Utelias luonnontieteilijä

Tutkijataustasta on ollut sekä hyötyä että iloa, tiivistää professori, innovaatiojohtaja Timo Hirvi.

‒ Tutkijatausta on kehittänyt analyyttista ajattelua ja sitkeyttä työntekoon. Tutkijana on oppinut kärsivällisyyttä ja asioiden yksinkertaistamista. Hyvä luonnontieteellinen osaaminen on auttanut havaitsemaan asioiden syitä ja seurauksia. Erityisesti stereokemia on opettanut näkemään asioita moniulotteisesti. Sama asia voidaan nähdä eri suunnista täysin erilaisina, ja kaikki näkijät ovat oikeassa, Hirvi tarkentaa.

Vuoden luonnontieteilijäksi vuonna 2014 valittu Hirvi on kehittänyt luonnontieteellisen tutkimustoiminnan laatua koko työuransa ajan. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2015 alussa Mittatekniikan keskuksen ylijohtajan työstä. Hirvi työskentelee nykyisin innovaatiojohtajana Novalab Oy:ssä, jota hän oli perustamassa 30 vuotta sitten.

‒ Kemia on ollut mukana työssäni koko ajan, vaikka viimeiset 30 vuotta olin esimiestehtävissä. Työpaikat ovat valikoituneet sen mukaan, että olen voinut käyttää kemian osaamistani. Siitä on ollut huvia ja hyötyä elämän eri tilanteissa. Tuttavapiirinikin tenttaa usein illallisilla jälkiruokien aromeja ja rakennekaavoja! Sain heiltä lahjaksi piirrosteni pohjalta tehdyn solmion (kuva), Hirvi sanoo pilke silmäkulmassaan.

Kemia on kiinnostanut häntä pikkupojasta lähtien. Kouluaikana hän teki poikaporukan kanssa ”avaruusraketteja” vastuutehtävänään rakettien polttoaineet.

‒ Kiinteiden polttoaineiden valmistus oli innostavaa ja vei minut orgaanisen kemian pariin. Koulussa minua kiinnostivat kemia ja urheilu. Urheilijaksi lahjani eivät riittäneet, joten kemia oli luonnollinen valinta, Hirvi kertoo.

Väitöskirja huipputiimissä onnenpotku

Timo Hirvi on tehnyt lähes kaikki opinnäytteensä VTT:n elintarvikelaboratoriossa. Opiskelut liittyivät aromiaineiden tutkimuksiin. Kemian opiskelun Hirvi aloitti Jyväskylässä. Maisteriksi hän valmistui ja teki lisensiaattityönsä Helsingin yliopistoon aromien säilyvyydestä, ja Turun yliopistossa hän väitteli mansikan ja mustikan aromeista vuonna 1983. Väitöskirjan tekeminen VTT:llä huipputiimissä oli onnenpotku.

‒ Työtäni ohjasi professori A.I.Virtasen oppilas, tohtori Erkki Honkanen. Hän oli huikea opettaja ja kävelevä orgaanisen kemian ja kasvitieteen oppikirja, Hirvi suitsuttaa.

Hän pitää huippuhetkinään myös neljää hyvin erilaista työpaikkaa.

‒ Olin 11 vuotta VTT:llä tutkijana, vajaat viisi vuotta Viljavuuspalvelussa elintarvike- ja rehulaboratorion johtajana, EELAssa (nykyisin Evira) 13 vuotta kemian tutkimusyksikön johtajana ja 12 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä Mittatekniikan keskuksen ylijohtajana. Huippuaikaa ovat olleet myös elintarvikekemian dosentuurit Helsingin ja Turun yliopistoissa. Kansainvälisistä tehtävistä mielenkiintoisin oli EU:n elintarvikealan tiedekomitean jäsenyys vuosina 1999‒2002, Hirvi kiteyttää.

Automaatio on muuttanut analytiikkaa ja laboratoriotoimintaa eniten hänen työuransa aikana. Nyt tietoa voidaan tuottaa valtavia määriä nopeasti ja helposti.

‒ Väitöskirjaani varten tein mittauksia ja laboratoriotöitä kolme vuotta. Nykytekniikalla saadaan sama määrä tietoa viikossa. Aikaisemmin joutui paneutumaan syvällisemmin tutkimukseen teemaan ja ehkä oppi laajemmin ymmärtämään asioita ja niiden riippuvuuksia, Hirvi puntaroi.

Tuloksia pitää arvioida ja tulkita

Hirven mukaan tiedon tuottamisen helppous voi viedä myös pahasti metsään.

‒ Kun mittaustuloksia tuotetaan päätöksenteon pohjaksi, pitäisi aina olla mukana arvio tiedon luotettavuudesta. Akkreditointi on erinomainen menettely tiedon luotettavuuden varmistamisessa, Hirvi tähdentää.

Hän epäilee lähes aina monella merkitsevällä numerolla esitettyjä tuloksia ja muistuttaa, että hyviin mittaustuloksiin liittyy mittausepävarmuuden arviointi.

‒ Jos dioksiinituloksia esitetään usean numeron tarkkuudella, mittausten laatu ei ole ollut kohdallaan. Mittaustuloksia on osattava tulkita ja arvioida, milloin kadmiumin ja dioksiinin nanogrammat tai pikogrammat ovat haitallisia, milloin eivät.

Työ jatkuu harrastukset ja vapaa-aika edellä

Luonto ja liikunta ovat olleet Timo Hirvelle aina tärkeitä asioita, erityisesti vaeltaminen, suunnistus ja kalastus. Palstaviljelijä hän on ollut yli 30 vuotta.

‒ Erityisen innostunut olen marjoista, perunoista ja kukista, hän täsmentää.

Hirven nuoruuden liikuntalajeja olivat pesäpallo ja hiihto, joka on edelleen hänen intohimonsa: tavoitteena on vähintään tuhat hiihtokilometriä talvessa.

‒ Nykyisiä lajejani ovat myös suunnistus, sulkapallo ja sauvakävely. Olen myös innokas penkkiurheilija sekä lasten ja lastenlasten kannustaja, Hirvi lisää.

Työtään Novalabin innovaatiojohtajana hän jatkaa harrastukset ja vapaa-aika edellä.

‒ Kiertotalouteen liittyvät uudet avaukset ovat erityisenä kiinnostuksen kohteena; kemia on kiertotalouden keskiössä. Erityisesti kiinnostavat nuorten kannustaminen ja mentorointi. Yksityiselämääni kuuluvat mökkeily vaimon kanssa, liikunta, luonto, lastenlapset ja verkkotalvikalastuksen opettelu, Hirvi listaa.

Nuoria elintarvikealan opiskelijoita ja vastavalmistuneita hän kehottaa muistamaan, että opiskelu on aina hyödyksi.

‒ Luonnontieteiden syvällinen opiskelu kehittää analyyttista ajattelua ja syy- ja seurausyhteyksien ymmärrystä. Johtamistaitojen kehittäminen on yhtä tärkeää kuin oman ammattialan opiskelu. Kannustan siirtymään rohkeasti uusiin tehtäviin.