Biokaasun ja ruuan tuotanto voidaan yhdistää kestävästi

Biokaasuntuotanto maatalouden sivuvirroista mahdollistaa merkittävän energiantuotannon myös kasvinviljelyvaltaisella alueella.

Maatalous pystytään muuttamaan energian kuluttajasta energian tuottajaksi lisäämällä typpiomavaraisia apilanurmia viljelykiertoon. Mäntsälän kunnan alueelle tehdyssä tutkimuksessa mallinnettiin, miten laajamittainen biokaasuntuotanto vaikuttaisi tuotetun ruuan määrään, ravinnekiertoihin alueella sekä peltomaahan lisättävän orgaanisen aineksen määrään.

Vaikutuksia selvitettiin kolmen eri skenaarion avulla. Tutkimuksessa käytetyssä mallissa biokaasuntuotanto perustui maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen kasvinviljelyvaltaisella alueella.

Yhdessä skenaariossa energiaa tuotettiin ainoastaan kesantonurmista ja nykyisten kotieläinten lannasta. Toisessa skenaariossa 20 prosenttia pelloista oli muutettu apilanurmiksi, jotka käytettiin kesantojen ja lannan kanssa energiantuotantoon. Kolmannessa skenaariossa maitokarjan määrää lisättiin alueella niin, että apilanurmet käytettiin ensin rehuna ja vasta lanta käytettiin biokaasuntuotantoon. Jokaisessa skenaariossa ravinteet palautettiin takaisin peltoon energiantuotannon jälkeen mädätysjäännöksen muodossa.

Biokaasuntuotannon vaikutukset ruuantuotantoon riippuvat siitä, käytetäänkö nykyistä ruuantuotantoalaa energiantuotantoon ja onko tämä käytetty ala pois leipä- vai rehuviljan tuotannosta. Joka tapauksessa vaikutus tuotetun ruuan määrään on melko pieni, koska yli 80 prosenttia alueen peltoa-alasta on rehuntuotannossa. Jos lisääntynyt nurmiala syötetään ensin maitokarjalle, voidaan ruuantuotantoa lähes kaksinkertaistaa mitattuna tuotettuina kaloreina ja proteiinina. Samalla ravinnehävikit vähenevät.

Riippumatta siitä, käytetiinkö nurmi suoraan biokaasun raaka-aineeksi vai ensin kotieläinten rehuksi, kasvoi alueen ravinneomavaraisuus. Tämä johtuu siitä, että mädätysjäännöksellä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Lisäksi hiilisyöte peltomaahan kasvoi yli kymmenen prosenttia lisääntyneen nurmialan johdosta.

Ainoastaan skenaariossa, jossa kesannot ja nykyinen lanta käytetään biokaasutuotannon syötteenä, hiilisyöte pieneni nykyiseen järjestelmään verrattuna, koska osa hiilestä menee tuotettuun metaaniin. Käytännössä tällä ei kuitenkaan liene merkitystä, koska suurin osa maahan muokatustakin orgaanisesta aineksesta hajoaa ensimmäisen vuoden aikana pellossa.

Ruuan ja uusiutuvan energian tarve kasvaa

Ruokaa täytyy tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Mäntsälän alueella tehty selvitys osoittaa, että ruuan- ja energiantuotannon järkevällä yhdistämisellä voidaan tuottaa ruokaa ja energiaa ja samanaikaisesti parantaa ravinneomavaraisuutta ja vähentää hävikkejä ympäristöön. Suurimmat haasteet biokaasuntuotannon yleistymisessä liittyvät taloudelliseen kannattavuuteen. Tähän vaikuttaa myös se, mihin tuotettu energia käytetään.

Maatiloilla oma energiankulutus voi olla pientä. Esimerkiksi liikennebiokaasun tuottaminen vaatii hyvää sijaintia, ja investoinnin suuruus kasvaa. Yksi mahdollisuus on saada maatilojen yhteyteen energiaa kuluttavia toimintoja kuten elintarvikkeiden jalostusta tai lisätä kotieläintilojen määrää kasvinviljelyalueilla.

Biokaasua tuotetaan jo kasvinviljelytilalla Palopurolla

Hyvinkään Palopurolla maatilojen, energiayhtiön ja ruuanjalostuksen muodostamassa symbioosissa toimii biokaasulaitos, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa luomukasvinviljelytilan viljelykierrossa olevasta viherlannoitusnurmesta. Symbioosista tehdyn tutkimuksen mukaan toimintatapa lisää viljanviljelyn satoja tehostuneen ravinteidenkierrätyksen ansiosta, vähentää ravinnehävikkiä ympäristöön ja tekee maataloustuotannosta energiantuottajan energiankuluttajan sijaan.

Palopuron esimerkki osoittaa, että biokaasuntuotannolla on potentiaalisia, positiivia vaikutuksia ruuantuotantoon luomukasvinviljelyssä. Agroekologisella symbioosilla tarkoitetaan ruuantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä.

Lähteet: