Parhaat toimintatavat standardeiksi

Olvi aloitti tuotannosta kerättävän tiedon digitalisoinnin viisi vuotta sitten.

Tähän tarkoitettua järjestelmää on laajennettu vuosien varrella, ja ohjelmistot ovat antaneet 10−20 prosentin tuottavuuden parannuksen joka vuosi. Mittaustulokset ovat osoittaneet, mitkä toimintatavat ovat parhaimmat, jonka jälkeen ne on valittu standardeiksi.

Olvin panimolla Iisalmessa havahduttiin vuoden 2012 lopulla, että tuotannosta kerättävä tieto merkittiin pääosin paperille. Mapittamisen jälkeen tähän dataan ei juuri palattu, eikä sitä voitu käytännössä analysoida ja käyttää tuotannon parantamiseksi.

Olvilla haluttiin johtaa tuotantoa näppituntuman sijasta faktaan perustuvalla mittaustiedolla. Päätöksenteon tueksi tarvittiin työkaluja, joilla saadaan selkeä kokonaiskuva sekä yksittäisistä koneista että koko valmistusprosessista. Samalla haluttiin linkki kunnossapitoon, jotta huoltotyöt ohjataan täsmällisesti. Toisaalta ajantasainen käyntitieto auttaa siirtämään painopistettä korjaavasta ennakoivaan kunnossapitoon.

Kun koneiden käyntiä alettiin seurata tiedonkeruujärjestelmällä, kuva tuotannosta ja sen eri osien vaikutuksesta toisiinsa alkoi käydä selvemmäksi. Täyttöosaston tuottavuus parani vuoden aikana 15 prosenttia, ja samalla laatua parannettiin.

− Ensimmäiseksi saimme parannettua prosessien hallittavuutta. Tuotevaihtojen kohdalla löysimme parhaat tavat pakkausmateriaalien vaihtamisen, pesujen, huuhtelujen ja uusien säätöjen asettamisen tekemiselle; ja sitten ne vakioitiin käytettäviksi menetelmiksi. Suoritusnopeuden lisäksi selvä parannus tuli myös laatupuolelle, kun reklamaatiot vuotavista tai särkyvistä pakkauksista vähenivät oleellisesti, kertoo tuotantojohtaja Lauri Multanen.

Päivittäisen johtamisen työkaluksi

Iisalmen panimossa oli jo käytössä kunnossapito-ohjelmisto, joten oli luontevaa hankkia tuotantotiedon keruuseen saman yrityksen järjestelmä.

Aluksi järjestelmään liitettiin 38 laitetta ja kolme tuotantolinjaa, mutta nyt siinä on mukana jo noin 70 konetta. Järjestelmää on laajennettu täyttölinjalta panimoon, varastoon ja keräilyyn. Startissa otettiin käyttöön perusominaisuudet, kuten häiriöraportointi. Toimintoja on lisätty asteittain. Nyt mukana ovat myös tilauksen etenemisen seuranta, tuotannonaikainen laadunhallinta sekä käyttäjäkunnossapito.

Tuotantokoneiden, laitteiden ja linjojen lisäksi tietoa tarvitaan myös muista järjestelmistä sekä itse operaattoreilta. Operaattoreilta eli tuotannon työntekijöiltä ja työn johdolta saatu tieto on usein äärimmäisen tärkeää kehittymisen kannalta.

Työntekijät merkitsevät tuotantotapahtumat järjestelmään. Lisäksi koneiden ohjauksesta saadaan signaali siitä, käykö kone, odottaako se vai onko se rikki. Tuotantotiloissa on suuret näytöt, joilta voi seurata tehtaan prosessien tilaa reaaliaikaisesti: samalla ohjelmisto koostaa oleelliset tiedot tuotantoraporteiksi.

Raportit kertovat suoraan sen, kuinka kauan kukin kone on käynyt ja miten tuotanto on ruuhkautunut. Ruuhkan syy löytyy usein myös seuraamalla tapahtumaketjuja. Näin päästään pureutumaan ongelman ytimeen, joka ilman tuotannon seurantaa olisi ollut vaikea huomata. Toisinaan yhden koneen peruskorjaus tai vaihto purkaa koko laitoksen pullonkaulan. Myös pakkausvaiheen järkeistäminen vähentää pesujen ja asetusten tarvetta, ja nopeuttaa läpimenoa.

Palaveriaineisto helposti ja reaaliaikaisesti

Kunnossapidon ja tuotannonseurannan ohjelmistojen lisäksi Olvin Iisalmen panimolla otettiin vuonna 2014 käyttöön päivittäisjohtamisen työkalu. Se kerää Olvin eri järjestelmistä reaaliaikaisia poikkeamatietoja ja kokoaa niistä selkeän, visuaalisen esityksen suurille näytöille, joita löytyy tätä nykyä jokaiselta tuotantolinjalta. Jos poikkeamia on, niihin voi puuttua välittömästi: Kun ongelmat näkyvät, niiden lopullinen ratkaiseminen on helpompaa.

Työkalun avulla esimiehet voivat pitää tehokkaita ja nopeita tuotantopalavereja ja varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia tuotannon tilanteesta ja siihen liittyvistä poikkeamista. Työkalu louhii tiedot automaattisesti, joten työaikaa ei kulu palaverien valmisteluun.

Työkalun automaattisesti kokoama tieto ohjaa aktiivisesti tuotannon työntekijän toimintaa kertomalla esimerkiksi edellisestä vuorosta sekä siitä, mitä tulisi kehittää tai parantaa. Näin voidaan parantaa koneiden säätö- ja asetustapoja.

Kun tietoa käydään yhdessä läpi päivittäin esimerkiksi vuoropalaverien yhteydessä, uusia kehitysideoita ponnahtaa myös työntekijöiltä aikaisempaa enemmän. Työntekijän rooli tiedon kerääjänä, raportoijana ja aktiivisena toiminnan kehittäjänä on kasvanut järjestelmän käyttöönoton myötä.

Lean toi ryhtiä työntekoon

Vuonna 2014 Iisalmen panimossa aloitettiin kattava Lean-hanke, jonka tavoitteena oli osallistava johtamiskulttuuri. Hanke saavutti vuonna 2015 Suomen Lean-yhdistyksen vuosittain jakaman Vuoden Lean-teko -palkinnon toisen sijan. Palkintoperusteluissa mainittiin muun muassa, että panimo on oiva esimerkki siitä, miten tärkeää on järjestelmällisesti hyödyntää oikeaa ja täsmällistä tietoa liiketoiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

− Lean on eräänlainen tahtotila: se on työkalu ja prosessi päivittäisjohtamiseen. Operaattorit saavat tiedon prosessin kulusta, jonka perusteella he voivat valita tehokkaimmat toimintatavat. Lean on laaja aihe, ja sen mittaroinnissa pitää tietää, mitä mittaroi. Tällaisia seuranta-aiheita ovat muun muassa prosessin sujuvuus, aikatauluissa pysyminen, häiriöiden tiheys ja niiden hoitamisen tehokkuus. Me saamme nämä tiedot eri ohjelmistojen kautta ja voimme käyttää täsmällistä tietoa ongelmien arvioimiseen ja niiden tärkeyden päättelyyn, Multanen sanoo.