Puolukan ja mustikan viennin arvo kolminkertaistunut 2000-luvulla

Metsämarjojen kaupallinen poiminta väheni 1990-luvulla itäisen Euroopan maiden aiheuttaman kilpailun kiristymisen vuoksi. Tällä vuosituhannella metsämarjojen poiminta on kaksinkertaistunut ja yltänyt ennätystasolle. Thaipoimijat ovat mahdollistaneet yritysten raaka-ainehankinnan laajentumisen koko Suomeen ja marjamäärien kaksinkertaistumisen. Samalla kuljetuskustannukset ovat alentuneet, kun ostotoiminta on keskittynyt suurempiin pisteisiin.

Viime vuosina teollisuus on ostanut marjoja poimijoilta 15−17 miljoonaa kiloa, kun määrä vuosituhannen alussa oli runsaat kuusi miljoonaa kiloa. Kansainvälinen markkinatilanne on kasvattanut mustikan talteenottoa puolukkaa nopeammin. Mustikka on osoittautunut kiinnostavaksi suomalaisyritysten 2000-luvun alkuvuosina löytämissä uusissa viennin kohdemaissa, kuten Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa.

Yli kolmasosa viennin arvosta jalostetuista tuotteista

Tuoreitten ja jäädytettyjen mustikoiden ja puolukoiden vientimäärät olivat vuonna 2000 noin 5,4 miljoonaa kiloa. Vuonna 2016 määrät olivat nousseet noin 12,4 miljoonaan kiloon. Tuoreitten ja jäädytettyjen mustikoiden ja puolukoiden viennin kokonaisarvo ylsi vuonna 2016 noin 26,4 miljoonaan euroon, kun luku oli vuonna 2000 noin 7,5 miljoonaa euroa.

Marjojen saatavuuden parantuminen on mahdollistanut niiden jalostamisen uusiksi tuotteiksi ja niiden viennin kasvun. Jalostettujen tuotteiden vientiarvo oli viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, eli näiden vienti yltää yli kolmasosaan marjatuotteiden kokonaisviennistä. Jalostettujen tuotteiden viennin kasvu on pääosin tapahtunut tällä vuosituhannella.

Tärkeimpiä pidemmälle jalostettuja vientituotteita olivat ravintolisät ja siemenöljyt, marjajauheet, -mehut, -mehutiivisteet, -pyreet, -smoothiet, -glögit ja -hillot sekä ilma- ja pakastekuivatut marjat. Vientiarvoltaan tärkeimpiä kohdemaita olivat Ruotsi, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Ranska, Espanja, Itävalta ja Yhdysvallat. Vientiä oli noin 30 eri maahan.

Metsämarjat tuovat lisäarvoa myös muille vientituotteille. Näitä ovat muun muassa marjaliköörit ja marjoja sisältävät väkevät alkoholijuomat, marjamyslit, kaura-marjatuotteet, marja-maitovalmisteet, suklaat, konvehdit ja makeiset sekä kosmetiikkatuotteet.

Marjayritysten liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa. Yritykset uskovat pidemmälle jalostettujen marjatuotteiden viennin kasvavan myös jatkossa. Uusia tai tuotevalikoimaansa laajentaneita vientiyrityksiä on noin 30. Näille yrityksille on tärkeää, että metsämarjojen saatavuus turvataan.

Terveellisyys kiinnostaa kotimaisia ja ulkomaisia kuluttajia

Kuluttajien kiinnostus marjoihin on näkynyt myös kotimaassa kaupan myynnissä. Kuluttajapakattujen pakastemarjojen myynti on tällä vuosituhannella kolminkertaistunut. Kuluttajat ovat tietoisia marjojen terveysvaikutuksista, ja suurten asutuskeskusten kuluttajat ovat lisänneet terveellisiksi tutkittujen metsämarjojen käyttöä ruokavaliossaan.

Myös kotitarvemarjastuksella on kansantaloudellista ja -terveydellistä merkitystä. Suomessa on Ruotsiin verrattuna onnistuttu säilyttämään marjojen kotitarvepoiminta merkittävänä. Hyvinä marjavuosina kotitarvemarjastuksen laajuudeksi on arvioitu 35−45 miljoonaa kiloa.

Marjat korvaavat ruokavaliossa hedelmiä. Kotitalousmarjastus korvaa siten runsaan sadan miljoonan euron arvosta ulkomaisten hedelmien tuontia. Marjastuksella on myönteinen vaikutus asenteisiin myös muuta kotimaista ruokaa kohtaan. Aktiivinen luonnontuotteiden kerääjä kiinnittää muita enemmän huomiota kaupasta ostettavien elintarvikkeiden alkuperään.

Markkinointiin tarvitaan mielikuvia ja tarinoita

Tuotekehitys ja markkinointi ovat avaintekijöitä pidemmälle jalostettujen tuotteiden viennin kehittämisessä. Kohdemaan ruokakulttuuri ja tuotteiden sopeuttaminen pakkausten ja käyttöyhteyksien osalta kulttuuriin ovat tärkeitä. Markkinoinnissa on suomalaisille erityisen hankalaa niin sanottu tarinamarkkinointi, joka on Aasian maissa yleistä.

Mistä suomalaisen marjan tarina voisi koostua? Marjoja koskevat terveystutkimukset, marjojen ikiaikainen käyttöhistoria ruokana ja kansanlääkinnässä, marjastus suomalaisten kesänvietossa, perhettä yhdistävänä tekijänä ja osana maaseudun elämänmuotoa ovat tärkeitä tekijöitä.

Myös marjojen ekologisuus ja kasvuympäristö peltojen sijasta metsissä, Suomen ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, marjojen värikylläisyys, aidot maut ja metsien eläinten ja lintujen marjojen käyttö kannattaa muistaa osana tarinaa. Suomen metsien marjoista tehdyt tarinat ja marjatuotteet kiinnostavat myös Suomeen tulevia matkailijoita.

Simo Moisio
toiminnanjohtaja
Arktiset Aromit ry
simo.moisio(at)arktisetaromit.fi

Lisätietoja:
http://www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/fid/3607