Hiilineutraali Pauligin Vuosaaren paahtimo tuottaa sata miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Kuva: Paulig
Logistiikka & EnergiatehokkuusPirjo Huhtakangas

Pauligin kahvipaahtimon hukkalämpö energiayhtiön verkkoon

Pauligin Helsingin Vuosaaren kahvipaahtimossa on parannettu energiatehokkuutta nerokkaalla tavalla: hukkalämpöä syötetään energiayhtiö Helenin kaukolämpöverkkoon.

Kahvin paahtoprosessissa syntyvää hukkalämpöä kerätään talteen määrä, jolla voisi lämmittää tuhat kerrostalokaksiota vuoden ajan. Molemmat yritykset ovat vähentäneet päästöjään ja säästäneet rahaa. Pauligin ja Helenin hyötykäyttöhanke on huomioitu myös valtakunnallisesti. Se palkittiin viime syksynä Energianerokas 2020 -kilpailussa, jonka järjestivät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva Oy.

Pauligilla energiatehokkuus nähdään ensisijaisesti vastuullisuustekona ja vasta toissijaisesti rahasäästönä. Vuosaaren paahtimo sertifioitiin hiilineutraaliksi paahtimoksi syksyllä 2020. Kahvia paahdetaan biokaasulla, ja kiinteistössä käytetään uusiutuvaa sähköenergiaa ja kaukolämpöä.

Näillä keinoilla paahtimorakennuksen päästöjä on vähennetty 98 prosenttia vuodesta 2014 lähtien. Loput päästöt kompensoidaan rahoittamalla metsänsuojelu- ja istutusprojekteja Kolumbiassa, Itä-Afrikassa ja Aasiassa.

Hiilineutraali paahtimo

Energiatehokkuustoimet kuuluvat Pauligilla kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Timo Tuukkasen työhön. Hän on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2014 alkaen. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi vuonna 2018 ja sai vastattavakseen Vuosaaren kahvipaahtimon energiatehokkuusasiat.

Vuosaaren paahtimo on edelläkävijä ja pilotti koko konsernissa. Paahtimon hukkalämpö siirretään savuhormeista lämmönsiirtimillä Helenin kaukolämpöverkkoon avoimen kaukolämmön ostohinnan mukaisella korvauksella. Hukkalämmön siirto Helenin kaukolämpöverkkoon vähentää energiayhtiön tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita.

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Timo Tuukkanen ja vastuullisuus ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen tähdentävät, että energiatehokkuus nähdään Pauligilla ensisijaisesti vastuullisuustekona. Kuva: Paulig

Tuukkasen mukaan hukkalämmön hyödyntäminen ei edellytä mullistavaa tekniikkaa. Paulig investoi siihen puolisen miljoonaa euroa. Ratkaisevaa on, miten lämpöä saadaan talteen ja miten hukkalämpöä voidaan hyödyntää.

Energiatehokkaat paineilmakompressorit voivat tuottaa paineilmaa niin, että samalla saadaan lämmitettyä kiinteistö ja käyttövesi. Varasto- ja tuotantotilojen älykkäillä led-valoilla, liiketunnistimilla ja hämäräkytkimillä saadaan säästöä sähkönkulutuksessa. Ilmanvaihdon optimointi tuo säästöjä ja parantaa ilmanlaatua.

Energiankulutus laskenut roimasti

Energiatehokkuutta lasketaan paljolti sen mukaan, miten paljon energiaa tarvitaan tuhannen tuotetonnin valmistamiseen.

Viime vuonna paahtimon merkittävin säästö syntyi kaukolämmössä: sen tarve väheni vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin 30 prosenttia. Myös ilmanvaihtokoneiden säätö on vähentänyt energiankulutusta.

– Pääfokus on hukkalämmön maksimaalisessa hyödyntämisessä, Tuukkanen tiivistää.

Hän tähdentää, että energiatehokkuus ja vastuullisuus pitää nähdä jokapäiväisenä toimintana, joka vahvistaa toimintakulttuuria. Tuukkanen työskentelee mielellään yrityksessä, jossa omat ja yrityksen arvot kohtaavat.

–Tavoitteena on saada kaikki Pauligin laitokset hiilineutraaleiksi vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta siihen päästään, Tuukkanen vakuuttaa.

Paulig on lahjoittanut hukkalämmön hyödyntämisestä syntyvästä säästöstä 10 000 euroa SOS-Lapsikylän Apuu-chat-palvelun tukemiseen. Yritys on yksi SOS-Lapsikylän pääyhteistyökumppaneista.

Vastuullinen perheyritys

  • Paulig on perheomisteinen elintarvikeyritys, joka rakentaa uutta ja vastuullista ruokakulttuuria ihmisille ja maapallolle.
  • Paulig valmistaa kahvia ja kylmiä juomia, Tex Mex- ja snacks -tuotteita, mausteita ja kasvipohjaisia tuotteita.
  • Yrityksen brändejä ovat Paulig, Santa Maria, Risenta, Gold&Green ja Poco Loco.
  • Vuonna 2019 Pauligin liikevaihto oli 921 miljoonaa euroa.
  • Konsernin palveluksessa on yli 2 000 työntekijää 13 eri maassa.


Kolmas energiatehokkuussopimuskausi hyvässä vauhdissa

Suomessa käynnistyi vuoden 2017 alussa uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosiksi 2017–2025. Vapaaehtoisilla sopimuksilla tavoitellaan tehokkaampaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla sekä kunnissa ja kaupungeissa.

Nykyinen sopimuskausi on jo kolmas elintarviketeollisuudessa. Vuosina 1997–2007 sitä kutsuttiin energiansäästösopimukseksi. Toinen energiatehokkuuskausi kattoi vuodet 2008–2016.

Kolmannella sopimuskaudella on mukana noin 40 elintarviketeollisuusyritystä ja niiden 90 toimipaikkaa. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuussopimuksessa on mukana yli 600 yritystä ja lähes 120 kuntaa tai kuntayhtymää. Liittyneiden energiankäyttö kattaa lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Nykyisen sopimuskauden yritykset ovat sitoutuneet toteuttamaan energiatehokkuustoimia 7,5 prosenttia liittymisvaiheen energiankäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Elintarviketeollisuuden sopimukseen liittyneistä jäsenyrityksistä neljäsosa on jo saavuttanut tämän tavoitteen, vaikka sopimuskautta on jäljellä vielä viitisen vuotta.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneet elintarviketeollisuusyritykset käyttävät energiaa yhteensä lähes kolme TWh vuodessa. Tästä määrästä 40 prosenttia kuluu sähköön, 40 prosenttia lämmitykseen ja 20 prosenttia polttoaineisiin. Energiaa käytetään muun muassa tuotantoprosessien pyörittämiseen, höyry- ja lauhdeprosesseihin, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja valaistukseen.

Elintarviketeollisuuden yritykset säästivät vuosina 2017–2019 energiaa 130 GWh toimintatapamuutoksilla ja 17 miljoonan euron investoinneilla. Kaiken kaikkiaan toimenpiteitä tehtiin yli 350, ja säästö on lähes viisi prosenttia energiankulutuksesta. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimuksen viime vuoden raportointitulokset julkaistaan kesäkuussa 2021.

Johtava asiantuntija Erja Saarivirta Motiva Oy:stä kertoo, että tuloksia on saatu aikaan nivomalla energiatehokkuus osaksi johtamisjärjestelmiä, suunnitelmallisella toiminnalla ja käytännön toimenpiteillä. Vuosina 2017–2019 puolet elintarviketeollisuuden energiasäästöistä kohdistui ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja valaistukseen ja kolmasosa höyry- ja lauhdejärjestelmiin.

Käytännön toimia olivat muun muassa lämmitysputkiston lisäeristykset, lämpötilan laskeminen tarkoituksenmukaiselle tasolle, hukkalämmön hyödyntäminen esimerkiksi lämpöpumpuilla, energiatehokkaammat pumput ja puhaltimet, ilmanvaihtojärjestelmien ja valaistuksen säädöt sekä tehokkaammat tuotantoprosessit.

Energiansäästön oheishyötyjä olivat pienemmät hiilidioksidipäästöt, usein myös paremmat työolosuhteet ja työturvallisuus, imagohyöty vastuullisempana toimijana sekä uudet, vähemmän huoltoa ja kunnossapitoa vaativat laitteet.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt voivat saada investointitukea energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Isot yritykset voivat saada energiatukea 20 prosenttia energiatehokkuutta parantavien investoinnin kustannuksista. Pienillä yrityksillä on investointituen lisäksi mahdollisuus saada 50 prosentin tuki energiakatselmuksen teettämiseen.

Energiatehokkuuslain mukaan ison ja pienen yrityksen raja määräytyy henkilöstömäärällä, liikevaihdolla ja taseen määrällä. Suuren yrityksen henkilöstömäärä on yli 250 tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa. Tukien maksatusta hallinnoi Business Finland. Tänä vuonna sen myöntövaltuus on 30 miljoonaa euroa.

Pirjo Huhtakangas

Lisätietoja:
erja.saarivirta(at)motiva.fi
motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuussopimukset