Jätekartoituksella kohti parempaa jätehuoltoa ja laitoshygieniaa

Vuonna 2019 julkaistu Broilerintuotantolaitoksen jätehuoltojärjestelmän kehittäminen -opinnäytetyö todisti, että jätehuollossa saattaa olla yllättävänkin paljon parannettavaa, kun asiaan paneudutaan. Sillä on vuosien kuluessa suuri ekologinen vaikutus taloudellisten vaikutusten lisäksi.

Naapurin Maalaiskanalla tehdyn opinnäytetyön tavoitteiksi asetettiin yrityksen jätteiden koostumuksen kartoittaminen, jätehuoltojärjestelmän kehittäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Vuonna 2014 perustettu yritys kasvoi ensimmäisinä vuosinaan räjähdysmäisesti, mikä aiheutti haasteita monissa asioissa tilanpuutteesta jätehuoltoon. Vuonna 2017 tuotantomäärät olivat lähes viisinkertaiset vuoteen 2015 verrattuna.

Jätehuolto oli järjestetty lain ja jätehuoltomääräyksien edellyttämällä tavalla, mutta sen kehittämiselle ei ollut jäänyt tarpeeksi aikaa ja resursseja. Siksi muun muassa lajitteluun ja jätehuoltokäytäntöihin oli jäänyt paljon parannettavaa.

Elintarviketeollisuudessa syntyy jätettä väkisinkin, sillä tuoteturvallisuutta ei voida vaarantaa huonolla hygienialla. Suurin osa jätteestä tulee nimenomaan tarkasta hygieniavaateesta: Lattialle pudonnutta pakkausrasiaa ei saa enää käyttää uudelleen, välivarastoitavat tuotteet on suojattava muovilla, ja työntekijöiden on suojauduttava kertakäyttöisin suojavarustein.

Jätekartoitus toi esiin kehittämiskohteet

Jätteen määrää voidaan vähentää selvittämällä, mitkä asiat synnyttävät jätettä. Jätekartoitus osoittaa, minkälaisia lajittelujärjestelyjä on järkevää toteuttaa ja minkälaisiin jätteisiin pitää kohdistaa enemmän huomiota. Ilman jätekartoitusta jätteen määrää vähentävät ja lajittelua tehostavat asiat jäävät helposti pimentoon, eikä korjaaviin toimenpiteisiin ymmärretä ryhtyä.

Naapurin Maalaiskanassa koostumuskartoitus tehtiin punnitsemalla kahden viikon ajan kaikki tehtaan tuotantotiloissa syntyvät jätteet ja selvittämällä erilaisten jakeiden, kuten puhtaan muovin tai hylättyjen pakkausrasioiden, osuudet kokonaisjätemäärästä. Myös eri tuotanto-osastojen jätteet punnittiin erillään, jotta saatiin tietoa eri osastojen välisistä eroista jätteen määrässä ja laadussa.

Kartoituksen mukaan huomattava osa jätteestä oli hylättyjä pakkausrasioita. Noin viidesosa jätteestä oli puhdasta muovia, joka muusta jätteestä erilleen lajiteltaessa voitaisiin toimittaa kierrätettäväksi.

Jätteen määrän ja koostumuksen ohella myös jätehuollon toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi laadukkaalla jätehuoltojärjestelmällä ja ahkeralla lajittelulla ympäristö pysyy kunnossa ja laitoshygienia paranee.

Hyvin sijoitetut, selvästi merkityt ja oikeanlaiset jätepaikat, saumattomasti toimivat tyhjennyskäytännöt ja henkilöstön perehdyttäminen parantavat tuotantotilojen hygieniaa ja työskentelymielekkyyttä. Kun järjestelmä toimii, jäteastiat eivät ole jatkuvasti ääriään myöten täynnä, lattialla ei ole roskia, eivätkä jätteet päädy sellaisten jakeiden joukkoon, joihin ne eivät kuulu.

Iso osa jätteestä kelpaa energiaksi tai kierrätykseen

Opinnäytetyön toteutuksen aikaan tuotantotiloissa lajiteltiin ainoastaan polttoon menevä jäte. Työn aikana kuitenkin nähtiin, että jätteistä yllättävän suuren osan voisi hyödyntää energiana tai jopa kierrättää. Ainakin 20 prosenttia kaikesta jätteestä oli mahdollista kierrättää uudeksi muoviksi.

Kierrätettävissä oleva muovi oli suurelta osin peräisin pakkausten sulkemiseen käytettävästä laminaattikalvosta, jota jäi yli pakkauskoneen leikatessa rasiaan sopivan kokoisen kalvon. Tämän lisäksi tuotantotiloissa syntyi myös erilaatuista puhdasta ja kuivaa muovijätettä, joka kelpaisi vähintään energiajätteeksi. Jäljelle jäävä osa jätteestä oli märkää ja likaista, joka ei sovellu kierrätykseen tai energiantuotantoon.

Tavallisen polttokelpoisen jätteen lisäksi muovi- ja energiajätteen lajittelu tuotannossa on mahdollista, mutta se vie paljon tuotantolaitostilaa sekä vaatii suunnittelua ja keskusteluja jätehuoltoyhtiön kanssa. Tuotantotilojen lajittelua lisättäessä myös henkilökunta tulisi kouluttaa perusteellisesti oikeaoppiseen lajitteluun, jotta puhtaat ja likaiset jätteet eivät menisi keskenään sekaisin.

Pakkausrasiajätteen määrä suurin kehityskohde

Suurin kehityskohde oli pakkausrasiajätteen määrä, jonka osuus kokonaisjätemäärästä oli huomattavan suuri. Lisäksi kierrätyskelpoisen laminaattikalvojätteen määrässä saattaisi olla vähennettävää. Vaikka muovin kierrätys olisi jo huomattava askel parempaan suuntaan, jätteen vähentäminen olisi edelleen parempi vaihtoehto.

Tuotantotiloissa jätekiloja kerryttivät myös lihan varastoinnissa käytettäviin muovisäkkeihin jäävän lihanesteen määrä. Suurimman määrän nestettä sisältävät muovisäkit saattoivat painaa yli puolet uutta ja kuivaa säkkiä enemmän. Tämä johtaa lähinnä hieman suurempiin jätekustannuksiin pitkällä aikavälillä, mutta sen vaikutus kokonaisjätemäärään on kuitenkin melko pieni.

Myös yleiseen jätehuollon toimivuuteen vaikuttavia kehityskohteita kartoitettiin selkeyttämään käytäntöjä sekä parantamaan työergonomiaa ja laitoshygieniaa. Näitä olivat ulkotiloissa sijaitsevien jätepuristimien sijainti, jätteen keräyspaikan parantaminen sekä jäteastioiden selkeä merkitseminen. Laitoksen sisäpuolisissa tiloissa suurin kehityskohde oli tuotantotilojen jäteastioissa, jotka olivat umpipohjaisia. Niiden tilalle ehdotettiin jätesäkkitelineitä, jotka parantavat sisätilojen hygieniaa ja ergonomiaa

Kirjoittaja on saanut opinnäytetyöstään Elintarviketieteiden Seuran Turun alueseuran (TETS) stipendin.

Kommentit

Jätä kommentti