Sota kiihdytti ruoka-alan kustannuskriisiä

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kustannuskriisi alkoi jo kesällä 2021, mutta Venäjän hyökkäyssota toi uusia kierroksia raaka-aineiden saatavuuteen ja energian hintaan. Hintatietoiset kuluttajat ja nousevat hinnat tuovat muutoksia kuluttajakäyttäytymiseen, mihin on syytä varautua.

Talous lähti vuonna 2021 kasvuun runsaan elvyttämisen avulla ja luottamuksen palautuessa. Kysynnän kasvaessa raaka-aineiden hinnat lähtivät jyrkkään nousuun, mikä kosketti erityisesti ruoka- ja energia-alan kustannuspanoksia. Kysyntäperäiset haasteet muuttuivat nopeasti tarjontaperäisiksi, kun talous kasvoi maailmanlaajuisesti ja raaka-aineita tarvittiin lisää kaikkialla.

Tätä kehitystä vauhditti entisestään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Komponenttien, lannoitteiden ja raaka-aineiden kysyntä kasvoi, mutta samaan aikaan niiden tarjonta romahti. Markkinahinnat perustuvat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, ja yhtälöä tasapainottaa hinta. Suomi ei ole erillinen saareke, joten maailman markkinahintojen nousu siirtyi välittömästi myös kotimaisiin ruokaketjun kustannuksiin.

Kustannukset nousseet koko ruokaketjussa

Lannoitteiden kustannukset maataloudelle ovat yli kaksinkertaistuneet vuodessa. Samalla viljan hinta elintarviketeollisuudelle on kaksinkertaistunut. Vuoden 2021 huono satovuosi jätti jälkensä maatalousyrittäjien taseisiin, ja kesä 2022 on äärimmäisen tärkeä kotimaiselle maataloudelle. Lannoitteiden hinnan nousu vaikuttaa moneen. Se nostaa muun muassa rehujen, viljan, maidon ja lihan hintaa, mikä kertaantuu koko ruokaketjun läpi muun muassa myllyjen, leipomoiden ja lihatalouden toimintaan.

Ruokaketjussa ei ole voittajia, kun kustannukset nousevat kauttaaltaan. Lopulta kustannuspaine siirtyy myös kuluttajien kukkarolle nousevien ruuan hintojen kautta. Maatalouden tuottajahintoja seuraamalla näkee sen, että elintarviketeollisuus on jo viime vuoden puolella nostanut ostohintoja alkutuotantoon. Jatkuvien lisäkustannuspaineiden myötä kirittävää on edelleen.

Yhtenä kustannusten vyörytyksen hidasteena ovat jäykät sopimusneuvottelut kaupan ja julkisten toimijoiden kanssa. Hinnat ja määrät pitää lyödä lukkoon puoleksi vuodeksi tai jopa vuodeksi eteenpäin. Tällaisen kriisin keskellä toimintaympäristö on hyvin kannattamatonta, jos sopimuksia ei saada neuvoteltua uudelleen reilulla kädellä. Kannattavuuskriisi voi aiheuttaa yllättäviäkin konkursseja elintarviketeollisuudessa.

Sodan sytyttyä suomalaiset elintarviketeollisuuden yritykset alkoivat välittömästi järjestämään poistumista Venäjän kasvavilta markkinoilta. Yrityksille prosessi oli välttämätön ja taloudellisesti raskas. Samalla elintarvikkeiden viennistä Venäjälle suli noin 100 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2013 Venäjälle vietiin 430 miljoonan euron edestä elintarvikkeita. Elintarviketeollisuuden on löydettävä uusia vientiväyliä, koska viennin loppuminen vaikuttaa myös ruoka-alan sietokykyyn, kannattavuuteen ja elinvoimaisuuteen.

Ruokakriisi pitkittyy

Talouden ennustelaitosten mukaan inflaatio lähtenee laskuun syksyllä. Ruokaketjun ennusmerkit viittaavat kustannusten jatkavan kasvua ensi kesään asti. On hyvin mahdollista, että inflaation laimentuessa elintarvikkeiden hinnat nousevat edelleen.

Pakotteet Venäjää kohtaan tarkoittavat lisäkustannuspaineita esimerkiksi lannoitteiden, maakaasun ja viljan osalta. Pakotteita tuskin puretaan vuosikausiin, joten korkeaan pysyvään kustannustasoon on syytä varautua koko ruokaketjussa.

Yllättävät saatavuusongelmat piirilevyjen, harvinaisten metallien tai laitteiden kanssa aiheuttavat elintarviketeollisuuden yrityksille ison haasteen investointien suunnittelussa. Voiko luottaa siihen, että aikataulut tai kustannukset toteutuvat? Jo suunnitteluvaiheessa on paljon epävarmuuksia näkyvillä.

Alati nousevat korkotasot tuovat oman haasteensa investointien toteuttamiseen. Tämä luo lisää epävarmuutta alalle, jossa investointeja on pakko tehdä, jotta kapasiteetti pysyy nykyisen tasolla. Kiristyvän globaalin kilpailun näkökulmasta myös kasvuun perustuvia investointeja tarvitaan, jottei kotimainen ruoka-ala näivety.

Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu

Hintatietoiset kuluttajat muuttavat käyttäytymistään. Jo nyt nähdään merkittäviä muutoksia kalan ja kahvin kulutuksessa ja Ranskassa lihan kulutuksen vähentymisessä. Suomessa elintarvikkeiden hinnat nousivat kahdeksan prosenttia toukokuussa 2022 vuoden takaiseen verrattuna.

Yhä useampi kuluttaja on entistä hintatietoisempi, mikä tarkoittaa tinkimistä sekä laadussa että määrässä. Myös ruokahävikin määrä pienenee. Varsinkin pieni- ja keskituloiset siirtyvät edullisempiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin. Toisaalta hyvätuloisten bränditietoisuus jatkuu, ja kulutus ei pienene. Ruokaketjussa kulutus tulee siirtymään ravintoloista ruokakauppoihin, mutta ei tulla näkemään yhtä dramaattista muutosta kuin korona-aikana.

Lähteet:

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi, Maatalouden tuottajahintaindeksi & Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtainen myynti. PTY

Trends in sales of meat products – a retail perspective. Meat Market Observatory. Eurocommerce