Uusmerkityksiä

Maito ei ole enää aitoa; lypsämisen sijaan sitä uutetaan jyvistä ja muista kasviksista. Kerma voi olla kookosta ja juusto juustonkaltainen luustoa vahvistamaton valmiste. Voi on kuitenkin suojattu tarkoittamaan vain sitä itseään, eikä sitä saa käyttää yhdyssanan osana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, jos tuotteessa on muuta rasvaa kuin maitorasvaa.

Suomessa voi sentään sanoa munavoi ja voileipäkakku, mutta voileivästä poikkeuslistassa ei ole mainintaa. Italialaiset muuten käyttävät kaurajuomista myös nimitystä ”l’acqua d’avena”, mikä kuvaakin niitä hyvin.

Lihavalmisteita jäljittelevien tuotteiden nimeämistä on selkeytetty niin, että pihvin voi tehdä vaikkapa maapähkinävalkuaisesta, makkarana voi myydä kaikenlaista kasviskakkaraa ja jauhis, jauheliha, voi olla kauraa.

Sinänsä uuskäsitteellisyydessä ei ole mitään uutta. Kanalta ovat puuttuneet aivot iät ajat, ja sika on muutakin kuin sika. Se tunnetaan siistinä eläimenä, ja pitkäänhän se on ollut synonyymi siisteydelle, makeudelle, paljoudelle ja jopa ajankohtaisuudelle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tosin epäilee, että sikailmaisut ovat jo niin 80-lukua, että ne vähitellen jäävät pois käytöstä.

Ranskalaiset olisivat halunneet suojata lihavalmisteiden nimet tarkoittamaan vain perinteisiä tuotteita, mutta se ei EU:ssa mennyt läpi. Sinänsä ei mitään uutta auringon alla, munkinkin on iät ajat voinut syödä olematta kannibaali.

Hedelmän sisus on suomen, ruotsin ja saksan kielessä hedelmälihaa, venäjäksikin sana on johdettu lihasta. Sen sijaan englannin ja romaanisten kielten hedelmäliha (pulpe/polpa) ei viittaa lihaan.

Suomessa voi sentään sanoa munavoi ja voileipäkakku.

Suomessa metsäteollisuus ehti ensin. Pulppi mielletään selluloosaksi, vaikka silloin tällöin raaka-aineen toimittajat tarjoavat esimerkiksi vadelmapulppia. Pulppi-sanan käyttö olisi toisaalta uusedistyksellistä, syöttiväthän jo muinaiset suomalaiset sodan aikana lehmille selluloosaa puusta tehtynä kasvisruokana. Nyt me ihmiset syömme sellun keittoliemestä eristettyä kasvistanolia.

Lihaisampia kasvisnimityksiä porkkanafileen, punajuurikyljyksen tai palsternakkaentrecoten tapaan ei ole vielä näkynyt käytössä.

Elintarvikelainsäädäntö korostaa pakkausmerkintöjen oikeellisuutta ja myyjän vastuuta. Ruokaviraston ohjeen mukaan Elintarvikkeesta vastuussa olevan elintarvikealan toimijan velvollisuutena on huolehtia merkintöjen tekemisestä siten, että elintarvikkeesta annetut tiedot ovat totuudenmukaiset ja riittävät, eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Elintarvikkeen merkinnät eivät saa johtaa harhaan, mutta niiden valmistuspaikkoja voi käyttää harhaanjohtavasti, miten sattuu. Helsingin Teurastamolla eläimet pääsivät ennen hengestään, nyt syöjät ja juhlijat rahoistaan.

Meijeri ei ole enää meijeri, ei monikossakaan, kun maitona myydään inflaation myötä milloin minkäkin kasvin vesiuutetta. Sipulimarket myi toki kasvijohdannaisia, ja sekin sipuli laittoi omistajat ja toiminnan pyörittäjät itkemään, kun tulli sulki kauppapaikan. Myllyjä käytetään moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin viljan jauhamiseen, (mylly)kirjeiden kirjoittamisesta alkaen muidenkin kuin jyrsijöiden yöelämään Pariisin tapaan.

Perinteisille tuotteille voi hakea nimisuojan. Kaiken järjen mukaan myös laitos- ja valmistuspaikkanimet pitäisi voida suojata samalla tavalla.

Tuotenimet keksitään tuotekehitysprosessissa. Sen soisi ulottuvan myös kauppatavan mukaiseen nimeen, jotta keksittäisiin uutta, eikä kasviksille tarvitsisi käyttää vanhoja lihakäsitteitä.