Apetit valtaa koko lautasen

Uudenlaisia tuotteita onkin putkahtanut markkinoille, kuten käyttövalmiit ruuanlaittokasvikset, Vegepops kasvis-hedelmäjäät sekä vegaaniset pihvit ja pyörykät.

Liiketoimintajohtaja Anu Oran mukaan Apetit on edelleen monialainen elintarvikeyritys, jonka juuret ovat syvällä kotimaisissa raaka-aineissa pitkälti sopimusviljelyn ansiosta.

‒ Haluamme olla ensisijaisesti kasvistalo ja kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä. Meillä on valtavan iso raaka-ainepohja käytössämme, Ora suitsuttaa.

Tuotekehityspäällikkö Tarja Honkala muistuttaa, että Apetit on iso ja monipuolinen kasvisosaaja, joka tuo markkinoille täysin uusia ja uudistuneita tuotteita.

Yritys tähtää kasvisruuan ykköseksi tavoitteena kehittää ja valmistaa etenkin arkeen sopivia, helppoja ja herkullisia ruokia.

‒ Näemme elintarvikeketjun kumppanuuksina: kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Anu Ora tiivistää.

‒ Meillä on kasvisasiantuntemusta, jota muutkin voivat hyödyntää, Tarja Honkala lisää.

Apetit tekeekin yhteistyötä muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kanssa.

‒ Meillä on avoin asenne yhteistyötä kohtaan: emme sulje ovia mihinkään suuntaan, Ora ja Honkala vakuuttavat.

Anu Ora uskoo, että viiden vuoden kuluttua kasvipohjaista maailmaa on viety voimakkaasti eteenpäin.

‒ Jos olemme olleet lisukevalmistajia, roolimme laajenee lautasen keskelle. Se tulee näkymään aamupalasta iltapalaan erilaisina ruokaratkaisuina. Meidät tunnetaan laajasti toimivana kasvistalona, Ora tiivistää.

Tarja Honkala uskoo, että viiden vuoden päästä Apetit on vegaanituotteissa edelläkävijä, ja uutta herkullisten kasvipohjaisten tuotteiden valmistusteknologiaa on kehitetty.

Kasvisruoka kestävä trendi

Apetit on ollut vahva ruuanlisukkeissa, mutta kehitteillä on lisää myös pääruokakomponentteja.

‒ Emme väitä, että esimerkiksi kasvisjauhistuotteet olisivat lihaa, vaan vaihtoehto lihalle. Tavoittelemme paikkaa koko lautasella. Seuraavaksi otamme haltuun syömisen kaaren aamiaisesta iltapalaan, Ora ja Honkala täsmentävät.

He uskovat, että kasvisbuumi vakiintuu kestäväksi trendiksi. Jo vuosia sitten kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen myyntiluvut kasvoivat, ja etenkin nuoret söivät enemmän kasvisruokaa. Ihmiset suosivat kasviksia omissa ostoskoreissaan, kouluissa on kasvisruokapäiviä, ja lounasravintoloissa tarjotaan enemmän kasvisruokaa.

‒ Kasviproteiinipöhinässä on nyt nostetta. Jääkö se pohjoiseurooppalaiseksi ilmiöksi, vai tuleeko siitä kansainvälinen trendi, Honkala pohtii.

Vastuuviljely on Apetitin toiminnan kivijalka, jolla pystytään vaikuttamaan siihen, mitä raaka-aineita kasvatetaan ja miten.

‒ Nyt mietimme esimerkiksi, miten saisimme tuotteista visuaalisesti herkullisempia ja mielenkiintoisempia. Toisaalta kasvisten proteiinipitoisuuteen voidaan vaikuttaa eri lajikkeilla, tavoitteena parempi saanto ja proteiinikoostumus, Ora ja Honkala sanovat.

Raaka-aineet ovat vastuuviljelymenetelmien ansiosta kestävän kehityksen mukaisia, mutta nyt yritys alkaa vahvistaa myös luomuviljelyä.

‒ Ensimmäiset luomutuotteemme tulevat markkinoille ensi syksynä. Luomulla on merkitystä Suomen lisäksi etenkin ulkomailla: esimerkiksi Saksassa se on iso juttu, Ora muistuttaa.

Lisäpanostuksia tuotekehitykseen

Anu Ora sanoo, että Apetitilla on ”menty liian kauan liian pienillä tuotekehityspanoksilla”, mutta asia korjaantuu. Tuotekehitystiimin koko on jo tuplattu, ja tuotekehitystyötä tehdään myös verkostoissa.

Tarja Honkala on työskennellyt tuotekehityspäällikkönä Apetitilla noin vuoden. Sinä aikana tiimi on kasvanut kahden uuden tuotekehittäjän rekrytoinnin myötä kuuden huippuammattilaisen ryhmäksi.

Tuotekehityksen rooli on löytää toteuttamiskelpoiset ja kuluttajia kiinnostavat tuoteaihiot. Trendit valtaavat markkinoita usein ammattikeittiöiden kautta, joten uutuudetkin tulevat usein ensin sieltä. Apetitilla seurataan erilaisilla mittareilla, mikä kuluttajia kiinnostaa.

‒ Hyödynnämme Apetit-palvelutoreja ja erilaisia sosiaalisen median ryhmiä kuluttajan toiveiden kuulemisessa. Teemme tuotekehitystä usein erilaisissa yhteistyöverkostoissa. On sisäisiä maistatuksia, ostettuja kuluttajatutkimuksia ja jatkuvaa sparrausta asiakkaiden ja kuluttajien kanssa, Honkala kertoo.

Raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman hyvin: materiaalitehokkuuslähtee jo viljelylajikkeista ja niiden satoisuudesta.

‒ Sopimusviljelijät saavat meiltä tukea kasvattaakseen esimerkiksi parempilaatuista porkkanaa. Saanto on hyvä mittari, hellävarainen höyrykuorinta ylläpitää laatua, ja optiset lajittelijat valikoivat sopivimmat porkkanat. Hukasta saadaan kompostoimalla multaa takaisin pelloille ja ehkä rehuakin, tulevaisuudessa mahdollisesti bioenergiaa. Teknologia sivuvirtojen hyödyntämiseksi elintarvikkeissa vielä puuttuu, Ora tarkentaa.

Tuotteille hamutaan vientimarkkinoita

Anu Ora sanoo, että tuotevalikoimalaajenee joka suuntaan: ”emme rajaa itseämme kaupan tuoteryhmiin emmekä lämpötiloihin”.

Vanhastaan pakastetaloksi mielletyn Apetitin liikevaihdosta viljakaupan osuus on yli 40 prosenttia, ruokaratkaisujen reilu viidennes, kalatuotteiden viidennes ja pakasteiden vain noin 15 prosenttia. Viljakauppa on kansainvälistä ja ruokaliiketoiminta kotimaista.

Yrityksen uuden strategian kautta on kartoitettu vientimahdollisuuksia. Vientipotentiaalia löytyy muun muassa lähimaissa jopa hyvin perinteisille tuotteille, kuten peruna-sipulisekoitukselle. Sekoitusta ei ole myynnissä Ruotsissa eikä Baltiassa, mutta sitä aletaan myydä tämän vuoden aikana Virossa sikäläisellä brändillä.

Lähimarkkinoiden lisäksi kiinnostavat esimerkiksi Englannin ja Italian markkinat, ja yritys on mukana Ruokatiedon Kiina-pilotissa.

‒ Kaikki pakasteet ovat ylivetotuotteita viennissä, Tarja Honkala tähdentää.

Kalamarkkinoilla raaka-ainevaihteluja

Kalamarkkinoilla on ollut myrskyisää, kun levämyrkky tuhosi Chilessä lohikasvattamoja ja nosti myös Norjan kasvatuslohen hintaa. Lohen kulutus laski kiloina, mutta eurot pysyivät samalla tasolla.

Kotimaisen kalan käyttöä olisi halua kasvattaa, mutta kalan saatavuus vaihtelee. Apetitin vuoden 2015 myydyin kalauutuus oli järvikalapihvi, jonka raaka-aineet kalastettiin Säkylän Pyhäjärvestä. Saaristolaiskalapihvi on tulossa kauppoihin John Nurmisen säätiön rahoittaman hoitokalastuksen ansiosta yhteistyössä Keskon kanssa.

‒ Järvikalalla on kaksi sesonkia: ennen vesien jäätymistä ja heti jäiden sulettua. Apetit tuo uusia kotimaisesta järvikalasta tehtyjä tuotteita myös vähittäiskauppapuolelle raaka-aineen saatavuudesta riippuen. Nyt kaupoista löytyy esimerkiksi Apetit Haukipyörykkä.