Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski näkyy suolistossa

Uuden tutkimuksen mukaan tietyt suolistomikrobit ennustavat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Kuusi bakteeriryhmää Lachnospiraceae-heimon lajeista ja sen lähisukulaisista liittyy kohonneeseen sairastumisriskiin.

Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja niiden kansainvälisten yhteistyökumppaneiden tutkimuksessa hyödynnettiin kohdennettuja koneoppimismalleja. Niillä tunnistettiin kohonnutta tautiriskiä ennustava suolistomikrobiston koostumus.

Analyysit toteutettiin tutkimalla ulostenäytteitä laajassa, suomalaista aikuisväestöä edustavassa FINRISKI 2002 -väestökohortissa. Yli 5 000 osallistujasta kerättiin kattava määrä terveystietoja, ja taudin esiintyvyyttä seurattiin rekisteriaineistojen avulla lähes 16 vuoden ajan. Tällä tavalla voitiin tunnistaa alun perin terveiden osallistujien näytteistä merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta.

Tuloksilla yhteyksiä myös ruokavalioon

Itä- ja länsisuomalaisten tiedetään eroavan toisistaan perimältään ja elintavoiltaan, mutta tutkimuksessa tunnistetut mikrobit olivat yhteydessä taudin ilmaantuvuuteen koko Suomessa. Tutkimuksen tulokset tukevat myös aiempaa kuvaa ruokavalion, metabolisten sairauksien ja aikuisiän diabeteksen välisistä yhteyksistä.

– Otimme huomioon tunnetuimmat riskitekijät, iän, painoindeksin, sukupuolen, verenpaineen, rasva-arvot ja tupakoinnin, mutta emme tutkineet ravinnon käyttöä. Päätelmämme näiden bakteerien yhteyksistä ravinnon käyttöön ovat peräisin tulostemme vertailusta aiempiin tutkimuksiin, kertovat tutkijatohtorit Matti Ruuskanen ja Pande Erawijantari Turun yliopistosta.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on tunnistettu tyypin 2 diabeteksen kehitykselle useita riskitekijöitä, kuten perimä, elintavat ja ympäristön vaikutukset. Myös suolistomikrobiston koostumuksella on havaittu olevan yhteys tautiin, mutta aiemmat tutkimukset ovat havainnoineet eroja lähinnä terveiden koehenkilöiden ja aikuisiän diabetesta jo sairastavien ihmisten välillä.

Samaan aineistoon perustuvassa Associations of healthy food choices with gut microbiota profiles -tutkimuksessa analyysit tehtiin korkeammalla bakteerien ryhmittelyn tasolla, joten sen tulosten vertailu uuteen tutkimukseen on hankalaa.

− Joitain yhteyksiä voi kuitenkin havaita näiden kahden tutkimuksen välillä. Vähän kasviksia ja kuitua sisältävän ravinnon voi kytkeä mikrobilajeihin, jotka lisäsivät uudessa tutkimuksessamme tyypin 2 diabeteksen riskiä Itä-Suomessa, mutta ei Länsi-Suomessa, Ruuskanen tarkentaa.

Mikrobit voivat vaikuttaa välillisesti

Nyt tunnistetut mikrobit saattavat osallistua myös välillisesti taudin kehittymiseen muokkaamalla ravinnon komponentteja suolistossa. Eräs lajeista on yhdistetty aikaisemmin muun muassa korkeampaan trimetyyliamidi-N-oksidin pitoisuuteen verenkierrossa, mikä voi vaikuttaa insuliiniresistenssin syntyyn.

− Näistä mekanismeista tarvitaan lisätutkimuksia. Lisäksi pitkäaikaiset seurantatutkimukset, joissa otettaisiin monia näytteitä useiden vuosien aikana, voisivat auttaa selvittämään ravinnon käytön, suolistomikrobiston ja kroonisten sairauksien yhteyksiä, Erawijantari jatkaa.

Hänen jatkoprojektinsa FINRISKI -kohortin parissa laajenee käsittelemään suolistomikrobiston merkitystä useiden samanaikaisten sairauksien kehittymiselle. Ruuskasen tutkimukset jatkuvat muun muassa Suomen Akatemian tutkijatohtorihankkeessa, jossa selvitetään, miten maantieteelliset erot suolisto- ja ihomikrobistoissa ovat yhteydessä kroonisiin sairauksiin. Hankkeet toteutetaan Turun yliopistossa yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Lisätietoja:

Ruuskanen M. ym. 2022. Gut Microbiome Composition is Predictive of Incident Type 2 Diabetes in a Population Cohort of 5,572 Finnish Adults. Diabetes Care. Julkaistaan huhtikuussa 2022.

doi.org/10.2337/dc21-2358

Koponen, K. ym. 2021 Associations of healthy food choices with gut microbiota profiles. The American journal of clinical nutrition, 114(2): 605–616.
doi.org/10.1093/ajcn/nqab077