Kiertotalous parantaa ruuantuotannon kestävyyttä

Ihmiset haluavat syödä terveellisemmin, luonnon voimavaroja ja resursseja säästäen. Trendeiksi ovat nousseet paikallisuus, luomu ja käsityöläisyys. Lihan kulutusta halutaan hillitä ja vihanneksien kulutusta lisätä. Kuluttajat ovat löytäneet lihaproteiinin korvikkeet, kuten nyhtökauran ja härkäpapuvalmisteet. Vaihtoehtoisia proteiini-innovaatioita haetaan myös hyönteisten kasvatuksella tai vaikkapa metsäteollisuuden sivuvirroista.

Sitra julkaisi syksyllä 2016 maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan, Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Tiekartta tukee hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen globaali kärkimaa. Tehtävä on kunnianhimoinen.

Kiertotalous uusi talousmalli?

Kiertotalous mielletään edelleen pitkälti tavaroiden ja materiaalien kierrättämiseksi, vaikka se on paljon muutakin. Kiertotalous voidaan nähdä uutena talousmallina, joka mahdollistaa jopa miljardien eurojen lisäpotentiaalin Suomen kansantaloudelle ja synnyttää kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Kiertotaloudessa tuotanto ja käyttö suunnitellaan jo alun alkaen siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalous säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, kannustaa yrityksiä etsimään ja ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia materiaaleja tai kierrättämään jo käytettyjä raaka-aineita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen ja vuokraamiseen, uusia digitaalisia ratkaisuja apuna käyttäen.

Yritysten toimintatavat ja ansaintamallit muuttuvat – se tapa, millä ennen tehtiin tulosta, ei aina päde tulevaisuuden liike-elämässä. Sitran kiertotaloustiimi on tiekartan julkistamisesta lähtien etsinyt Suomesta kiertotalouden kiinnostavimpia yrityksiä.

Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla Sitra esittelee inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuus siirtyä kiertotalouteen globaalisti ensimmäisten joukossa. Toukokuussa päivitetyllä listalla on mukana jo 54 yritystä. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä suomalaiselle yrityskentälle olisi syntynyt jo sata edelläkävijää.

Ruuantuotanto ajatellaan uusiksi

Ruuantuotannossa yksi ratkaisu kestävään luonnonvarojen käyttöön on tarkastella tuotannon ja kulutuksen vaikutuksia alueellisesti. Kiertotalouden tiekartassa onkin nostettu yhdeksi painopistealueeksi kestävä ruokajärjestelmä, jossa huomioidaan aiempaa tarkemmin ilmastonmuutos, resurssien niukkeneminen, tuotannon kannattavuus ja ruuan kulutuksen eriarvoistuminen.

Alueellisessa ja kestävässä ruokajärjestelemässä ruuan tuotantoon tarvittavat tekijät ja itse tuotanto ovat sillä alueella, jossa ruoka myös kulutetaan. Esimerkiksi lähiruuasta voi tulla kestävää, kun sen tuotantoon käytettävä energia, ravinteet ja muut tekijät ovat kestävästi ja lähellä tuotettuja.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Sitra ovat julkistaneet erilliset Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä -hankehaut. Molemmat haut ovat jo päättyneet. Sitran vielä valintavaiheessa olevat neljä hanketta ovat partnereita MMM:n aiemmin kesällä valitulle kiertotalouden tiekartan Ahvenanmaan avainhankkeelle.

Tavoitteena on synnyttää Suomeen viisi alueellista ruokajärjestelmää, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, oppivat toisiltaan ja jakavat ratkaisujaan. Hankeaika on vuoden 2018 loppuun. Hankkeissa syntyneitä käytäntöjä ja oppeja voidaan myöhemmin skaalata laajemmin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Vahva alueellinen ruokajärjestelmä tarkoittaa vahvaa alueellista panostusta kotimaiseen ruokaan. Suomi tarvitsee koko ruokaketjun ja paikallisen ruokakulttuurin arvostusta. Paikalliseen ruokajärjestelmään satsaamisella on myös merkittävä aluetaloudellinen vaikutus, joka kuntien säästöohjelmia laadittaessa helposti unohtuu.

Vallankumous 72 tunnissa ilman ruokaa

On arvioitu, että maapallolla ruuan kysyntä tulee merkittävästi kasvamaan. Syinä tähän ovat väestönkasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja ruokailutottumusten muutokset kehitysmaissa. Arvioiden mukaan vuonna 2050 maapallon väkiluku on jo yli 10 miljardia, ja noin 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa.

Ruuan kysynnän suuruudesta on erilaisia arvioita. YK:n ruoka- ja elintarvikejärjestö FAO on arvioinut, että maapallolla se kasvaa 60–70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Toisaalta YK:n arvio perustuu vanhoille oletuksille, ettei mikään muutu: muun muassa keskiluokkaistuvat syövät paljon lihaa, ruokahävikin määrä ei pienene, ja tuotantopanoksia ei käytetä optimaalisesti.

Ruuan kysynnän kasvun lisäksi maapalloa uhkaa ennakoidut ja monet vielä ennakoimattomat uhat. Oxfordin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan mahdollisuus ydinsodasta on kasvanut, ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja sitä seuraavat luonnon ääri-ilmiöt. Uhkana pidetään myös ihmisten itsensä suunnittelemia pandemioita ja kyberhyökkäyksiä. Myös maailman poliittinen asetelma saattaa muuttua niin, että tulevaisuudessa maailmaa hallitsee yksi tai vain kourallinen totalitaarisia valtioita.

Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä niin ihmisen kuin luonnon hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Ilmasto lämpenee jo nyt merkittävästi. Entäpä jos se lämpenee nopeaan tahtiin useita asteita? Radikaalin lämpenemisen myötä ruuantuottaminen kävisi mahdottomaksi suuressa osassa maapalloa ja elämä ajautuisi ennen näkemättömään kaaokseen. Onkin sanottu: ”72 tuntia ilman ruokaa niin alkaa vallankumous.” Jo nyt on nähtävillä epävakauden ja ruuanpuutteen aiheuttamaa, hallitsematonta massojen liikehdintää.

Vastuullinen tuotanto vähentää ilmastovaikutuksia

Joulukuussa 2015 sovittiin YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa uudesta ilmastosopimuksesta, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa. Kyseessä on laaja, kansainvälinen sopimus, jonka on ratifioinut 143 maata, Suomi mukaan lukien.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei enää yksinään riitä. Sen rinnalla tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla ilmakehän ylimääräinen hiilidioksidi voidaan sitoa takaisin maaperään. Kiertomaatalous kunnioittaa luontoa ja sen monimuotoisuutta ja tuottaa samalla positiivisia ympäristövaikutuksia laajemminkin.

Ruuan ja rehujen tuottaminen, ruuan jalostaminen ja logistiikka sekä koko ruokaketjua rasittava ruokahävikki aiheuttavat vajaan kolmanneksen maapallon kasvihuonepäästöistä. Kestävällä maataloudella ja hyvällä maaperän hoidolla voidaan ilmastonmuutosta myös torjua. Ratkaistaanko Pariisin sopimuksen tavoitteet, jos pystytään luomaan kestävän ruokajärjestelmän ja vähentämään kasvihuonepäästövaltaista ruuantuotanto? Pelastaisiko vastuullinen ruoka maapallon?

Uutta osaamista ruuantuotantoon

Kiertotaloudesta etsitään uusia toimintamalleja, joiden avulla tulevaisuuden maatila voisi olla tuottavampi, omavaraisempi ja ekologisesti kestävä. Heikon kannattavuuden vuoksi kotimaisen ruuan tuotanto tarvitsee kipeästi aivan uudenlaista osaamista.

Hyvä käytännön esimerkki kestävästä ruuantuotannossa on Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäällä. Palopuroon on syntynyt Knehtilän tilan ympärille usean luomutilan ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Tavoitteena on energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli, jossa tehokas ravinteiden kierrätys säästää luonnonvaroja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista Itämereen.

Puheet digitalisaation kaikkivoipaisuudesta saattavat jo kyllästyttää, mutta esimerkiksi maataloudessa älykästä teknologiaa hyödynnetään vielä hyvin vähän. Tiloilta kerättävää tietoa tulisi käyttää tehokkaammin tuotannon ohjaamiseen ja kehittämiseen. Osaamista Suomessa on, ja sitä kehitetään edelleen, mutta miten tämä saadaan tehokkaasti myös ruuantuotantoon?

Ruuan tuottamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja samanaikaisesti, kun viljelykelpoinen maa uhkaavasti vähenee maapallolla aavikoitumisen, kaupungistumisen ja ennakoimattomia sääilmiöiden vuoksi. Tarvitaan uusia kasvuympäristöjä, jotka säästävät energiaa, pinta-alaa ja vettä. Sellaisia ovat vertikaalit, suljetut kerrosviljelmät tai vaikkapa teolliset symbioosit.

Robert Jordaksen Lapinjärvellä sijaitseva Robben Pikku Puutarha edustaa Suomen ja Pohjoismaiden oloissa edistyksellistä kasvihuoneteknologiaa. Japanilainen teknologiajätti Fujitsu tekee yhteistyötä Jordaksen kanssa testaamalla täysin automatisoitua versosalaatin monikerrosviljelmää. Se hyödyntää Fujitsun pilvipalvelua sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa kasvihuone-automaatiossa ja LED-valaistuksessa.

Uudella teknologialla on säästöjen lisäksi vaikutusta myös kasvien ravinteiden ja laadun tarkkailuun sekä tuottavuuden kasvuun. Täysin suljetussa kasvuympäristössä salaatteja voidaan viljellä ympärivuotisesti jopa 30 prosenttia tuotantotehokkaammin kuin tavallisessa kasvihuoneessa. Konseptista on hyvä mahdollisuus tuotteistaa merkittävä vientiartikkeli.

Uudessakaupungissa toimiva monialayritys Sybimar toteuttaa suljetun kierron energiaratkaisuja. Yritys on yhdistänyt kalankasvatuksen ympärille integroidun vesiviljelyn ja bioenergian tuotannon. Energiaratkaisussa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energia- ja elintarviketuotantoon.

Nousiaisista Uuteenkaupunkiin laajentanut Kotipellon puutarha kasvattaa Sybimarin kalanviljelylaitoksen päällä sijaitsevassa 1 400 neliön kasvihuoneessa versoja. Kasvit kastellaan kalanviljelylaitoksen tutkitulla ravinnepitoisella vedellä ja versot kasvavat luomuturpeessa, jota ei ole lannoitettu teollisesti.

Vastaavanlainen teollinen symbioosi on rakenteilla myös Stora Enson Varkauden tehdasalueelle, jonne valmistuu vuodenvaihteessa Finnforelin kiertovesitekniikkaan perustuvan kirjolohenkasvatuslaitoksen ja kalanjalostamo.

Perinteisen kasvatuksen tilalle onkin eri puolilla Suomea kehitetty erilaisia suljettujen ympäristöjen viljelymenetelmiä, joissa kasvualusta on jotakin muuta kuin perinteitä multaa, kuten aero-, aqua-, bio- ja hydroponinen viljely.

Yhteistyötä yli rajojen

Ymmärrys ruuantuotannosta lisää varmasti myös ruuan arvostusta. Siitä ovat esimerkkeinä suuren suosion saaneet Reko-ringit ja erilaiset ruoka-hubit, joissa tuottaja välittää elintarvikkeet suoraan kuluttajalle. Näin ruoka saa alkuperätakuun lisäksi kasvot.

Ruuan arvostus lähtee ymmärryksestä, että ruokaketju on kokonaisuus, jossa yhdistyvät ammattitaito ja ympäristövaikutukset. Kokonaisuus perustuu perinteisen ruuantuotannon ja uusien teknologioiden yhdistämiseen. Esimerkkeinä ovat symbioosit, joissa teollisuuden hukkalämmöt ja hiilidioksidit saadaan hyödynnettyä ruuan tuotantoon, kauppojen ja julkisen puolen ruokahävikkiä hyödyntävät hävikkiruokaravintolat, kaupunkiviljely sekä kuluttajien ymmärrys kausiravinnosta.

Ruuantuotannon tulisi näkyä laajemmin kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. Kaavoituksen pitäisi luoda enemmän mahdollisuuksia pienviljelyyn, kattopuutarhoihin, mehiläisfarmeihin tai vaikkapa kotitarvekanaloihin. Ruokaymmärrys olisi hyvä juurruttaa jo kouluissa ja varhaiskasvatuksessa: kädet multaan ja keittiötaidot haltuun jo esikoulusta lähtien.

Merja Rehn
asiantuntija
Kiertotalous-avainalue
Sitra
merja.rehn(at)sitra.fi

Miten kiertotaloutta voisi edistää?

WCEF 2017 -foorumin osio New Technologies for the Circular Economy käsitteli myös uusia ruuantuotannon teknologioita. Uudet kiertotalouden mukaiset suljetun kierron ruuantuotantomenetelmät pyrkivät olemaan yhä varteenotettavampia ratkaisuja kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi.

Ruuantuotantoa pyritään kokonaisuudessaan tehostamaan. Keinoja ovat hukan vähentäminen koko tuotantoketjussa sekä tuottavuuden lisääminen entisestään uusilla teknologioilla. Sisähalleihin pystysuuntaan päällekkäin rakennetuilla kasvualustoilla (vertikaaliviljelyllä), voidaan nostaa hehtaarikohtainen sato moninkertaiseksi ja kontrolloitujen kasvuolosuhteiden kasvattamoissa on mahdollista korjata yhä useampi sato vuodessa, kun ruuantuotanto muutetaan ympärivuotiseksi.

Pitkän ajan tavoitteena on hillitä ruuan hinnan nousua, estää ravinteiden valumista vesistöihin ja hyödyntää maata, joka ei muuten soveltuisi perinteiseen ruoantuotantoon. Näillä pyritään toteuttamaan kestävää kehityksen yhteistä agendaa.

Yritysesimerkkeinä WCEF2017:n keskusteluissa esiteltiin yhdysvaltalaista AeroFarmsia, joka pyrkii valloittamaan Amerikan salaatti- ja yrttimarkkinat Dream Greens -tuotteillaan. Toinen esimerkki on japanilainen SPREAD, jonka robotisoidut Techno Farm™ -maatilat ovat maailman ensimmäisiä kasvitehtaita. Suomessa salaatti-, yrtti- ja itutuotteita kasvattava Robben Pikku Puutarha kehittää osaltaan alaa yhteistyössä Fujitsun kanssa. Toimialalle on jo syntynyt ja syntyy jatkossakin lukuisia muitakin startup-yrityksiä ympäri maailmaa.

Ernesto Hartikainen
asiantuntija
Kiertotalous-avainalue
Sitra
ernesto.hartikainen(at)sitra.fi

Maailman ensimmäinen kiertotalousfoorumi Suomessa

Helsingin Finlandia-talolla järjestettiin kesäkuun alussa maailman ensimmäinen kiertotalousaiheinen foorumi – World Circular Economy Forum 2017. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi noin 1 600 osallistujaa miltei sadasta maasta: yrityksistä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä tiedemaailmasta jakamaan ja tutustumaan maailman parhaisiin kiertotalousratkaisuihin.

Yksi foorumin keskeisistä teemoista oli, miten kiertotalous vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals). Foorumi sisälsi monipuolista ohjelmaa ja sen 17 puolentoista tunnin sisältösessiota käsittelivät kiertotalouden eri näkökulmia rahoituksesta kestäviin kulutustapoihin.

Myös ruokaa käsiteltiin aiheena foorumissa. Kestävä ruuan tuotanto ja kulutus linkittyvät vahvasti seuraaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin: tavoite 2 (nälänhädän poistaminen), tavoite 6 (puhdas vesi), tavoite 13 (ilmastonmuutoksen torjunta), tavoite 14 (vedenalainen elämä) ja tavoite 15 (maanpäällinen elämä)