Monet elintarvikealan ammattitaudit kehittyvät hitaasti

Jauhopöly yskittää, ja suojahanskoista tulee ihottumaa. Olisiko kyseessä ammattitauti?

Ammattitauti määritellään työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Viimeisin laki on tullut voimaan vuonna 2016. Sen mukaan ammattitauti on työperäinen sairaus, jonka todennäköinen pääasiallinen aiheuttaja on työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä.

Työterveyslaitoksen mukaan (TTL/2020) elintarvikealan yleisimpiä ammattitauteja ovat erilaiset allergiset nuhat, astma ja raaka-aineallergiat sekä ärsytys- ja kosketusihottuma. Myös työn mekaaninen toisto voi olla riskitekijä ammattitaudin puhkeamiselle.

‒ Usein elintarvikealan ammattitaudit kehittyvät hitaasti vuosien kuluessa ja muun muassa jauhopölylle herkistyminen ilmaantuu usein vasta useamman vuoden työskentelyn jälkeen. Tilastojen mukaan ammattitaudit elintarvikealalla ovat hieman vähentyneet. Kulloinenkin lainsäädäntö vaikuttaa ammattitaudin määritelmään: se mikä tänään ei vielä ole ammattitauti, saattaa olla sitä jonakin päivänä, If Vakuutuksen asiantuntijat Irina Länsikallio, Jaana Aho ja Jouni Pekkala kertovat.

Kun epäily ammattitaudista herää

Jos työntekijä huomaa saavansa oireita työaikanaan, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri tuntee työpaikan olosuhteet ja työntekijän aiemman terveydentilan. Kun työterveyslääkäri tunnistaa mahdollisen ammattitaudin, aloitetaan diagnostiset tutkimukset, jotka kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin.

Työnantajan kannalta on tärkeää, että tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, eikä oireilevan työntekijän tila pahene tai kroonistu. Altistavat työtehtävät pyritään korvaamaan muilla työtehtävillä.

‒ Työnantaja voi poistaa altistumisrikin esimerkiksi teknisillä ratkaisuilla, jolloin henkilö voi tehdä samaa työtä kuin ennenkin. Samalla tulee kiinnittää huomiota myös muiden työntekijöiden työskentelyolosuhteisiin uusien tapausten välttämiseksi, Ifin asiantuntijat tarkentavat.

Vakuutusyhtiölle ammattitauti-ilmoitus

Vakuutusyhtiöön ammattitautiepäily tulee joko työnantajan vahinkoilmoituksella, työntekijän kirjallisella ilmoituksella tai hoitolaitoksen lausunnolla. Työnantajan pitää toimittaa vakuutusyhtiölle ammattitauti-ilmoitus, jossa kysytään muun muassa työpaikan altisteista. Kun asia on laitettu vireille, selvitetään, onko kyseessä korvattava ammattitauti. Tutkimus- ja päätösprosessi on usein pitkä ja saattaa kestää jopa yli vuoden.

Vaikka työntekijä olisi tutkimusaikana sairauslomalla, hän ei ole oikeutettu ansionmenetyskorvauksiin vakuutusyhtiöstä ennen ammattitautipäätöstä. Työntekijän tuleekin hakea sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta, jos työnantaja ei enää maksa sairausajan palkkaa. Ifin asiantuntijoiden mukaan olisikin erittäin tärkeää, että työnantaja pohtii yhdessä työntekijän kanssa väliaikaisia työtehtäviä tai altistumisen välttämistä eri keinoin. Näin sairauspoissaoloja ja ansionmenetyksiä voidaan yrittää vähentää.

Jos työntekijällä todetaan tutkimusten perusteella korvattava ammattitauti, hänelle myönnetään asiasta päätös ja ratkaistaan oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Näitä ovat muun muassa ansionmenetyskorvaukset, sairaanhoidon korvaukset ja pysyvä haitta.

Samalla otetaan kantaa siihen, millaisia rajoituksia todettu ammattitauti henkilölle tulevaisuudessa asettaa, ja onko työntekijä ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa. Onko työntekijän mahdollista jatkaa nykyisessä työpaikassa samassa tehtävässä vai uudessa tehtävässä lisäkoulutuksen avulla? Joskus ainoa ratkaisu on uudelleenkouluttautuminen.

Ammattitautiepäily ei aina johda ammattitaudin toteamiseen. Vaikka oireilevalla työntekijällä ei todettaisikaan ammattitautia, on työntekijä tai työnantaja silti oikeutettu palkan korvaamiseen ammattitautitutkimusten ajalta enintään seitsemältä päivältä, jos henkilö on ollut työkyvytön.

Milloin voi saada työkyvyttömyysetuuksia?

Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk kertoo, että henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyysetuuksiin, jos sairaus aiheuttaa työkyvyn alentumista, vaikka sitä ei ole todettu ammattitaudiksi.

‒ Työeläkevakuutuksen näkökulmasta katsoen tapausta arvioidaan vain sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyn alentumisen perusteella. Tällöin ei ole merkitystä, mikä sairauden tai vamman on aiheuttanut. Jos sairaudesta vaikuttaa aiheutuvan työkyvyttömyyden uhka lähivuosina, voidaan arvioida oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Korvausvastuu siirtyy lakisääteiselle tapaturmavakuutusjärjestelmälle takautuvasti, jos työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus osoittautuu myöhemmin ammattitaudiksi. Jos kyse on perustellusta ammattitautiepäilystä, tulee eläkettä hakea ensisijaisesti työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja vasta toissijaisesti työeläkejärjestelmästä.

Miten elintarvikealan ammattitauteja voi ehkäistä?

Työnantaja voi ehkäistä ammattitauteja monin tavoin. Jo rekrytoinnissa voi kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijan tilanne kartoitetaan huolellisesti työhöntulotarkastuksella, etenkin jos työhön liittyy erityinen sairastumisen vaara.

‒ Perehdyttäminen turvallisuusohjeisiin, työvälineiden ja suojaimien käyttöön sekä oikeanlaisiin työtapoihin voi merkittävästi vähentää esimerkiksi pölyn määrää työtiloissa. Satsaus hyviin teknisiin ratkaisuihin, hyvään siisteyteen ja järjestykseen sekä toimintojen osastointiin kannattaa, Ifin asiantuntijat vakuuttavat.

Rasitusperäisiä vammoja voi ehkäistä työkierrolla ja käyttämällä sisäisiä ergonomiavalmentajia, jotka ohjaavat työntekijöitä. Työterveyden säännölliset oirekyselyt työntekijöille ja työfysioterapeutin vierailut kartoittavat tilannetta. Työnantajan on hyvä pitää kirjaa kaikista epäilyistä ja todetuista ammattitaudeista ja pyrkiä parantamaan olosuhteita. Hyvällä riskienhallintatyöllä työnantaja voi myös vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen.

Työperäisiin sairauksiin kuuluu myös muita sairauksia, joiden syntyyn työhön liittyvät tekijät vaikuttavat, mutta ne eivät ole kuitenkaan sairauden todennäköinen pääasiallinen syy. Nämä sairaudet eivät tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

‒ Elintarviketeollisuudessa tällaisia ovat esimerkiksi useimmat yläraajojen rasitusvammat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin esimerkiksi työnantajan ottama vapaaehtoinen terveysvakuutus voi nopeuttaa merkittävästi työntekijän pääsyä hoitoon ja paluuta työtehtäviin.