Elintarvikelain kokonaisuudistus eduskuntaan

Elintarvikelainsäädännön uudistuksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa elintarviketurvallisuuden korkeaa tasoa vaarantamatta. Tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi elintarvikevalvonta. Valvontaa kohdennetaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Valvontamaksujen kehittämisellä halutaan vahvistaa elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia ja mahdollistaa nykyistä monimuotoisempi viranomaistoiminta.

Ehdotus hallituksen esitykseksi elintarvikelaiksi ja eräiden lakien muuttamiseksi oli lausuntokierroksella kesällä. Lausuntoja saatiin lähes 130. Ehdotusta muokataan saatujen lausuntojen pohjalta.

Toimijoille lisää vapautta ja vastuuta

Keskeinen ajatus uudessa elintarvikelaissa on EU:n elintarvikelainsäädäntöön kirjattu periaate: elintarvikealan toimija vastaa kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että elintarviketoiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset.

Uusi elintarvikelaki edellyttää, että toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla tunnistetaan ja hallitaan toimintaan liittyvät terveysvaarat ja varmistetaan, että elintarvike, elintarvikehuoneisto ja elintarviketoiminta täyttävät niille asetetut vaatimukset. Erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ei enää vaadita. Lausuntokierroksella tätä uudistusta kannatettiin. Eräissä lausunnoissa oli kuitenkin havaittavissa haikeutta luopua pitkään käytössä olleesta kirjallisesta omavalvontasuunnitelmasta.

Elintarvikelain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan samassa yhteydessä lain kanssa. Elintarviketurvallisuutta koskevia maa- ja metsätalousministeriön asetuksia olisi jatkossa kolme: elintarvikehygienia-asetus, elintarvikevalvonta-asetus ja zoonoosiasetus. Hallinnollisen taakan keventäminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Elintarviketoimintaa koskevat rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset kumotaan niin pitkälle kuin elintarviketurvallisuudesta tinkimättä on mahdollista. Asetusehdotukset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle talven aikana.

Valvonnan fokus huoneistosta toimintaan

Hallinnollista taakkaa puretaan kehittämällä valvontajärjestelmää. Valvonnan fokusta siirretään huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan, mikä vastaa toimintaympäristön muutosta. Elintarviketoiminta ei enää läheskään aina ole sidottu perinteiseen elintarvikehuoneistoon. Tämä lähestymistapa sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta.

Toisesta EU-jäsenvaltiosta tulevien eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnasta erillisenä valvontamuotona luovutaan, koska järjestelmää pidetään toimimattomana ja kalliina. Ensisaapumisvalvonta on jatkossa osa maakuntien tekemää riskiperusteista elintarvikevalvontaa. Ensisaapumisvalvonnan tulokset vaikuttavat Oiva-tulokseen ja julkistettavaan Oiva-raporttiin, mikä osaltaan lisää valvonnan vaikuttavuutta.

Myös eläintautien torjunnan kannalta on perusteltua, että sisämarkkinoilta tulevia elintarvikkeita ja näiden elintarvikkeiden eläintautiehtojen noudattamista valvoo sama viranomainen. Lausuntokierroksella kannatettiin laajasti ensisaapumisvalvonnan liittämistä osaksi maakuntien tekemää elintarvikevalvontaa. Lausunnoissa tuotiin kuitenkin esille, että on tärkeää varmistaa myös jatkossa Suomen salmonellaerityistakuut.

Valvontatietojen julkistamista koskevia vaatimuksia täsmennetään. Lisäksi uuden lain mukaan toimijalla on oikeus pyynnöstä saada valvontaviranomaiselta toimintansa uusintatarkastus. Tämä parantaa toimijan oikeusturvaa erityisesti tilanteissa, joissa asiakasmäärään mahdollisesti vaikuttava Oiva-tulos on toiseksi paras eli hyvä (B). Tällöin epäkohdat ovat usein helposti korjattavissa, mutta seuraava tarkastuskäynti toiminnan vähäriskisyydestä johtuen saattaisi olla vasta 2−4 vuoden kuluttua. Lausuntokierroksella ehdotusta kannatettiin. Tuotiin kuitenkin myös esille huoli siitä, miten tämä vaikuttaa valvontaviranomaisten työtaakkaan.

Vientiin liittyvät viranomaistehtävät lakiin

Uusien vientimarkkinoiden avaaminen elintarvikkeille on yksi pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihanketoimenpiteistä. Huomiota on kiinnitetty erityisesti viennin kohdemaan edellyttämiin viranomaisselvityksiin ja -tarkastuksiin sekä vientihankkeisiin liittyviin valvontamenettelyihin. Usein kohdemaan viranomaiset edellyttävät, että viejämaan viranomaiset osallistuvat vientiselvitysten tekemiseen.

Elintarvikkeiden vientiin liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta ei ole säännöksiä nykyisessä elintarvikelaissa. Uudessa laissa säädetään Ruokaviraston osallistumisesta tarvittaessa vientiin liittyvien viranomaisvaatimusten selvittämiseen sekä vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. Laissa säädetään myös maakunnan ja Ruokaviraston tekemästä valvonnasta, joka liittyy määränpäävaltion asettamien tuontivaatimusten varmistamiseen. Ehdotukset saivat laajan tuen lausuntokierroksella.

Toimijan luotettavuuden selvittäminen mahdolliseksi

Osana kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian 2016−2020 toimenpideohjelmaa (Valtioneuvoston periaatepäätös 28.4.2016) elintarvikelakiin lisätään säännöksiä toimijan taloudellisen luotettavuuden selvittämisestä. Harmaan talouden torjumiseen tähtäävät toimenpiteet parantavat oikein toimivien ja velvoitteensa täyttävien toimijoiden toimintaedellytyksiä ja edistävät rehellistä kilpailua elintarvikesektorilla.

Valvontaviranomainen voi pyytää harmaan talouden selvitysyksiköltä velvoitteidenhoitoselvityksiä toimijasta, jonka luotettavuutta on syytä epäillä. Valvontaviranomaisella on oikeus saada tietoja toimijan julkisoikeudellisten velvoitteiden, kuten verojen ja muiden lakisääteisten maksujen hoitamisesta.

Elintarvikevalvontaviranomaisilla olisi myös oikeus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja muille viranomaisille Koska kyseessä on täysin uusi asia elintarvikelainsäädännössä, lausunnot olivat puolesta ja vastaan. Suuri osa lausunnonantajista kuitenkin piti ehdotettuja säännöksiä perusteltuina harmaan talouden torjumiseksi ja elintarviketoiminnan oikeudenmukaisten käytäntöjen tukemiseksi.

Valvontamaksu riskiperusteisen valvontatarpeen mukaan

Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi valvonnan toimeenpanon väline. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti elintarvikevalvonnan ja terveydensuojeluvalvonnan valvontamaksuja pyritään kehittämään siten, että maksuilla saadaan katettua nykyistä kattavammin valvonnan ylläpidosta ja toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Lausuntokierroksella olevassa ehdotuksessa elintarvikevalvonnan luonnetta ja tulopohjaa ehdotettiin muutettavaksi siten, että maakuntien tekemän valvonnan osalta siirryttäisiin vuosittaisiin valvontamaksuihin ja luovutaan rutiinivalvontakäyntien suoriteperusteista maksuista. Vuosimaksun suuruus määräytyisi valvontakohteen riskiperusteisen valvontatarpeen pohjalta.

Veroluonteisen maksun suuruudesta säädettäisiin elintarvikelaissa, koska maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Valvontakohteiden asettaminen riskiluokkiin perustuisi Eviran riskiluokitusohjeeseen, jonka soveltuvuutta vuosimaksun suuruuden määräytymisen pohjaksi arvioitaisiin saatujen kokemusten pohjalta. Valvontakohteen riskiluokan määräisi maakunta.

Valvontamaksuja koskevalla muutoksella halutaan vahvistaa elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia ja mahdollistaa nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö. Vuosimaksu olisi sekä toimijalle että viranomaiselle ennustettavampi erä, ja sen kerääminen olisi tehokkaampaa kuin nykyisen lain mukaisten satunnaisten suoriteperusteisten maksujen periminen. Tulopohja laajenisi, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä. Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan maksut ehdotetaan muutettavaksi vastaavalla tavalla.

Lausuntokierroksella eniten kommentteja tuli juuri valvontamaksuja koskevista ehdotuksista. Siirtymistä vuosimaksuun ja vuosimaksun sitomista toiminnan riskeihin kannatettiin laajasti. Eviran riskiluokituksen kirjaamista lakiin pidettiin kuitenkin ongelmallisena. Myös lausuntokierroksella esillä olleita vuosimaksuja pidettiin eräiden toimijoiden osalta liian korkeina.

Maakuntien perimiä valvontamaksuja koskevia säännöksiä pyritään nyt muokkaamaan siten, että saavutettaisiin valvontamaksujen kehittämiselle asetetut tavoitteet, mutta ei aiheutettaisi kohtuutonta taloudellista taakka toimijoille. Mahdollinen vaihtoehto voisi olla yhdistelmä, jossa kaikilta toimijoilta perittäisiin vuosittain tietyn suuruinen valvonnan perusmaksu suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuulumisesta. Toteutuneesta valvonnasta perittäisiin suoriteperusteinen valvontamaksu kuten nykyisinkin.

Lakiuudistus eduskunnalle loka-marraskuussa?

Hallituksen esitys elintarvikelaiksi ja eräiden lakien muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle loka- marraskuun aikana, jotta nykyinen eduskunta ehtisi hyväksyä lait vielä tällä hallituskaudella.

Lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa todettiin, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Tämä oli ajankohta, jolloin maakuntauudistuksen piti tulla voimaan. Kesäkuun lopussa ilmoitettiin maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulun siirtymisestä siten, että maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2021. Tämän muutoksen vaikutus elintarvikelain voimaantuloon täytyy vielä arvioida.