Agroekologisten symbioosien verkostosta työtä ja elinvoimaa

Kestävyys ja ravinteiden kierrätys tulevat esiin useissa ruuantuotantoon ja ruokajärjestelmiin liittyvissä strategioissa ja ohjelmissa tärkeinä tavoitteina. Myös ruuantuotannon merkitys aluetalouksille huomioidaan, sillä ruoka-ala on merkittävä työllistäjä Suomessa.

Agroekologinen symbioosi (AES) on yksi vaihtoehtoinen toimintamalli, jolla pyritään sekä kestävyyteen, ravinteiden kierrätykseen, energiaomavaraisuuteen että aluetaloutta kasvattavaan toimintaan. AES-mallilla tarkoitetaan energia- ja ravinneomavaraista, paikallista ruokajärjestelmää, jossa ruoka tuotetaan ja jalostetaan yritysten paikallisena yhteistyönä siten, että ruuantuotannon ravinnevirrat kiertävät ja energiaomavaraisuus perustuu kierrätettävien biomassojen biokaasutukseen (kuva).

Agroekologisten symbioosien toimintamallia on testattu pilottina Palopurolla¹. Ympäristöministeriön kärkihankkeessa Agroekologisten symbioosien verkostot (2017−2020) toimintamallia monistetaan kunta- ja aluetasolle². Tarkastelu kohdistuu Mäntsälän kuntaan ja sen lähialueelle. Tälle alueelle mallinnetaan agroekologiseen symbioosiin perustuvaa ruokajärjestelmää, jossa hajautettu biokaasuntuotanto ja paikalliset ruokahankinnat mahdollistavat tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen ja energiaomavaraisemman ruuantuotannon.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää agroekologisten symbioosien verkostoon perustuvan toimintamallin aluetaloudelliset vaikutukset. Tieto toimintamallin vaikutuksista esimerkiksi alueen talouteen ja työllisyyteen on tärkeä apu päätöksenteon tukena.

AES-verkoston aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin yleisen tasapainon RegFin -mallilla. Se on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetty yleisen tasapainon malli, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten taloudessa tapahtuvien muutosten vaikutukset alueen työllisyyteen, elintasoon, ostovoimaan yms. Mallissa lähtökohtana on taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen -periaate, ja se huomioi suorien vaikutusten lisäksi kerrannaisvaikutukset³.

Laskelmien perustana ovat hankkeen muissa osioissa toteutetut suunnitelmat potentiaalisesta biokaasuverkostosta ja julkisista ruokahankinnoista sekä niiden edellyttämistä investoinneista.

Jalostusasteen nosto edellytys kunnan ruokahankintojen paikallistamiselle

Mäntsälän kunnan elintarvikehankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin kahden erilaisen skenaarion kautta. Ensimmäiseksi tarkasteltiin tilannetta, jossa Mäntsälän kunta alkaisi suosia paikallisia elintarvikkeita. Toisessa skenaariossa elintarvikkeiden kysyntä tulisi koko Uudenmaan tasolta, mistä osa kohdistuisi Mäntsälään. Tarkasteluun otettiin kunnan alkutuotannon perusteella potentiaalisimmat tuoteryhmät kuten liha, kasvikset ja vihannekset, maitotuotteet, myllytuotteet sekä leipomotuotteet.

Kunnan ja laajemmin Uudenmaan kysyntään vastaaminen edellyttäisi elintarvikkeiden jalostuksen lisäämistä Mäntsälässä, sillä suuri osa tuotteista vaatii jonkinasteista jalostamista, jotta niitä voidaan hyödyntää julkisissa keittiöissä. Lisäksi Mäntsälän kunnan elintarvikehankintojen paikallistaminen edellyttäisi keittiöinvestointia, jotta alhaisemman jalostusasteen tuotteita olisi mahdollista käyttää. Keittiön peruskorjaus on ajankohtainen joka tapauksessa. Alhaisen jalostusasteen tuotteiden käytön mahdollistavat muutokset kasvattaisivat investointia muutamia prosentteja.

Pelkästään suunniteltu keittiöinvestointi saisi aikaan jonkin verran työpaikkoja alueelle, mutta ne olisivat melko lyhytkestoisia. Paikallisten elintarvikehankintojen kasvun edellyttämä elintarvikejalostuksen kehittyminen mahdollistaisi pidempiaikaisten työpaikkojen syntymisen Mäntsälään. Tämä merkitsee nykyisen jalostuksen lisäämistä ja uutta jalostustoimintaa.

Työllisyysvaikutus ei kohdistuisi vain elintarvikkeiden jalostukseen ja maatalouteen, vaan näkyisi myös muilla toimialoilla, kuten kaupan ja kuljetuksen aloilla. Samalla elintarvikehankintojen paikallistaminen toisi alueelle lisää työtuloja. Se vilkastuttaisi yksityistä kulutusta ja heijastuisi koko aluetalouteen.

Kuinka paljon esimerkiksi työllisyys paranisi elintarvikehankintojen paikallistamisesta, riippuu paljolti oletuksista. Ilman investointien huomioimista jokaista paikalliseen ruokaan kohdistettua sadantuhannen euron hankintaa kohden työllisyys paranisi arvioiden mukaan noin yhden henkilötyövuoden verran. Mäntsälän elintarvikehankinnoissa työllisyysvaikutukset jäisivät alle kymmeneen henkilötyövuoteen. Sen sijaan Uudenmaan julkiskeittiöiden kysynnän kasvu saisi aikaan jo useamman kymmenen henkilötyövuoden vaikutukset Mäntsälään.

Biokaasuverkoston laajuus heijastuu aluetalousvaikutuksiin

Mäntsälän alueen potentiaalisten biokaasulaitosten vaikutukset arvioitiin sekä investointien että tuotannon osalta. Biokaasuverkoston toteutumisen edellyttämien investointien vaikutus Mäntsälän talouteen ja työllisyyteen jäisi pieneksi, sillä esimerkiksi laitoshankinnat kohdistuisivat kunnan ulkopuolelle. Etenkin rakennusala hyötyisi hieman investoinnista.

Biokaasuntuotanto ja energiaomavaraisuuden kasvu vaikuttaisivat positiivisesti Mäntsälän talouteen ja työllisyyteen. Vaikutukset tosin jäisivät toiminnan pienuudenkin vuoksi melko maltillisiksi varsinkin, kun osa potentiaalisista biokaasulaitoksista sijoittuisi kunnan rajojen ulkopuolelle.

AES-mallilla on mahdollista edistää alueen taloutta ja työllisyyttä, mutta pienessä mittakaavassa toteutettujen muutosten vaikutukset jäävät helposti melko vaatimattomiksi. Toisaalta ilman esimerkiksi ruokahankintojen paikallisuusasteen nostoa nämäkin myönteiset vaikutukset kohdistuisivat Mäntsälän ulkopuolelle.

Ruokahankintojen paikallistamisen ja biokaasuverkoston käynnistämisen edellyttämien investointien aluetaloudelliset vaikutukset ovat luonnollisesti lyhytkestoisia. Niiden voimakkuuteen vaikuttaa olennaisesti alueen mahdollisuus tarjota muun muassa investoinnin sisältämiä laitteita.

Aluetaloudellisia vaikutuksia on mahdollista voimistaa esimerkiksi kasvattamalla ruokahankintojen paikallistamisen tasoa ja biokaasuverkoston kokoa. Vaikutuksia voidaan vahvistaa myös kehittämällä paikallista elintarvikesektoria aiempaa monipuolisemmaksi. Lisäksi alueen elintarviketarjonnan kasvu mahdollistaisi myös kotitalouksien elintarvikekysynnän kautta vaikutusten kasvun.

Lähteet:

¹ Helenius J. ym. 2017. Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017. s. 67
² https://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/aes-verkosto/
³ https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/aluetaloudelliset-arvioinnit