Laaja verkostohanke pureutuu kemikaaliturvallisuuteen

Euroopan unionissa tutkitaan kemikaalien altistuslähteitä ja yhteisvaikutuksia nyt ihmisestä käsin, toisin kuin aikaisemmin esimerkiksi elintarvikeketjussa on tehty. Tarkoituksena on vähentää kemikaalien haittoja ihmiselle ja ympäristölle. Mahdolliset rajoitukset voivat lisätä tarvetta myös korvaaville ratkaisuille, joiden turvallisuus on hyvä huomioida jo kehitystyön alkuvaiheessa.

Kemikaaliturvallisuuteen paneudutaan 400 miljoonan euron ja 200 eurooppalaisen organisaation Partnership for Assessment of Risks of Chemicals -hankkeessa (PARC), johon osallistuu 28 valtiota, myös Suomi.

Elintarvikeketjun yhdisteistä selvitetään muun muassa akryyliamidin, bisfenolin, kadmiumin, elohopean ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) pitoisuuksia. Bisfenoli A:lle EFSAn loppuvuodesta 2021 ehdottama raja-arvo olisi nyt niin tiukka, että oikeastaan kaikki altistuvat sille liikaa.

Lisää tarkkuutta muidenkin bisfenolien altistumistietoihin saadaan biomonitoroinnin avulla, jonka jälkeen mahdollisia rajoitteita tai suosituksia erilaisille tuotteille voi olla luvassa. Näihin voi kuulua myös elintarvikkeiden kanssa kontaktissa olevia tuotteita, kuten jo kielletyt lasten juomapullot.

Elintarvikealalla ei pitäisi tulla esiin isoja yllätyksiä, mutta mykotoksiinienkin vaikutukset pitäisi selvittää nyt kunnolla. Luontaiset aineet ovat hankalia tutkittavia, koska kukaan ei ole tarkoituksellisesti tuottanut niitä. Haastavaa on parantaa myös hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden arviointia.

Huonommin tunnettujen aineiden ominaisuuksien jäljille voi päästä selvittämällä, onko tietyllä aineella samantyyppinen vaikutusmekanismi elimistössä. Myös torjunta-aineiden haitoista ja altistumisesta pyritään saamaan lisää tietoja.

Kemikaaleille altistumista arvioidaan lähinnä elimistön pitoisuuksien avulla esimerkiksi virtsasta ja verestä. Näin saadaan kokonaiskuva altistumisesta ja mahdollinen tarve selvittää pitoisuuksia tarkemmin ympäristössä tai esimerkiksi elintarvikeketjussa. Altistustietoja kerätään avoimeen tietokantaan.

Uutta toimintatapaa tarvitaan, koska nykyisin kemiallisten riskien arvioinnissa saanti lasketaan yhdistämällä ruuassa esiintyvien yhdisteiden pitoisuuksia ja ruuan käyttömääriä. Nyt pyritään täydentämään tietopuutteita yhdisteiden haitoista tekemällä esimerkiksi in vitro- että in vivo -tutkimuksia.

PARC-hankkeessa altistumistiedot jaetaan tietokannassa maantieteellisesti neljän pääilmansuunnan mukaan ikäryhmittäin lapset, nuoret ja aikuiset. Suomi sijoittuu pohjoiseen alueeseen, johon kuuluvat myös muut Pohjoismaat, Latvia, Liettua, Irlanti ja Iso-Britannia. Kemikaalien priorisointia tehdään jatkuvasti ja kehitetään niiden riskinarviointiin yhtenäisiä ja aikaisempaa mallia tarkentavia käytäntöjä.