
Sijoittajat ja sääntely kannustavat kohti vastuullisuutta
Säätely edellyttää yrityksiltä yhä kunnianhimoisempia vastuullisuustekoja, mutta vastuullisuus voi myös antaa vauhtia liiketoiminnalle.
Instituutiosijoittajat ovat jo pari vuosikymmentä aktiivisesti huomioineet ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyviin hallintotapoihin liittyviä tekijöitä (ESG) osana sijoituspäätöksentekoa ja omistajuutta. Vastuullisen sijoittamisen käytännöt ovat kehittyneet vuosien saatossa ja vastuullisen sijoittamisen suosio kasvanut. Vastuullisen sijoittamisen suosion taustalla on se, että ESG-asioita huomioimalla sijoittajat voivat paremmin välttää epätoivottuja yllätyksiä sijoituskohteissa, eli se on osa riskinhallintaa.
Lisäksi aivan viime vuosina EU:n kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus on alkanut ohjata sijoittajia, rahoittajia ja myös yrityksiä uudelle, huomattavasti vaativammalle tasolle. Sääntelyyn sisältyy EU-taksonomia, joka on luokitusjärjestelmä kestäville taloudellisille toimille.
Sijoittajien ja rahoittajien raportoitavat tunnusluvut ovat salkkujen taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus. Yritykset puolestaan raportoivat liiketoiminnan, pääomamenojen ja toimintakulujen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta. Taksonomiaraportointivelvollisuus koskee tällä hetkellä kaikkein suurimpia toimijoita ja pienempiä suuryrityksiä parin vuoden kuluttua.
Vastuullisuus on liiketoimintamahdollisuus
Sijoittajien ja rahoittajien ohella myös elintarvikealan suuryritysten on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vastuullisuuteen, jotta raportointi olisi sääntelyn edellyttämällä tasolla. Vastuullisuutta edellytetään myös toimitusketjun toimijoilta. Pienempien toimijoiden kannattaa nähdä vastuullisuuden kehitys liiketoimintamahdollisuutena, joka parhaimmillaan auttaa niitä erottumaan. Mihin vastuullisuuskysymyksiin maatalous- ja elintarvikealan yritysten on tärkeintä tarttua?
Olennaisuusmäärittely eli analyysi omalle liiketoiminnalle olennaisista vastuullisuusaiheista on kaiken ytimessä. Olennaisuusmäärittelyssä voi hyödyntää Helsingin yliopiston rahoittaman vastuullisen sijoittamisen tutkimushankkeen (RIFISER) ja sijoittajien käyttämien SASB-standardien listaamia alalle olennaisia vastuullisuusaiheita kuten ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, veden käyttö, elintarvikkeiden turvallisuus, ruokaturva ja työntekijöiden oikeudet toimitusketjussa. Myös elintarvikkeiden ravitsemuksellinen laatu, innovaatiot, kiertotalous, jäljitettävyys, luonnonmonimuotoisuuden ylläpitäminen ja eläinten hyvinvointi ovat monille yrityksille tärkeitä aiheita. Parhaimmillaan alan yritykset löytävät itselleen vastuullisuusaiheet, jotka ovat liiketoimintastrategian ja arvonluonnin keskiössä.
Ajankohtaiset aiheet liittyvät monimuotoisuuteen
Luonnon monimuotoisuus on vastuullisuuden näkökulma, joka on esillä niin sijoittajilla, rahoittajilla kuin yrityksillä. Työ sopivien indikaattoreiden kehittämiseksi ja valitsemiseksi on kesken. Toinen ajankohtainen aihe on hallitusten ja johtoryhmien monimuotoisuus. Se sisältää sukupuolen lisäksi muun muassa iän ja kokemuksen monimuotoisuuden. Suomalaisilla yrityksillä on edelleen kehittämismahdollisuuksia sukupuolten välisessä tasa-arvossa, sillä naisia on tyypillisesti vähemmän hallituksissa ja johtoryhmissä sekä toimitusjohtajina. Esimerkiksi useassa elintarvikealan pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenistä naisia on jopa alle 40 prosenttia.Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämän tutkimuksen mukaan naisten uraesteitä löytyy niin toimintaympäristöstä, yrityksistä ja niiden rekrytointiprosesseista kuin yksilötasoltakin. Suosituksina yrityksille on muun muassa rekrytointiprosessin järjestelmällisyyden tarkastaminen sekä tasa-arvoinen urasuunnittelu kaikkia sukupuolia oleville työntekijöille. Akateemisten tutkimusten mukaan yritykset, joissa on huolehdittu sukupuolten monimuotoisuudesta hallituksessa, ovat menestyvämpiä kuin yritykset, jotka tähän eivät ole vielä panostaneet.
Lisätietoja:
blogs.helsinki.fi/rifiser-research
Raportti: Listayhtiöiden hallitus- ja johtoryhmätehtävät – naisten urakehityksen haasteet – Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Suosittelemme artikkelia

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2024?

Elovena toista vuotta peräkkäin Suomen vastuullisin brändi

Kontaktimateriaalien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö uudistuu

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023?

Politiikkasuositus tukee kasvi- ja kalapainotteisia ruokavalioita
