Kenian elintarviketeollisuuden kehitys laahaa perässä maailman kehityksestä

Maailman elintarviketeollisuus käy läpi suurta mullistusta teknologiassa, etenkin uusien kasvituotteiden sektorilla. Afrikassa keskustelua käydään edelleen tasolla, kuinka lisätä satoa muutamilla kiloilla, jotta pienviljelijä pääsisi köyhyysrajan paremmalle puolelle. Afrikan elintarviketuotanto on käytännössä edelleen maatalous- ja raaka-ainetuotantoa.

Nykyiset rakenteet, rahoitus ja hankkeet pitävät tilanteen samana, eikä muutoksia synny ilman radikaalia uudelleen ajattelua ja rakenteiden muutoksia. Afrikassa ei ole yhtään yritystä tai prosessoitua tuotetta, joka tunnettaisiin maailmalla. On maataloustuotteita kuten kahvi- ja suklaapapuja, mutta ei yhtään prosessoitua kuluttajatuotetta.

Päivitetyllä ajattelulla ja tukien ja hankkeiden uudelleen järjestelyllä Afrikan ja Kenian potentiaali tulevaisuuden toimijana maailman kuluttajamarkkinoilla on valtava.

Teollisen tuotannon rooli Kenian ja yleisesti Afrikan ruokatuotannossa on jäänyt kehityksessä jälkeen, ja se on lähes olematon. Tuotanto on keskittynyt esiasteisiin, prosessoimattomiin tuotteisiin, joista kuluttajat voivat tehdä yksinkertaisia aterioita ja leivonnaisia. Prosessoituja valmistuotteita, erilaisia vaihtoehtoja ja esiprosessoituja tuoteinnovaatioita on saatavilla rajoitetusti, ja näistäkin suurin osa on tuontituotteita.

Kun keskustelu, hankkeet, toiminnot ja rahoituksen kohteet pysyvät alkeellisina, myös tulokset pysyvät alkeellisina. Jos tavoite on, että maanviljelijä voi saada viisi kiloa enemmän tomaattisatoa, tulos ei muutu tomaattikeittotehtaaksi. On jopa pelottavaa, kuinka matalalla rima on, ja kuinka vähän mikään on muuttunut elintarviketuotannossa näiden yli 10 vuoden aikana. Arviolta 60–80 % kenialaisista saa tuloja ensi- tai toissijaisesti maatalouden alkutuotannosta. Tällä rakenteella on täysin mahdotonta, että nämä samat toimijat voisivat saada kunnon tuloja vain alkutuotantoa kehittämällä. Maataloustoiminnan nykytilan ylläpito on suurin este kehitykselle.

Samaan aikaan Keniassakin kuluttajat haluavat helppoja ja nopeita ratkaisuja ruoanlaittoon ja päivittäiseen syömiseen. Tähän on vastattu muun muassa erilaisilla applikaatioilla, verkkoalustoilla ja tilaus- ja kuljetusjärjestelmillä. Mutta jos ei ole kunnon tuotetta myytäväksi, ei uusi myyntikanava sisältöä paranna.

Syvään juurtuneet kehitysyhteistyön mallit, toteutettavat hankkeet ja projektit sekä raaka-aineiden vienti teollisuuteen Eurooppaan ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä Afrikan kehitykselle. Ei ole vastuullista maksaa raaka-aineista viljelijöille ja tuottaa lisäarvo muualla. Vastuullista on tuottaa ja prosessoida raaka-aineet kuluttajatuotteiksi paikallisella osaamisella niin, että hyödyt ja sen kehitys on alkuperäisellä alueella.

Tämä ajatus sotii monia nykyisiä malleja vastaan, mutta näin voidaan tuottaa ja toteuttaa aivan uudenlaisia tuotteita.

Keniaan innovatiivisten kasvituotteiden prosessoijaksi

Muutaman mutkan kautta Sara Ahlberg päätyi elintarviketieteiden maisteriopintojen lopussa Keniaan tutkimuksen pariin vuosikymmen sitten. Tutkimusryhmä kierteli farmeja, keräsi näytteitä, ihmetteli pihojen menoja ja kyseli perheiden päiltä, kuinka monta radiota kotitalous omistaa. Ruokatottumusten kysely oli yksinkertaista, koska suurin osa köyhistä ja maataloustoimijoista syö samaa ruokaa muutamasta pääperusraaka-aineesta (maissi, pavut, vihreät lehdet) valmistettuna päivästä toiseen.

Ahlberg palasi Keniaan muutaman vuoden kuluttua kansainväliseen tutkimuslaitokseen. Elintarviketeollisuus ei ollut tänä aikana kehittynyt kuin nimellisesti. Muutamia uusia perustuotteita tuli kauppoihin, ja tuontituotteiden määrä lisääntyi. Kenialaiset ja afrikkalaiset innovaatiot loistivat poissaolollaan.

Vuonna 2019 Ahlberg perusti Keniaan Böna Factoryn. Nyt on tilaisuus ohjata uusia tuotantotapoja, tuotelinjoja ja kuluttajatottumuksia kestävään suuntaan Afrikassa, jossa elintarviketeollisuus on vielä täysin kehittymätön. Böna Factory keskittyy uusien kasvituotteiden prosessointiin. Se tuottaa uusia tuoteinnovaatioita kasveista, joilla on olemattomat arvoketjut, mutta suuri potentiaali niin prosessoinnin kuin ravitsemuksen puolesta. Toisin kuin ajateltiin, eivät pastan tyyppiset proteiinituotteet ole innostaneet kuluttajia, vaan cassavan uusi käyttö Bönan tuotteiden kautta on osoittanut kuluttajille huomattavasti houkuttelevammaksi. Böna valmistaa kuluttajatuotteita pääasiassa Afrikan markkinoille, mutta myös kehittyneille markkinoille muutamilla kohdistetuilla tuotteilla. Teollisen tuotannon kapasiteetin lisääminen on edellytys sektorin kehitykselle.

Böna Factoryn tuotannon työntekijä Gladys Amutavi ja Sara Ahlberg. Kuva: Böna Factory