Luonnonvarakeskus (Luke)

Kotitalouksien ruokahävikki vastaa 139000 henkilöauton kasvihuonekaasupäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä elinkaariarviointilaskentaa hyödyntäen. Menetelmä on mahdollistanut aiempaa merkittävästi tarkempaa tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Noin kolmannes ruokajärjestelmämme hävikistä tulee kotitalouksista, ja suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Cleaner Production -lehdessä.

Suomessa seurataan elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää

Suomi on sitoutunut yhtenä EU-maana puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toimia elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja säännöllistä jätemäärien seurantaa. Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Suomeen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän. Sen rinnalle on perustettu kansallinen hävikkitiekartta, joka tähtää ruokahävikin puolittamiseen.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää lisätoimenpiteillä

Hallituksen budjettiriihessä 2021 asettamiin maatalouden kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteisiin on mahdollista päästä, mutta niiden saavuttamiseen vaaditaan tehokkaita ohjaustoimenpiteitä, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa. Eri toimenpiteiden päästövähennysvaikutuksia ja kustannuksia kartoittaneessa selvityksessä tehtiin arvio myös kasvipainotteisemmalle ruokavaliolle. Se vähentäisi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä lisää, mutta päästövähennysvaikutukset näkyvät vasta useamman vuoden kuluttua kotimaisen tuotannon ja maankäytön sopeuduttua kysynnän muutokseen.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia. Edellisten vuosien trendit jatkuivat: siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin, mutta toimenpiteiden kustannukset ja vaikutusten nopeus vaihtelevat merkittävästi. Suurin yksittäinen päästölähde on turvemaapellot, joilla päästöjä voidaan vähentää verraten nopeasti ja kustannustehokkaasti. Märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää nopeasti rehulisäaineiden käytöllä, mutta tästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Eläinjalostuksella voidaan parantaa lypsylehmien rehunkäyttökykyä edullisesti, mutta hyöty realisoituu vasta pitkällä aikavälillä.

Ruuan hintaan kohdistuu korkeita nousupaineita

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruuan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat nousseet niin maailmalla kuin Suomessakin huippulukemiin. Rehukustannusten kallistumisen koetteleman kotieläintuotannon hintoihin kohdistuu edelleen suuria korotuspaineita loppuvuodesta 2022.