Valttikorttina keräily

LTP Logistics on välikäsi elintarviketuottajien ja kaupan toimitusketjussa. Kilpailuetu syntyy keräilystä.

Maaliskuisen torstai-illan näky kaupassa veti hiljaiseksi. Hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Vessapaperilla, pastalla, riisillä, vehnäjauholla ja tonnikalapurkeilla kukkuroilleen sullotut ostoskärryt kertoivat koronaviruksen aiheuttamasta huolesta.

Kaupalle, elintarviketuottajille ja logistiikkayhtiöille tämä ei tullut ihan puun takaa. Kolmen toimijan saumaton yhteistyö kuluttajien ostokäyttäytymisen ennakoimisessa on ollut välttämätöntä, jotta pöydät notkuisivat oikeina hetkinä.

Siinä missä pandemia on pistänyt tutkijat, hallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen polvilleen, kovilla ovat olleet myös ruokaketjussa toimivat yritykset.

Elintarvikkeisiin erikoistunut logistiikkayhtiö LTP Group on yksi näistä välikäsistä ruokatehtaiden ja kauppojen ketjussa. Kuljetuskenttä on toimitusjohtaja Matti Tuomisen mukaan hyvin kilpailtu. Alueellisesti toimivia yrityksiä on iso joukko, mutta valtakunnallisesti toimivia on hänen mukaansa vajaa kourallinen.

Kun Kittilän marketissa kirjolohifileepaketit viedään käsistä, pohjanmaalaisen kalajalostamon eteen parkkeeraa tovin kuluttua LTP:n yhteistyökumppani, joka toimittaa hiihtoretkeläisille särvintä leivän päälle.

Yhtiön sadoista asiakkaista osa on pieniä elintarviketuottajia, joiden toimitukset ovat kymmeniä kiloja päivässä. Toisessa ääripäässä ovat pörssiyhtiöt kymmenien tuhansien kilojen tilauksillaan.

LTP:n oma kuljetuskalusto pitää huolen Etelä-Suomesta, ja sopimuskuljettajat kattavat palvelun päälaelle asti tiheän jakeluterminaaliverkoston turvin.

Juju isoissa määrissä

Utsjoelta Hankoon riittää tehtaita, jalostamoja, kauppoja, ravintoloita, kahviloita, työmaakuppiloita ja kioskeja. LTP:n jakeluverkosto kattaa tästä 17 000–18 000 toimipistettä, joissa rekat käyvät täyttämässä ja purkamassa kuormansa.

– Tampereen eteläpuolella on noin 1 500 pudotusta päivässä, sanoo myyntijohtaja Tommi Rannanjärvi LTP:ltä.

Kun lahtelaisessa kaupassa mustikat alkavat huveta, tehtaan järjestelmissä näkyy tilaus, ja parissa vuorokaudessa pakastekaappia on täydennetty.

– Tietojärjestelmä ei ole pelkästään kilpailuetu, vaan se on koko toiminnan mahdollistaja: varastonhallinta, tiedonsiirto, raportointi ja linjastokeräily sekä asiakkaiden etäyhteys järjestelmään, hän summaa LTP:n tietojärjestelmän merkityksen.

Puhelintilausten aikakaudella lohifileiden, mustikoiden ja makkarapakettien matka tehtaalta kauppaan kesti roimasti pidemmän ajan, mutta se oli maan tapa.

Elintarviketuottaja toimittaa tuotteet bulkkina. Ne siirretään keräilyä varten Vantaan varastoon, jossa on viileää varastotilaa yhteensä 16 000 neliötä. Kuva: LTP Logistics

Tilauksen välittyessä LTP:lle, rekka koukkaa Lännen Pesulasta puhtaat muovilaatikot, kuljettaa ne tuotantolaitokselle ja noukkii tavarat kyytiin. Samalla reissulla noutopisteitä on kymmeniä.

Koko bisneksen juju on Rannanjärven mukaan isoissa määrissä. Muutamaa makkarapakettia laatikon pohjalla ei yhdenkään toimijan kannata liikauttaa suuntaan eikä toiseen. Sen sijaan, kun 70 tuottajalta tulleet samankaltaiset tilaukset niputetaan yhteen, voittajina ovat kaikki osapuolet. Lihaa kertyy luiden ympärille, kun tuotteet ovat pakattuina saman kuorman laatikoihin ja trukkilavoille.

– Kustannukset jakautuvat elintarviketuottajien kesken kilomäärien mukaan, taustoittaa Rannanjärvi.

LTP kattaa asiakkaidensa toimitusketjusta pitkän pätkän, mutta bisneksen kruununkivi kiteytyy keräilyyn. Vastaavia toimijoita ei toistaiseksi markkinoilla ole.

– Laatikot täytetään kauppojen hyllypaikkojen mukaisesti, jotta tuotteet saadaan myymälässä vaivattomasti ja nopeasti oikeille paikoilleen, sanoo Rannanjärvi.

Vantaan keräilyvarastossa on noin 4 000 viileän putken tuotenimikettä vähittäiskauppaan, ravintoloille ja hotelleille nimikkeitä on noin 8 000.

Ekotekona kuljetus

LTP Groupin toiminnassa ei Tuomisen mukaan ole vielä tasaista aikaa nähty. Mäkiä on riittänyt kiivettäviksi. Talouden alakulo finanssikriisin jäljiltä näkyi kuluttajien ostotottumuksissa yhtiön alkuaikoina.

Nyt suurimpana muutoksena on tilaus- ja toimitusrytmin kiihtyminen. Jo nyt yöllä kalastettu kala on aamulla kaupan tiskillä. Ultrafresh-trendiä ruokkii hänen mukaansa myös foodservice-markkinan kasvu. Kuljetuspäiviä on tullut matkan varrella yksi lisää.

– Onko markkinoiden huutoon vastattava pian kuuden sijasta seitsemänä päivänä, Tuominen pohtii.

Vähittäiskaupan toimitusrytmi on pääsääntöisesti 48 tuntia, mutta nyt tuoretuotteille on käytössä 24 tunnin rytmi, kuten myös ravintoloille. Kauppojen tilaamat erät pienenevät, jotta punaisella laputettavaa ja hävikiksi joutuvaa tuotetta olisi mahdollisimman vähän.

LTP Groupia voi Tuomisen mukaan pitää hyvällä syyllä elintarviketeollisuuden hiilijalanjäljen purkajana, koska jo liikeidealtaan se optimoi kuormien täyttöasteet: valtava kuljetettava kilomäärä päivässä karsii turhat ajot.


LTP Groupin valttina jakelutiheys

  • LTP Group: LTP Logistics hoitaa tuotteiden kuljetuksen, varastoinnin ja keräilyn valtakunnallisesti
  • LTP Cargo on jakeluyhtiö
  • LTP Service vastaa kuormalavaliiketoiminnasta
  • Lännen Teollisuuspalvelu vastaa muovilaatikoista
  • Konsernin liikevaihto 60 miljoonaa euroa
  • Henkilöstöä 250 ja saman verran vuokratyövoimaa
  • Kuljetusautoja 6

Räätälöity logistiikka

Korona-aika näkyy Keskolla plussana ja miinuksena. Verkkokauppa takoo tulosta, ja foodservice-markkina odottaa rajoitusten purkua. Sopeutujana on logistiikka.

K-kaupoissa ruuan verkkokauppa on parhaina viikkoina pandemian aikana noussut rakettimaiset 800 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Lapsiperheet ovat kuluttajaryhmänä pitäneet tähän mennessä kärkeä verkkotilauksissa, mutta pelko virustartunnasta on laajentanut palvelun käyttäjien kirjoa. Ruokatilaus kaupasta noudettuna tai ovelle kuljetettuna on Keskon logistiikasta vastaavan johtajan Jyrki Tommisen mukaan monessa taloudessa varteenotettava vaihtoehto myös koronan jälkeen.

Kauppojen erilaiset liikeideat ja runsaslukuinen foodservice-asiakkaiden määrä vaativat logistiikalta joustavuutta. Tämän vuoksi Kesko ei ole strategiassaan lähtenyt täysin automatisoituun varastointiin, sanoo johtaja Jyrki Tomminen.Kuva: Kespro

Kaupan arjessa verkkokaupan piikki on pistänyt myös toimitusketjun koville, ja sitä on Tommisen mukaan vahvistettu uusilla keräilijöillä ja kotiinkuljetusten toimittajilla.

– Toiminnan tehostaminen on haastavaa, koska tuotteet keräillään asiakaskierron seassa. Pitäisikö myymälässä olla verkkokauppaa varten erillisiä keräilyalueita, miettii Tomminen.

Lähiruoka ja ylipäänsä kotimaisuus ovat näkyneet jo pitkään kuluttajien valinnoissa, mutta koronan seurauksena Tomminen uskoo niiden korostuvan entisestään.

– Kaupan hyllyillä on jatkossa todennäköisesti enemmän paikallisten ja alueellisten toimittajien tuotteita, sanoo Tomminen.

Pienillä paikallisilla tuottajilla on tapana toimittaa tuotteet kauppaan joko itse, tai kauppias noutaa sovitut erät. Vastaavasti isommat tuottajat kuljettavat tavaran Keskon terminaaliin, tai yhtiö on tehnyt sopimuksen kuljetusyhtiön kanssa.

Hektisessä rytmissä

Foodservice-markkina on kokenut hetkellisen koronapudotuksen, kun ravintolat, kahvilat ja työpaikkaruokalat ovat kesäkuun alkuun suljettuina.

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen markkina on verollisina ulosmyyntihintoina ollut noin kymmenen miljardin euron suuruinen, eli noin puolet päivittäistavarakaupasta.

Keskon foodservice-tukku Kespro nappaa tukkumarkkinan kakusta noin viidenneksen. Kesprolla on johtaja Mika Halmesmäen mukaan toimituksia yli miljoona yhteensä 25 000 pisteeseen ympäri Suomea. Halmesmäki katsoo tämänhetkistä notkahdusta pidemmälle.

Foodservice-markkinassa logistiikka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, sanoo johtaja Mika Halmesmäki. Kuva: Kespro

– Kodin ulkopuolinen syöminen on suomalaisten arkea lounasaikaan, mutta se on vahvassa kasvussa myös iltaisin.

Korona-aikana ravintolat ovat siirtyneet take away -toimintaan. Halmesmäki uskoo, että malli on tullut jäädäkseen.

Foodservice-asiakkaiden tilaus- ja toimitusrytmi on hektisempi kuin vähittäiskaupassa. Kespron asiakkaat voivat hakea tarvitsemansa tuotteet 14 noutotukusta tai tilata ne keskusvarastosta. Kesprolla on valmiudet myös pikatoimituksiin.

– Ravintoloilla ei ole varastotilaa, joten keittiössä on kerrallaan kunkin ruokalistan edellyttämät raaka-aineet, sanoo Halmesmäki.



Huippuunsa hiottu logistiikka

S-ryhmä luottaa varastoinnissa automaatioon: kuljettimet, nosturit ja lajittelijat pitävät huolen 85 prosenttisesti tuotteiden käsittelyistä ja siirroista.

S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskuksessa prosessit tavaran vastaanotosta lähettämöön ovat pitkälle automatisoituja. Tuotteen tai pakkauksen ominaisuudet ovat Inex Partnersin toimitusjohtajan Jari Pousin mukaan yleisin syy, miksi tuote ei sovellu automaattiseen käsittelyyn.

Nyt yhtiöllä on kertynyt muutaman vuoden verran kokemusta täysautomaatiosta. Valtaosan työvaiheista, kuten tuotteiden keräämisen ja pakkaamisen myymälöihin lähteville lavoille ja rullakoihin hoitavat koneet.

– Tuotteiden käsittely ja siirrot hoidetaan kuljettimilla, automaattinostureilla ja erilaisilla lajittelijoilla. Manuaalisen työn osuus on enää noin 15 prosenttia, sanoo Pousi.

Logistiikkakeskuksessa on kymmeniä kilometrejä kuljettimia, satoja nostureita ja lajittelijoita sekä valtava määrä muuta tekniikkaa.

Koko toimitusketjua materiaalivirran siirtymisestä tavarantoimittajilta myymälään ohjataan tietojärjestelmien tuottaman datan ja ennusteiden avulla.

Vaihto-omaisuuden tasoa ohjataan tuotteiden saatavuuden ja menekin pohjalta tarkkailemalla tavarantoimittajien toimitusaikoja ja -määriä varaston täydennystarpeen selvittämiseksi.

– Koronavirus nosti joidenkin tuotteiden kysyntää rajusti ja aiheutti hetkellistä saatavuusongelmaa, mutta tilanne palautui nopeasti normaalille tasolle, sanoo Pousi.

Inexillä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetuksista vastaavat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit.

Investoinneilla logistiikkaan on varmistettu S-ryhmän toimitusketjun tehokkuus myös tuleville vuosille, sanoo Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.Kuva: Inex Partners