Terve sisäilma yhä tärkeämpää myös elintarvikealalla

Business Finlandin kasvumoottorirahoituksen saanut sisäilman laadun ekosysteemi IAQe (Indoor Air Quality ecosystem) on avoin yhteistyöalusta terveen sisäilman saavuttamiseksi. Toiminnassa on aktiivisesti mukana yli 20 kumppaniyritystä sekä teknologia- ja tutkimuslaitosta ja useita muita kotimaisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä, kuten viranomaisia ja yhdistyksiä.

Tarkoituksena on tuoda suomalaiset osaajat yhteen, edistää yhteistyötä sisäilman laadun parantamiseksi ja synnyttää uusia liiketoimintakeksintöjä. Ensimmäiset pilotit kumppaniyritysten kanssa sekä useat kansalliset ja kansainväliset hankkeet ovat alkaneet.

− Ekosysteemin toiminta on lähtenyt liikkeelle toimistoista ja julkisista rakennuksista, mutta jatkossa keskitytään yhä enemmän myös teollisuuden sisäilmaan. Etenkin vanhoihin tuotantolaitoksiin hyvän, hygieenisen sisäilman takaaminen vaatii tiivistä yhteistyötä monien tuote- ja palveluntarjoajien kanssa, kertoo viestintäkoordinaattori Aino Luuppala IAQe-ekosysteemiä koordinoivasta Tamlink Oy:stä.

Tulevaisuudessa erilaiset ratkaisut sisäilman laadun parantamiseksi ovat keskeisiä myös elintarviketeollisuudessa.

− IAQe tarjoaa elintarvikealalle ratkaisuja ilmanvaihdon hallintaan. Myös ympäristöolosuhteiden monitorointi on kiinnostava aihe elintarviketeollisuudelle. Esimerkiksi vanhoja tiloja remontoitaessa elintarvikekäyttöön ympäristöolosuhteiden monitorointia voisi laajentaa lämpötiloista ja kosteuksista hiukkasten, kaasujen ja mikrobien jatkuvaan monitorointiin osana uutta ilmanvaihtojärjestelmää, Luuppala tarkentaa.

Ilmanvaihdon hyvä hallinta tuo säästöjä

Ilmanvaihtoratkaisut voivat tuoda kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle huimiakin säästöjä muun muassa pienempinä korjauskustannuksina, ennustettavuutena ja parempana energiatehokkuutena.

− Terveellinen sisäilma voi vaikuttaa suotuisesti esimerkiksi tuottavuuteen ja sairauspoissaolojen määrään sekä parantaa valmistettavien tuotteiden laatua ja pienentää hävikkiä, kun mikrobit saadaan kuriin. On myös tapauksia, joissa on saavutettu kokonaan uusia markkinoita, kun puhtaammin pakatut elintarvikkeet kestävät pilaantumatta järkevän hintaisella ja hitaammalla rahdilla, Luuppala kertoo.

Teollisuuden sisäilmakysymyksiin on alettu pureutua eri toimijoiden alustavilla keskusteluilla, mutta pilottihankkeita ei ole käynnistynyt. Pilottikohteena voisi olla esimerkiksi ruokatehdas ja toteutustapana yhteishanke.

− Tähän työhön ovat tervetulleita kaikki sidosryhmät: teollisuusrakennusten omistajat, sisäilma-alan tuote-, teknologia- ja palveluyritykset, tutkimuslaitokset ja pilottikohteet, Luuppala vakuuttaa.

Hän muistuttaa, että ilmanvaihtoon kuuluvat laadukkaiden materiaalien ja tuotteiden lisäksi esimerkiksi ilmanvaihdon automaatio, oikeanlaiset ilmanvaihdon aikataulutukset ja mahdolliset jaksotukset, ilmavirtojen ohjaus, mittaus ja kunnossapito, käyttäjien ohjeistus sekä palautteenkeruu ja siihen reagointi.

Huonon sisäilman on todettu aiheuttavan työntekijöillä monenlaisia terveyshaittoja päänsärystä pahempiinkin oireiluihin, joilla on suora vaikutus työssä suoriutumiseen, tehokkuuteen ja sairauspoissaoloihin.

Kohti tervettä sisäilmaa

• Ihmiset viettävät noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, joiden sisäilma riippuu lukuisista tekijöistä rakennusmateriaaleista teknologiatuotteisiin ja rakennusten ylläpitoon.
• Sisäilman terveysvaikutukset ja suomalaisten vahva osaaminen, asiantuntijuus ja teknologiat synnyttivät tarpeen aktiiviselle sisäilman laadun yhteistyöalustalle.
• IAQe (Indoor Air Quality ecosystem) tuo suomalaiset osaajat yhteen, edistää aktiivista yhteistyötä sisäilman laadun parantamiseksi ja synnyttää uutta liiketoimintaa.
• Vuonna 2018 toimintansa aloittaneen ekosysteemin tavoitteena on miljardiluokan liikevaihto.

Lisätietoja:

iaqe.fi

thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/miten-sisailma-vaikuttaa-ihmisten-terveyteen