MAKROTEKNOLOGIAA

Maailman- ja siinä sivussa maatalouden loppua on ennustettu maailman sivu. Nyt ilmastonmuutoksen todentuessa sen täytyy olla vähintään tulossa, sillä ruuantuotantokin on vallan kumouksen kynnyksellä. Elintarviketalous alkoi suuresta; keräiltiin ruokaa loputtomilta apajilta. Kun ihmiskunta oppi viljelyn, kaikki pieneni. Alettiin viljellä olemattomia peltotilkkuja olemattomilla koneilla. Olemattomat koneet suurenivat vähitellen pieniksi koneiksi.

Pienet koneet ovat viime aikoihin saakka kasvaneet aina vain suuremmiksi ja ovat nykyisin talojen ja laivojen kokoisia järkäleitä, jotka eivät mahdu kääntymäänkään kuin suuremmilla aukeilla. Takapihan peltotilkut ovat muuttuneet rannattomiksi aukeiksi laakeiksi. Maataloudellisesta agroteknologiasta on tullut makroteknologiaa, jolla on mikrokannattavuus ja jota ohjataan mikroprosessoreilla. Hallitakseen prosessin maanviljelijän pitää olla vähintään mikroprofessori.

Kahvinporoista ennustajilla on ollut vankka asema tulevaisuuden hahmottamisessa. Kanalinnuista, ennustajien mukaan, pyy pienenee maailmanlopun edellä. Toisen kanalinnun, broilerin, painon kehityksen mukaan maailmanloppu ei kuitenkaan ole ihan heti käsillä. Broilerit ovat näihin asti vain suurentuneet. Tämän päivän lintu on jotain muuta kuin esivanhempansa 50 vuotta sitten.

Mutta toisin kuin pyyt, ihmiset ovat suurentuneet. Ihmisistä ennustaessa on helposti oikeassa: leveyssuunnassa suurentuneiden ihmisten maailma voi tilastojen mukaan loppua ennenaikaisesti. Kahvinporotkaan eivät jouda enää ennustajille, vaan niissä kasvatetaan ruokasieniä. Selvä maailmanlopun merkki!

Suureksi kasvanut ja suuruuteen perustuva makromaatalous on nyt uuden historiallisen pienentymishaasteen edessä, jonka ovat heittäneet mikrobit. Sen ennusmerkit olivat näkyvissä jo kymmeniä vuosia sitten, sillä ruuan kypsentämisessä tarvittavat uunit pienenivät ensin. Mikroaaltouunit olivat selvä ennakkovarotus tulevasta ruuan valmistuksen mittakaavasta, vaikka niitä ohjattiin makrotekniikalla.

Nyt tuloillaan oleva muutos pienempään on selvästi makroluokkaa. Kirjaimista tai siruista ennustajat voivat olla oikeassa, sillä pakkauksiin tarvitaan yhä pienempiä fontteja. Elintarviketeollisuudenkin koneissa oli ensin elektroniputkia, transistoreita, releitä ja kondensaattoreita. Nyt niissä on mikrosiruja. Makroteknologian makrosiruista on vain yhden kirjaimen matka mikroteknologian mikrosiruihin.

Kun kaikki pienenee, lopulta ollaan olemattomissa ja tarvitsemattomissa. Kaikenlainen mitään sisältämätön ton- ja free from -ruoka on nyt huudossa. Maatalouskin pienenee niin paljon, että kohta sitä ei ole. Ruuasta tulee free from agriculture, maataloudetonta ruokaa.

Maailman- tai maataloudenkaan loppu ei häämötä.

Tuoreiden uutisten mukaan jenkeissä on tehty mielenkiintoinen keksintö: lihaa korvaavia proteiineja voidaan tuottaa hiivakäymisellä käyttäen syötteenä sahanpurua. Suomalaisillekaan sahanpurut eivät ole uutta auringon alla, sillä ainahan meitä on ruokittu metsän antimilla petusta ja puuspriistä kasvistanoleihin – ja ilman maataloutta.

Ihan ilman maataloutta Suomessa tuotetaan ilman taloudella pian ilmasta proteiinia. Toivottavasti se ei kuitenkaan tapahdu ilman taloutta, ettei valmistajien tarvitse ilmaista toivetta, ettei se olisi ilmaista, sillä ilman taloudellista tukea tuotantoa ei saada käyntiin.

Kannattaa ennustaa sahanpuruista ja prosessorien pienenemisestä. Mitä suurempi lastu, sen terävämpi saha ja mitä hienompaa purua, sen parempi fermentointisaanto. Mitä pienempi prosessori, sen pienempään tilaan se mahtuu.

Kun maatalous ensin on kutistunut pieneksi, niin historian aaltoliikkeen mukaan seuraa suureneminen, sillä ruuan tuotantoon tarvitaan yhä isompia reaktoreita. Reaktorit suurenevat makroreaktoreiksi, joita ohjataan ensin mikrosiruilla, sitten nanosiruilla.

Maailman- tai maataloudenkaan loppu ei häämötä, mutta jonkin yrityksen tai maan talous voi loppua, jos ei pysytä muutoksen mukana ja tukevasti maan pinnalla.