LoveRaw -ravintolisäjauheet voittivat Lontoon IFE-messuilla vuoden terveysruoka -palkinnon. Pakkaus on houkutteleva ja tuo selvästi esiin käyttötarkoituksensa. Kuva: Kai Lintinen
Talous & LiiketoimintaKai Lintinen

Lontoo elintarvikemarkkinoiden suunnannäyttäjänä

Lontoo on vähittäiskaupan elintarvikeinnovaatioiden kehto, josta trendit rantautuvat myös muihin länsimaihin. Mitkä ovat juuri tämän hetken ja lähitulevaisuuden kuumimmat trendit?

Finnish Food Innovations (FFI) – ja Innotori -hankkeisiin osallistuvien elintarvikeyritysten edustajia ja asiantuntijoita tutustui globaaleihin ruokatrendeihin markkinatutkimusmatkallaan Lontoossa maaliskuun lopussa.

Ryhmä jalkautui Lontoon kaduille tutkimaan vähittäiskauppakonsepteja ja kartutti markkinaymmärrystä paikallisten asiantuntijoiden tapaamisilla ja tutustumalla kuumimpiin elintarvikeinnovaatioihin IFE-messuilla (The International Food & Drink Event), jossa yritykset ympäri maailman esittelivät tuoteuutuuksiaan.

Terveyttä ilman suurta vaivaa

Itseään maailman johtavaksi ruuan, ravitsemuksen ja terveyden strategisen ja markkinanäkemyksen tuottajaksi kuvaava brittiläinen tutkimusyhtiö New Nutrition Business on julkaissut selvityksen 10 Key Trends in Food, Nutrition & Health 2017. Tutkimustulokset pohjautuvat laajoihin terveyden ja elintarvikealan asiantuntijoiden ja esimiesten haastatteluihin.

Yhtiön tutkimusjohtaja Allene Brucen mukaanavaintrendit ovat voimassa pitkän ajan ja kasvattavat niihin liittyvien ruokien ja juomien kysyntää. Avaintrendien yhteisenä nimittäjänä on hyvinvoinnin tavoittelu, joka kuitenkin pitää saavuttaa helposti, nopeasti ja jokaiselle yksilöllisellä tavalla.

Merilevä on yksi suosiotaan nostava kasvipohjainen raaka-aine. Kuva: Kai Lintinen

Internet ja sosiaaliset mediat tarjoavat helpon kanavan ravitsemustiedon hakuun. Se johtaa kuluttajat entistä yksilöllisempiin valintoihin ja itsediagnosointiin ruokavalion suhteen. Kuluttajat luovat yksilöllisen näkemyksen tuotteiden hyvyydestä tai huonoudesta oman sosiaalisen median piirinsä mukaan tai verkosta tietoa etsimällä. Bruce toteaakin, että ihmisten uskomukset vaikuttavat päätöksiin enemmän kuin todistettu tieteellinen fakta.

Tavoitellessaan parempaa hyvinvointia monet valitsevat esimerkiksi gluteenittomia, laktoosittomia tai muita erityisruokavalioon kuuluvia tuotteita omien tuntemuksien mukaan ilman lääketieteellistä diagnoosia. Valmistajat huomioivat tämän tuomalla pakkauksiin selvät merkinnät tuotteen soveltumisesta erikoisruokavalioon.

Hyllyillä selvästi näkyvä trendi on myös välipalakulttuurin nousu: mikä tahansa ruoka-aine voidaan muokata välipalaksi, jolloin tuote on helppo nauttia missä ja milloin vain. Tutun elintarvikkeen kulutus saattaa lisääntyä huomattavasti onnistuneen välipalaistamisen myötä.

Tämä lihasnacks-tuote oli IFE-messuilla ehdolla vuoden välipalainnovaatioksi Kuva: Kai Lintinen

Suomessakin jo vahvasti näkyvä trendi on kasviperäisten tuotteiden – etenkin proteiininlähteiden – lisääntynyt kysyntä ja tarjonta. Valtaosa kuluttajista ei ole korvaamassa lihaa ja maitotuotteita kokonaan, mutta niille etsitään vaihtoehtoja.

Hyönteiset ovat tulevaisuudessa tärkeä proteiinin lähde myös länsimaiden ihmisille. Kuva: Kai Lintinen

Mielikuva myy

Englannin elintarvikemarkkinat ovat äärimmäisen kilpaillut. Markkinoilla kamppailevat rinnakkain viisi suurta markettiketjua, erilaiset halpaketjut, arvokkaisiin erikoistuotteisiin keskittyneet ketjut ja puhtaat verkkokaupat.

Vähittäiskauppakierros ja IFE-messujen tuoteuutuudet nostivat vahvasti esiin sen, että menestyvän ja innovatiivisen tuotteen taustalle pitää rakentaa positiivinen mielikuva luomalla tuotteesta tai yrityksestä tarina. Ei riitä, että tuote on todistetusti hyvä, vaan sen pitää koskettaa kuluttajaa muullakin tavoin.

PopCorn Shed voitti IFE-messuilla paras pakkaus -palkinnon. Kuva: Kai Lintinen

Lontoon katukuvassa on nähtävissä myös toimialojen sekoittuminen. Ruokakaupat tarjoavat elämyksiä kahviloiden ja viinibaarien avulla. Toisaalta ravintolat ja kahvilat myyvät valmiita aterioita ja raaka-aineita mukaan. Pikaruokaketjut taas houkuttelevat kuluttajia esimerkiksi eri menuilla eri aikaan vuorokaudesta.

Kai Lintinen
toimittaja
KaiCom
kai.lintinen(at)gmail.com

Artikkelin tausta-aineistona on käytetty New Nutrition Business -yhtiön tutkimusjohtajan Allene Brucen Lontoossa 20.3.2017 pitämää luentoa sekä Turun yliopiston Aistilan tutkimuspäällikön Terhi Pohjanheimon ja vientikonsultti Pirjo Kontio-Bluntin esityksiä Future 2025 IDEAFLOW -työpajassa 4.4.2017 Turussa.

Kymmenen ruuan, ravitsemuksen ja terveyden avaintrendiä vuonna 2017

Ruuansulatuksen hyvinvointi

Tulehduksen torjunta

Kasviperäisyys

Proteiinien suosiminen

Paha sokeri, hyvä rasva

Hyvät vs. pahat hiilihydraatit

Urheilullistaminen

Personointi

Välipalakulttuurin nousu

Markkinasegmenttien sirpaloituminen

Lähde: New Nutrition Business 2017, Allene Brucen esitys Lontoossa 20.3.2017

Markkinalähtöinen innovaatioprosessi nopeuttaa kehitystä

Suomalaiset Finnish Food Innovations (FFI) – ja Innotori-hankkeet ovat esimerkkejä nykyajan markkinoiden vaatimukset täyttävistä tuoteideointihankkeista.

− Innovointi tapahtuu mahdollisimman heterogeenisissä ryhmissä, Co-Design-menetelmää käyttäen, jolloin tuotekehitysprosessiin otetaan ajoissa mukaan eri näkökulman tuovia tahoja. Yhä useampi kompastuskivi ylitetään jo suunnitteluvaiheessa, mikä nopeuttaa tuotteen tuomista markkinoille, kertoo Finnish Food Innovations -hankkeen projektinjohtaja Jukka-Pekka Inkinen Fennopromo Oy:stä.

Hankkeiden avulla yrittäjä voi saada esimerkiksi idean uudesta tuotteesta ja löytää samalla sen kehittämiseen sopivat yhteistyökumppanit.

− Pk-yritysten haasteena on se, että ihmisten on vaikea irrottautua jokapäiväisestä työstä uusien tuotteiden tai liikeideoiden jalostusta varten. Nämä hankkeet tarjoavat erinomaisen väylän yritykselle helppoon ja tehokkaaseen verkostoitumiseen ja tuoteideoiden jalostamiseen, kehityspäällikkö Mari Norrdal Turun yliopiston Aistilasta toteaa.

Innovatiivisten, kuluttajia kiinnostavien ja heidän tarpeitaan vastaavien elintarvikkeiden kehittäminen vaatii suurta ymmärrystä markkinoista, trendeistä ja kuluttajakäyttäytymisestä. Tuotteilla pitää olla selvää lisäarvoa käyttäjälle, esimerkiksi terveysvaikutuksia tai muita etuja. Parhaimmassa tapauksessa terveysväittämät ovat ansaittuja ja pohjautuvat tieteelliseen näyttöön, missä elintarviketutkimuksella on tärkeä roolinsa.

Kai Lintinen

Finnish Food Innovations

  • Ohjelma alkoi 1.5.2016 ja päättyy 30.4.2018.
  • Se opastaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä innovoimaan asiakaslähtöisiä tuotteita kansainvälisille markkinoille.
  • Ohjelma auttaa yrityksiä hankkimaan tietoa ulkomaisista markkinamahdollisuuksista ja luomaan tiedon pohjalta uusia tuotekehitysideoita sekä kokoaa poikkitieteellisen osaajaverkoston yritysten tekemän tuotekehityksen tueksi.
  • Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa suomalaisten elintarvikeyritysten vientituotteiden määrää ja tarjontaa.
  • Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisvaroista.
  • Ohjelma on valtakunnallinen, ja sen päävastuullisena toteuttaja on Fennopromo Oy.

Innotori

  • Varsinais-Suomen ja Satakunnan ruokaketjun kehitys- ja yhteistyöhanke Innotori alkoi 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018.
  • Tavoitteena ovat alueiden pk-yritysten kilpailukyvyn parantuminen, uudet innovaatiot ruokaketjussa sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.
  • Hankkeessa kartoitetaan ruokaketjun yritysten tarpeita, ja yrityksiä ohjataan oikeiden palveluiden äärelle.
  • Toimijoita kootaan yhteen ideoita synnyttäviin teematilaisuuksiin ja jatkojalostushautomoihin. Lisäksi ideoiden ja tuotekonseptien testaaminen mahdollistetaan virtuaalisessa kuluttajakentässä.
  • Innotori toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen, Satafood kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiön kanssa.
  • Rahoitus tulee Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskuksien kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.