keskitetyn mallin toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. 

–        Edellytykset toteutukselle ovat selkeästi olemassa. Nyt pitää ratkaista, kuka hanketta lähtee päävastuullisena hakemaan. Mallin hyöty tulee siinä, että saamme tätä kautta keskitetyn hävikkiruuan jaon toimimaan myös Oulussa, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella. Tarve on ilmeinen. Myös yksittäisille pientoimijoille tulee olemaan paikkansa tässä ketjussa jatkossakin, toteaa yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungilta.

Oululainen hävikki kertyy vähittäiskaupoista 

Logistiikkamallin suosittamisen lisäksi hanke on kerännyt arvokasta uutta tietoa hävikkiruuan toimijoista ja hävikin määristä Oulussa. Yksi hanketoimijat yllättäneistä asioista oli hävikkiruuan vähyys Oulussa verrattuna Etelä-Suomen kaupunkeihin. 

–        Oulussa ei ole elintarviketeollisuutta eikä monia tukkuja, joista hävikkiä jäisi, joten oululainen hävikki muodostuu lähinnä vähittäiskaupan ja ravintoloiden sekä koulujen hävikkiruuasta, kertoo Nina Niemelä. 

Tästä huolimatta hävikkiä syntyy vuosittain tonneittain Oulussakin. Hyödynnettävissä olevaa hävikkiä kertyy Oulussa 4100–7000 ostoskärryllistä vuodessa. Euroissa summa vastaa 20 000 euroa viikossa ja yli miljoonaa euroa vuodessa, selviää hankkeen tuloksia kokoavasta infograafista

Epävarmassa maailmantilanteessa keskitetty malli toisi vakautta ruoka-apuun.

–        Koronapandemia on vaikeuttanut huomattavasti ruoka-avun keruuta ja toimitusta, millä on ollut vaikutusta monen ihmisen toimeentuloon ja ruokakaapin sisältöön. Keskitetty malli lisäisi kaupungin huoltovarmuutta, toteaa hanketyöntekijä Pilvi Sauvola Oulun diakonissalaitoksen säätiöltä. 

Oulun Prikka -hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen osatoteuttaja on Oulun diakonissalaitos sekä yhteistyötahoina Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilainen seurakunta. 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Nina Niemelä, nina.e.niemela@diak.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.