Vähentääkö resurssiviisaus hyvinvointia?

Energiatehokkuussopimusten kautta yritykset ja kunnat ovat vähentäneet vuosittaista energiankäyttöä lähes yhdeksän terawattituntia ja Astetta alemmas -energiasäästökampanjaan tavoitellaan vähintään 95 prosenttia suomalaisista tekemään energiatekoja.

Meillä kotona kulutettiin yli 30 prosenttia vähemmän (650 kWh) sähköä kuin vuosi sitten syyskuussa, liekö syinä talon vesijohtoverkoston paineen alentaminen ja aina valmiin saunan käytöstä rantasaunalle siirtyminen. Ja kulutimme jo viime vuonna 23 prosenttia vähemmän vettä vuodessa kuin keskimäärin nelihenkinen perhe.

Riittääkö se silti, vaikka kaikki tekisivät vastaavia toimia? Suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo 31.3.2022, kulutamme laskennallisia luonnonvaroja liian nopeasti. Voisiko arki muuttua ilman, että tarvitsee luopua jostain oleellisesta? Mitä kaikkea ihminen kuvittelee tarvitsevansa? Voisimme unelmoida hankintojen ja matkojen sijaan läheisistä ihmissuhteista ja terveydestä. Niitä voi saada pienelläkin kulutuksella ja tuskaa maailman tilasta voi pienentää, kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä. Muita voi myös tuupata parempien tekojen äärelle.

Energia ja raaka-aineiden saatavuus puhuttavat sekä tässä lehdessä että valtakunnan mediassa.

Olen ylpeä lukuisista elintarviketaloista, jotka ovat tehneet merkittäviä energiainvestointeja tämänkin vuoden aikana. Se kertoo siitä, että energiaa on haluttu säästää jo silloin, kun se oli vielä paljon edullisempaa. Keskityimme tämän lehden Investoinnit-palstalla energiainvestointeihin. Juttu kuvaa hyvin sitä, miten moninaisin keinoin energiaa voidaan tuottaa ja miten energia voidaan pitää kierrossa mukana ottamalla se talteen kohteista, joista se on aiemmin karannut. Esimerkiksi Valio on tehnyt historiansa suurimman energiainvestoinnin ja nappaa Lapinlahden tehtaan piipun savusta lämmön talteen.

Lauri Lehtisen kirjoittamassa jutussa pääsee myös tutustumaan sähkön varastointiin. Suuria akustoja kehitetään ja rakennetaan tasaamaan kulutushuippuja ja siirtämään ostoenergian käyttöä halvemman sähkön tunneille.

Startup-ekstra on lehden historian ensimmäinen. Pääset lukemaan Lipasun ja Nordin Umami Companyn tarinat yrityksen alkuvaiheista. Tutustumme myös elintarvikealalle sijoittaviin pääomasijoitusyhtiöihin ja uutta liiketoimintaa tukeviin kiihdyttämöihin.

Uusien elintarvikkeita tuottavien yritysten keskiössä vaikuttavat olevan raaka-aineet, ja resurssiviisaus on osa yrityksen DNA:ta. Tarkoitti se sitten sivuvirroista uusia raaka-aineita, solumaatalouden keinoin tuotettuja tuotteita tai tuttujen raaka-aineiden jalostamista uusin teknologioin.

Samaan aikaan toimintansa vakiinnuttaneetkin yritykset investoivat uuteen, kuten maatalousosuuskunta Lantmännen, joka investoi 100 miljoonaa euroa herneproteiinia tuottavaan tehtaaseen Ruotsiin.

Maailmanlaajuisesti pääomasijoittajat sijoittivat foodtech-firmoihin 9,5 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suurimmat sijoitukset saivat päivittäistavaroiden tilaustoimituspalveluita sekä ravintolaruokien kuriiripalveluita kehittävä turkkilainen Getir (790 M€) ja intialainen Woltin kilpailija Swiggy (720 M€).