
Luomun monet ulottuvuudet esillä Mikkelissä
Luomuruoka ei ole välttämättä sen terveellisempää kuin muukaan ruoka, mutta luomuruuan suosijat vaikuttavat yleensä tietävän enemmän myös ravitsemuksesta.
Pohjois-Euroopan luomututkijat kokoontuivat Mikkelin yliopistokeskuksen kampukselle kesäkuussa pohtimaan luonnonmukaisen viljelyn ja tuotannon roolia tulevaisuuden ruokaketjussa. Kongressin järjesti Pohjoismaiden ja Baltian alueen maataloustieteiden järjestö Nordic Association of Agricultural Scientists (NJF).
Kongressin ohjelma oli jaettu neljään polkuun, joiden pääteemat olivat Kestävä luomutuotanto, Ruoka, terveys ja hyvinvointi, Luomu yhteiskunnassa sekä Luomun tulevaisuus.
− NJF:n painopiste on laajentunut pelkästä alkutuotannon tutkimuksesta laajasti elintarviketuotannon ja ympäristön tutkimukseen, sillä on ymmärretty, että yhtä ei ole ilman toista, totesi Luonnonvarakeskuksen asiakaspäällikkö Jaakko Nuutila.
Kuluttajalla on vastuu
Professori John P. Reganold (Washington Sate Univerity, Yhdysvallat) aloitti kongressin tieteellisen osion esittelemällä meta-analyysitutkimuksen, jossa käytiin läpi 17 tavallista ja luomuruokaa vertailevaa tieteellistä tutkimusta.
Joissakin tutkimuksissa löytyi viitteitä, että esimerkiksi C-vitamiini- ja kokonaisantioksidanttipitoisuudet olivat hieman suurempia luomuelintarvikkeissa kuin tavanomaisesti tuotetuissa elintarvikkeissa. Merkittävin havainto oli, että torjunta-ainejäämät olivat luomutuotteissa selvästi pienemmät.
Reganold nosti esiin kuluttajan vastuun ruokavalinnoista ja sitä kautta myös maapallon kestävästä kehityksestä. Kasviperäisten ruokien syöntiä tulisi lisätä ja eläinperäisten vähentää. Tämän lisäksi tulisi syödä asiallisen kokoisia annoksia ja pyrkiä vähentämään hävikkiruuan syntymistä.

Ruokavalio on kokonaisuus
Professori Carola Strassner (Münsterin ammattikorkeakoulu, Saksa) painotti, että luomuruokavaliokeskustelussa puhutaan laadusta, ei ruokaryhmistä sinänsä, kuten muissa dieeteissä. Eurooppalainen nykysuuntaus on sekä eläinperäisen ruuan että sokerin ja muiden runsaasti energiaa sisältävien elintarvikkeiden kulutuksen kasvu, kun taas hedelmiä ja vihanneksia syödään edelleen liian vähän.
− Mielenkiintoinen piirre on sekin, että ulkonasyönti on lisääntynyt. Vaikuttaa siltä, että tämä on yksi tapa ulkoistaa hävikkiruuan ongelmaa, Strassner kertoi.
Tärkeiksi syiksi valita luomutuotteita Strassner mainitsi eettisen motivaation ja käsityksen, että luomu on terveellistä ja ympäristöystävällistä. Tämän lisäksi ajatellaan, että luomutuotteet ovat osa terveellistä ruokavaliota.
Luomutuotteita käyttävien kuluttajien ruuan ravitsemuksellinen laatu vaikuttaa olevan hyvä. He myös harrastavat liikuntaa enemmän kuin muut kuluttajat ja heidän koulutus- ja tulotasonsa ovat keskimääräistä paremmat.
Luomun vaikutusten tarkastelua tarvitaan lisää
Kongressin keskusteluissa nousi vahvasti esille mikrobimaailman merkitys niin maaperälle kuin ihmisellekin. Luomutuotannon viljelymenetelmien vaikutus maan mikrobistoon on ilmeisen suotuisa. Siten luomutuotteet voisivat olla myös tavanomaista terveellisempiä. Tutkimustietoa on kuitenkin vielä vähän.
Professori Raija Tahvonen (Luonnonvarakeskus, Jokioinen) toi esiin ongelman tutkittaessa torjunta-aineiden vaikutuksia: Aineet testataan yksittäin, mutta todellisuudessa ihmiset ja ympäristö altistuvat kemikaali-cocktailille, jonka kaikkia vaikutuksia ei tunneta. Kemikaalijäämiä kertyy ruuan lisäksi muun muassa kosmetiikasta, rakennusmateriaaleista ja teollisuuden päätöistä.
Tahvosen mukaan on tärkeää puhua tuotanto- ja ruokajärjestelmien kokonaisvaltaisista vaikutuksista pelkkien välittömien vaikutusten sijaan.

Luomutuotannon vaikutusten tarkastelua hankaloittaa sekin, minkälaiseen ja minkä maan tuotantoon vaikutuksia verrataan. Tavallinenkin tuotanto on erilaista eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä useita menetelmiä, jotka ovat EU:n alueella joko kiellettyjä tai tiukasti säänneltyjä.
Lisäksi eri maissa on useita erilaisia, kolmansien osapuolten sertifikaatteja tai brändejä, jotka voivat olla viljelijäjärjestöjen omia tai kauppasektorin tai järjestöjen myöntämiä merkkejä. Professori Reganoldin mukaan geenimanipuloimattomasta tuotteesta kertova GMO-free -merkki on suosituin brändi Yhdysvalloissa. Pohdittavaksi jää, millaiseen tuotteeseen luomutuotetta verrataan.
Kotimaisia luomututkimuksia
Maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Luomuinstituutin julkaisema selvitys Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa (1) tarkastelee luomuruokaketjua tilastojen valossa neljän Pohjoismaan lisäksi Virossa ja Keski-Euroopassa. Itävalta on Euroopan johtavia luomumaita 20 prosentin osuudellaan viljelypinta-alasta. Ruotsissa, Tanskassa ja Itävallassa luomun osuus koko elintarvikemarkkinoista on noin nelinkertainen Suomeen verrattuna.
Suomen kansallisten, luomutuotantoa ja -kulutusta koskevien tavoitteiden mukaan muun muassa peltoalasta tulisi olla luomuna 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 luomun osuus tuontantoalasta oli 10 prosenttia, jolla saadaan toinen sija Pohjoismaissa. Tavanomaisessa viljelyssä Suomi, Ruotsi, Norja ja Viro käyttävät tarkasteltujen maiden osalta vähiten torjunta-aineita (noin 0,75 kg/ha vuonna 2013). Tämä on alle puolet siitä mitä Tanska, Itävalta, Saksa ja Ranska käyttävät.
Jaakko Nuutila selvitti väitöskirjassaan The Finnish Organic Food Chain – Modelling towards 2020 goals with change and innovation (2) luomun kehitystä suomalaisessa ruokaketjussa ja ehdotti toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Luonnonmukainen tuotantotapa tulisi tutkijan mukaan saada osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tutkimus- ja kehitysstrategioita. Työssä ehdotetun mallin suunnittelussa on hyödynnetty kulttuurihistoriallisen toiminnan teoriaa. Malli rohkaisee ruokaketjun toimijoita yhteistyöhön. Kuluttajien ottaminen mukaan nähdään tärkeänä osana ruokaketjun kehittämistyötä. Uhkia ovat entistä keskittyneempi ruokaketju ja globaalien yhtiöiden toiminta sekä riippuvuus kuluttajien ostovoiman kehityksestä.
Lähteet:
(1) Siiskonen P. ym. 2017. Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa. Mikkeli: Luomuinstituutti. 41s.
Mikkelin yliopistokeskus
- Mikkelin yliopistokeskus (MUC) perustuu sopimukseen Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin kaupungin välillä.
- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International business -kandidaattiohjelma toimivat yliopistokeskuksessa, samoin Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisen asiantuntijaverkoston, Luomuinstituutin, koordinaatioyksikkö.
- Tavoitteena on löytää tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla kestäviä ratkaisuja tämän hetken isoihin haasteisiin.
- Yliopistokeskuksessa on noin 250 perustutkinto-opiskelijaa ja sata muuta opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 120, ja vuosittain on meneillään noin sata tutkimus- ja kehityshanketta.
Luomututkijat Mikkelissä
- Nordic Association of Agricultural Scientistsin (NJF) Mikkelissä järjestämä kongressi Organics for tomorrow’s food systems oli järjestyksessä neljäs yhdistyksen isännöimä luomukongressi.
- Mikkelissä oli 90 osallistujaa 13 maasta, Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi muun muassa Saksasta, Itävallasta ja Yhdysvalloista.
- Kongressijulkaisu on saatavana sähköisenä avainsanalla ”NJF Report” sivulta http://orgprints.org/
- NJF järjestää paljon muitakin maatalousaiheisia tilaisuuksia.
- Järjestön tavoitteena on tehokas ja kestävä maatalousresurssien hyödyntäminen ja maataloustutkimuksen tukeminen Pohjoismaiden ja Baltian alueella järjestämällä kongresseja tutkijoille ja alan toimijoille.
Suosittelemme artikkelia

Vuosi 2023 oli luomulle haastava – vauhtia kasvuun voidaan hakea ammattikeittiöistä

Luonnonmukainen ruoka kiinnostaa eniten nuoria ja naisia – suomalaisten kiinnostus luomuun säilynyt ennallaan vaikeassa markkinatilanteessa

Luomumyynnin elpymistä saadaan vielä odottaa

Luomulastenruuat ovat pärjänneet haastavassa markkinatilanteessa

Luomua viikoittain ostavien määrä pysynyt ennallaan – luomun imago kuluttajien silmissä entistä parempi
Kumppanisisältö: Go On
