Nuoret pohtimassa ruuan tulevaisuutta

Suomalaisesta ruuasta keskustellessa ääneen pääsevät tavallisesti viljelijät, elintarviketeollisuus, ravitsemusasiantuntijat, kauppa ja kuluttajat. Mutta mitä tapahtuu, kun ruokajärjestelmää tarkastellaan niiden silmin, jotka liikkuvat näiden roolien välillä? 

Nuoret eivät ole vain sidosryhmä muiden joukossa. He ovat kuluttajia, työntekijöitä, yrittäjiä, vanhempia, äänestäjiä ja päätöksentekijöitä, joiden arkea, toimeentuloa ja ympäristöä tämän päivän ruokapoliittiset ratkaisut muokkaavat vielä vuosikymmenten ajan. Tästä huolimatta nuorilta kysytään harvoin, millaisena he näkevät suomalaisen ruokajärjestelmän tulevaisuuden ja mitä ratkaisuja he pitävät tärkeinä. 

Tähän tarpeeseen vastasi syksyllä 2025 toteutettu Nuorten ruokaraati, joka oli ensimmäinen Suomessa järjestetty nuorille suunnattu kansalaispaneeli. Ruokaraadissa 39 satunnaisotannalla valittua 18–24-vuotiasta nuorta pohti ruokajärjestelmän tulevaisuutta ja tuotti oman kannanottonsa kansallisen ruokastrategian valmistelun ja toimeenpanon tueksi.  

Oppiminen motivoi mukaan 

Tutkimme raadin toimintaa ja nuorten kokemuksia raatiin osallistumisesta sekä havainnoimalla että haastattelemalla nuoria raadin jälkeen. Toteutimme osallistujille myös kyselyn ennen ja jälkeen raadin toteutusta. 

Moni voisi olettaa, että erilaisista taustoista tulevat nuoret ajautuisivat nopeasti vastakkain mielipiteissään: tunteita herättävät keskustelut esimerkiksi lihansyönnistä, eläinten hyvinvoinnista tai ruokien hinnoista voivat helposti kärjistyä. Nuorten ruokaraadissa näin ei kuitenkaan tapahtunut. 

Nuoria yhdisti halu oppia. Peräti 80 prosenttia osallistujista kertoi kiinnostuksen ruokajärjestelmää kohtaan olleen tärkeä syy lähteä mukaan. 

Monet halusivat ymmärtää paremmin näkemyksiä, jotka poikkesivat heidän omistaan. Yksi osallistuja kuvasi lähteneensä mukaan, koska halusi kuulla kasvissyöjien ajatuksia suoraan heiltä eikä stereotypioiden kautta. Toinen halusi haastaa omat käsityksensä ympäristövaikutuksista ja oppia asioista, joista tiesi vain vähän. 

Keskustelujen aikana moni kertoikin alkaneensa ymmärtää aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä kysymyksiä. Eläinten oikeuksista kiinnostunut nuori havahtui pohtimaan viljelijöiden toimeentuloa. Taloudellisista kysymyksistä kiinnostunut osallistuja puolestaan alkoi nähdä eläinten hyvinvoinnin uudessa valossa. 

Yhteinen ymmärrys tavoitteena 

Tutkimuksessa havaittiinkin jotakin olennaista puntaroivista kansalaispaneeleista. Nuoret pyrkivät aktiivisesti kuuntelemaan toisiaan, antamaan tilaa hiljaisemmille osallistujille ja rakentamaan yhteistä näkemystä erimielisyyksistä huolimatta. Tavoitteena ei ollut voittaa väittelyä vaan ymmärtää, miksi jokin asia on toiselle tärkeä. Tämä näkyi myös lopullisessa kannanotossa, joka onnistui kokoamaan yhteen hyvin erilaisia näkökulmia. 

Raadin työskentely osoitti, että ruokajärjestelmän haasteita ei voi lokeroida. Samaan aikaan on huolehdittava ruuan kohtuuhintaisuudesta, alkutuotannon kannattavuudesta, eläinten hyvinvoinnista, ympäristöstä ja huoltovarmuudesta. Erilaisten tavoitteiden sovittaminen yhteen muodostui keskustelujen ytimeksi. 

Tutkimus nosti esiin myös kehittämistarpeita. Osa osallistujista olisi kaivannut enemmän aikaa ja syvällisempää tietoa ruokajärjestelmän kysymyksistä. 

Nuoret myös suhtautuivat varovaisen epäillen siihen, kuinka paljon heidän näkemyksensä lopulta vaikuttavat politiikkaan. Vaikuttamisen mahdollisuus oli tärkeä motivaatiotekijä, mutta kaikki eivät olleet vakuuttuneita siitä, että päättäjät todella tarttuvat heidän ehdotuksiinsa. 

Kestävä ruokajärjestelmä tarvitsee teknologiaa, investointeja ja tutkimusta, mutta myös kansalaisia, jotka ovat valmiita yhdessä kehittämään keinoja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. 

Nuorten ruokaraati osoitti, että tällainen keskustelu on mahdollista. Kysymys kuuluu, olemmeko valmiita myös kuuntelemaan sitä. 

Lisätietoa Nuorten ruokaraadista ja nuorten lausunto löytyvät täältä.

Tutustu myös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuun Nuorten ruokaraati: Kansalaispaneeli Kansallisen ruokastrategian 2040 toimeenpanon tueksi.

Sitra on koonnut sivuilleen myös tietopaketin kansalaispaneeleista, pääset tietopakettiin tästä linkistä.

Nuorten ruokaraati järjestettiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa, ja sitä rahoitti myös Sitra. Tutkimus toteutettiin osana FoodTriggers-hanketta, jota rahoittavat FutureFoodS JPI ja MMM.