TEHOTUOTANTOA JA MULTITISKAAMISTA
Harvassa elintarvikeyrityksessä paiskitaan töitä vuorotta kellon ympäri päivät pääksytysten. Valmistus tehdään erittäin ja yhdessä vuorossa, minkä vuoksi elintarviketeollisuutta on alettu pitää erittäin tehottomana. Moisesta kunniamaininnasta elintarviketeollisuus ei ole oppinut pitämään.
Elintarviketeollisuuden koneita ja laitteita käytetään yhdessä vuorossa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuotteita tehdään laskennallisesti kolmanneksella koneiden kapasiteetista, pesut huomioiden allekin. Vaikka syötävänkin tekeminen on prosessiteollisuutta, prosessit ovat harvoin jatkuvatoimisia, vaikka tehtaat jatkuvasti toimivatkin.
Alkutuotannossa muutos on jo alkanut. Lehmät erittivät ennen maitoa erittäin, kun oli aamu- ja iltalypsy, mikä oli erittäin tehotonta. Nyt ne ovat alkaneet erittää jatkuvasti, kun robotit lypsävät kellon ympäri ja lehmät menevät lypsylle vähän väliä milloin haluavat. Maitoa myös keräillään läpi vuorokauden, tosin maitoautot lähtevät reitilleen aina tyhjänä. Vertikaaliviljelyssä kaalit kasvavat jatkuvasti. Ja kunhan ilmasto vielä muuttuu lisää, viljakin kasvaa pellolla aina.
Miten tehostaa tuotantoa? Jo muinaiset metsäsuomalaiset hokivat lapsilleen vanhaa multitaskaamisen ohjetta ”tuo tullessasi, vie mennessäsi ja tee joutessasi”. Vähän liikkuva digisukupolvi voikin olla hyvin tehokasta, hehän joutavat ruudun ääressä jouten istuessaan koko ajan tekemään jotain. Logistiikan edistämisen osuus tosin jää toteutumatta tulemisen ja menemisen puuttuessa, mikä huonontaa kokonaistehokkuutta.
Joitakin elintarviketehtaita, kuten myllyjä voidaan nykyään etäohjata. Silloin on mahdollista toteuttaa toinen vanha viisaus: ”sitä on tehtävä toista toisen ajalla”. Sen voi kyllä ymmärtää myös omien bisnesten tekemisenä työnantajan ajalla.
Liukuhihnan keksimisestä lähtien jatkuvatoimisuutta on edistetty ratkaisuna tehokkuuden parantamiseen. Leipää tehdään monessa leipomossa jatkuvaan pyörivillä kiertoarinauuneilla, taikinan sekoitus on kuitenkin epäjatkuvaa. Suomen oloissa jatkuvatoimisilla taikinan sekoittajilla taitaisi kyllä tehdä koko valtakunnan leivät yhdessä tehtaassa. Itänaapurissakin yhdessä kaupungissa asustaa Suomen väkimäärä, mutta sielläkään ei leipomoissa ole jatkuvatoimista taikinan tekoa. Päin vastoin, entinen suuruuden ihailu on tuonut markkinoille pienempiä yksiköitä.
Puunjalostusteollisuudessa sellua tehtiin sata vuotta sitten eräkeitoilla, mistä mentiin ensin monen keittimen vaiheistettuun keittoon, jolloin valkaisimo ja kuivauskoneet saivat massaa jatkuvasti. Nyt sellu- ja paperikoneet pyörivät vuorotta, useimmiten vuosikausia, kunnes työehdoista tulee erimielisyys. Puunjalostuksen kehityksen täytyy johtua siitä, että metsä kasvaa jatkuvasti. Pellot vain kesäisin.
Tehokkuuden parantamiseen tarjotaan usein ratkaisuksi keinoälyä (AI). Siinä ei ole varsinaisesti mitään uutta, olihan meillä jo liki sata vuotta sitten AI, sukunimi oli Virtanen. Tosin ihan kaikkia hänen oivalluksiaan ei ymmärtänyt Eino Kälykään.
Mahtaako vähähiilinen tuotanto olla tehokkaampaa kuin runsashiilinen?
Itsepalvelu on tehostanut kauppaa. Sillä voidaan myös vähentää ylipainon kertymistä, kun ruuan hankkimiseksi joutuu liikkumaan ja näkemään vaivaa. Elintarviketeollisuuden työvoimapulaan ja tuotannon tehostamiseen itsepalvelu voisi olla myös ratkaisu varsinkin vähäisen automaation tehtaissa. Asiakkaat tekevät kaikki operaatiot sähkön tuotannosta alkaen, prosessoivat ja pakkaavat.
Mahtaako vähähiilinen tuotanto olla tehokkaampaa kuin vanha runsashiilinen? Myllyt ovat olleet siinä tiennäyttäjiä, ne ovat jo kauan pyrkineet vähähiiriseen tuotantoon.
Elintarviketeollisuuden arvioidaan investoivan tänä vuonna ennätyksellisesti. Kun koneiden likaantuminen ja pesut alentavat tehokkuutta, pitää suunnitella puhdistaminen niin, että se on multitiskaamista, tehdään jonkin toisen operaation ajalla. Ruuastakin tulee silloin puhtaampaa.
Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto. Hän on tislannut viinaa, kasvattanut pöpöjä, separoinut verta ja erotellut ja yhdistänyt erilaisia jakeita. Nykyään hän pyrkii eniten sakeuttamaan luontaisesti. Siviilissä hän yrittää pysytellä 1800-luvulla rakennetun talon rappeutumisen tahdissa, säilyttelee muinaisten suomalaisten kanojen geenejä ja piilottelee mukuloita maan poveen.