Hyvinvointia kasviksista

Kasvikset kiinnostavat entistä enemmän, kun hyvinvoinnista on tullut megatrendi. Monet yksittäiset raaka-ainetrendit, kuten inkivääri tai aloe vera, ovat olleet trendikkäitä ensin hyvinvointipiireissä, ja hiljalleen niistä on tullut valtavirtaa.

Hyvinvointia tavoitellessaan monet kuluttajat haluavat vähentää perinteisten hiilihydraattien tai eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Eläinperäisiin tuotteisiin liittyvät skandaalit ja epidemiat, kuten koronapandemia, voivat lisätä kiinnostusta kasviksia ja kasvipohjaisia tuotteita kohtaan. Epidemiat voivat osaltaan lisätä myös sellaisten kasvisten käyttöä, joiden uskotaan edistävän immuunijärjestelmän toimintaa. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi kasvisten käytöstä voi tuntea myös mielihyvää, jos kokee tehneensä paremman valinnan esimerkiksi eläinten tai ympäristön kannalta.

Prosessoinnilla uusia komponentteja ja rakenteita

Kasvisten prosessointitavat ovat monipuolistuneet, ja kasviksista saadaan aiempaa paremmin talteen kiinnostavia komponentteja. Esimerkiksi siemenistä voidaan erotella fraktioita, kuten öljyä ja proteiinia. Maapähkinävoin rinnalle on tullut niin vesimelonin siemenistä kuin macadamiapähkinästä valmistettuja levitteitä.

Grillaaminen on trendikäs valmistusmenetelmä, jolla kasviksiin saadaan paahteisuutta ja savuisuutta. Savu on nouseva trendi, joka puhuttelee erityisesti miehisempiin makuihin tottuneita. Japanilaisella misotahnalla kasviksiin saadaan umamin makua, jolloin lautaselle ei välttämättä kaivata lihaa.

Hyvinvointitrendin myötä monet kuluttajat toivovat mahdollisimman vähäistä käsittelyä. Mahdollisuuksien mukaan kasvikset syödään kuorineen ja tuoreena, fermentoituina tai hellävaraisesti kypsennettyinä. Käytön halutaan olevan helppoa ja nopeaa, joten kuluttajat suosivat käyttövalmiita tuotteita, kuten kuivattuja, kuorittuja, soseutettuja ja valmiiksi pilkottuja kasviksia.

Hävikin vähentäminen on pinnalla, joten raaka-aineiden ja prosessoinnin markkinoille odotetaan uusia innovaatioita, jotka vähentävät kasvisten hävikkiä koko tuotantoketjussa. Suomen ruokakaupoista löytyy jo käyriä kurkkuja, nahistuneita kasviksia sisältäviä hävikkilaatikoita sekä jäätelöä, joka on valmistettu hävikkiraaka-aineista.

Uusien raaka-aineiden sekä prosessointimenetelmien avulla kasvipohjaisiin tuotteisiin on saatu entistä lihamaisempi rakenne. Proteiinipitoiset kasvit, kuten palkokasvit ja hamppu kiinnostavat teollisuutta, sillä niistä valmistetut tuotteet houkuttelevat sekä eläinperäisten tuotteiden että perinteisten hiilihydraattien välttelijöitä.

Mielikuvat palkokasvien myönteisistä terveysvaikutuksista ovat lisääntyneet viime vuosina (kuva 1), ja erityisesti herne kiinnostaa maailmalla. Herne on melko vaatimaton viljelykasvi, jolla on mieto maku, monipuoliset käyttömahdollisuudet ja hyvät ravintoarvot. Mielenkiinto on lisääntynyt myös siksi, ettei herneeseen liity samanlaisia,negatiivisia mielikuvia metsähakkuista ja geenimuuntelusta kuten soijaan.

Kaalitrendi ei näytä hiipumisen merkkejä

Lehtikaali löi läpi viimeistään vuonna 2015. Sen perässä pinnalle nousi kukkakaali, joka kiinnostaa erityisesti perinteisiä hiilihydraatteja vältteleviä (kuva 2). Kukkakaalista on kehitetty niin riisin kaltaista lisuketta, pizzapohjia kuin ”wingsejä”. Seuraavaksi pinnalle nousevat kerä- ja ruusukaali, ja niiden vanavedessä todennäköisesti kyssä- ja kurttukaali.

Satokausiajattelu on tuonut uusia ideoita myös kaalien käyttöön. Keräkaali taipuu niin rouskuviksi salaateiksi, pestoksi kuin pataruuiksi. Ruusukaali kiinnostaa etenkin ruokahifistelijöitä, joten tulevaisuudessa myös sille voi odottaa kekseliäitä maustamis- ja valmistustapoja. Keväällä kypsyvästä varhaiskaalista on puolestaan tullut trendikäs grillattava, jonka rinnalla kypsyy muitakin satokauden kasviksia, kuten raparperia, retiisiä ja avomaakurkkua.

Instagrammattavuus tuo lisäarvoa milleniaaleille

Visuaalisesti näyttävät eli ”instagrammattavat” raaka-aineet kiinnostavat etenkin milleniaaleja, joille kuvaaminen ja kuvien jakaminen on tärkeää. Visuaalisia kasviksia ovat esimerkiksi karambola, violetti porkkana ja sininen peruna. Filippiineiltä kotoisin oleva ube, eli violetti isojamssi, on noussut trendiksi ulkomailla, ja kahviloissa näkee ubea sisältäviä violetteja juomia ja leivonnaisia.

Punajuuren suosion odotetaan kasvavan sekä voimakkaan värinsä että erilaisten ravintoaineiden ansiosta. Esimerkiksi punajuurimehulla on tutkimusten perusteella havaittu olevan fyysistä suorituskykyä edistäviä vaikutuksia.1 Kuluttajia houkuttelevat erityisesti helppokäyttöiset tuotteet, joiden avulla vältetään punajuurten sotkuinen esikäsittelyvaihe.

Mitkä ovat seuraavia superfoodeja?

Terveystietoiset kuluttajat ovat alkaneet kiinnostua sienistä ja niiden sisältämistä ravintoaineista. Sienistä valmistetaan esimerkiksi eri tavoin maustettuja ja kuivattuja naposteltavia sekä smoothiehin sopivia jauheita.

Sekä kuluttajia että metsänomistajia kiinnostavat erilaiset lääkinnälliset sienet, kuten pakuri- ja lakkakääpä, jotka tunnetaan myös nimillä chaga ja reishi. Niitä käytetään esimerkiksi erilaisina jauheina, uutteina sekä teehen tai kahviin sekoitettuna. Lääkinnällisten sienten markkinat ovat suuret etenkin Aasiassa. Ne alkavat kiinnostaa myös länsimaissa hyvinvoinnin ja luonnollisuuden megatrendit myötä.

Gojin ja mulperin jälkeen terveellisistä naposteltavista kiinnostuneet voivat innostua tiikeripähkinästä, jujubesta ja vesimelonista. Tiikeripähkinä on ruohomaisen kasvin juurimukula, jota kutsutaan mantelimaisen makunsa takia myös maamanteliksi. Tiikeripähkinän maku on makea ja pähkinäinen, ja se sisältää muun muassa kuitua, E-vitamiinia, rautaa ja magnesiumia. Kiinan taateliksikin kutsuttu jujube on puolestaan makea ja hieman omenaisen makuinen hedelmä.

Viite:

1 Dominiques R. ym. 2018. Effects of beetroot juice supplementation on intermittent high-intensity exercise efforts. Journal of the International Society of Sports Nutrition 15, 2. doi.org/10.1186/s12970-017-0204-9