Pääkirjoitus

Nro 5 / 2019: Uuden ajan kynnyksellä

torstai 31. lokakuu 2019

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Ruoan riskit -tutkimuksen mukaan ruuan ravitsemukselliset tekijät peittoavat muut riskit. Maa ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm tähdentää kolumnissa, että huono ravitsemus sairastuttaa ihmisiä satakertaisesti ruuan mikrobeihin ja kemikaaleihin verrattuna. Hän kysyy, ovatko yhteiskunnan panokset ravitsemusneuvontaan ja -politiikkaan roimasti alimitoitettuja?

Laatujohtaja Anne Paloranta HKScanilta toivoo, että suomalaiset olisivat ylpeitä kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta. Esimerkiksi kiinalaisille on uutta, että ihmiset ja eläimet juovat samaa vettä.

Salicon (ent. Apetit Ruoka) laatu- ja tutkimuspäällikkö Anssi Vuorinen osallistui IV International Conference on Fresh-Cut Produce -konferenssiin elokuussa Kiinassa. Siellä herätti ihmetystä suomalainen käytäntö pestä tuotantoon menevät kasvikset pelkällä puhtaalla vedellä. Vuorinen joutui vakuuttelemaan, että Suomessa ei käytetä mitään muuta keinoa mikrobimäärän vähentämiseen. Maailmalla vallitseva käytäntö on vihannesten klooripesu.

KANSAINVÄLISESTI TÄRKEÄ ASIA on elintarvikepetosten torjunta. Food Fraud Vulnerability Assesment -työkalulla voi arvioida oman työorganisaationsa haavoittuvuutta ja kykyä torjua elintarvikepetoksia. Sen on kehittänyt voittoa tavoittelematon yhteisö. Toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, ettei toimija useinkaan tiedä, kuinka monella eri tavalla raaka-aineita voidaan väärentää.

Euroopassa tehdään töitä muun muassa tärkkelyspitoisten elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi. Akryyliamidiasetus velvoittaa toimijoita vähentämään pitoisuuksia muun muassa kahvin, perunatuotteiden, leivän ja aamiaismurojen valmistuksessa. EU:ssa suunnitellaan nyt sitovia enimmäispitoisuuksia herkkien kuluttajaryhmien tuotteisiin, kuten pikkulasten ruokiin.

TÄMÄ NUMERO on myös lehden 30-vuotisjuhlanumero. Printtilehden lisäksi kaikille avoimet verkkosivut ovat palvelleet elintarvikealan ammattitiedosta kiinnostuneita vuodesta 2009 alkaen. Uudet, nykyaikaiset ja monikäyttöiset verkkosivut ovat työn alla ja avautuvat ensi keväänä.

Jo nykyisillä verkkosivuilla on vuodessa noin 50 000 kävijää, joista yli kolmannes on 25−34-vuotiaita ja vajaa kolmannes 18−24-vuotiaita. Eniten kävijöitä on lehtiarkistossa, josta voi etsiä itseä kiinnostavia juttuja hakutoiminnolla. Sivustolle palaavista puolet käy siellä 2−4 viikon välein, neljännes 1−2 kuukauden välein.

VIIMEISTÄÄN NYT RUOKAAN ja kaikkeen muuhunkin ihmisen elämässä vaikuttaa ilmastonmuutos. Varttuneemmat muistavat 1970-luvun alun öljykriisin ja mustan kiven likaamat ympäristöt Suomen lähialueillakin. Ympäristöasioissa on menty paljon eteenpäin, mutta ei ilmaston mittakaavassa.

Elintarvikeala hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ponnekkaammin uusien tutkimustietojen ja kokeilujen siivittämänä. Materiaali- ja energiatehokkuuteen ala on jo panostanut, nyt tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju.

Uuden ajan kynnyksellä on syytä katsoa tulevaisuuteen tarkalla silmällä. Ihmiset tarvitsevat joka päivä ravitsevaa ja hyvänmakuista ruokaa, mutta miten ja missä se tulevaisuudessa tehdään, on jo toinen kysymys. Palataanko paikallisuuteen ja perusarvoihin, vai hyödynnetäänkö uudenlaisia teknologioita. Nämä eivät välttämättä sulje pois toisiaan.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 4 / 2019: Ilmastonmuutos vauhdittaa pakkauskehitystä

torstai 26. syyskuu 2019

Ilmastonmuutos on tuonut uutta virtaa pakkaustutkimukseen ja kehitykseen. Kiivaimman tutkimuksen kohteena ovat kartonki ja muovipakkaukset, joista etenkin jälkimmäisissä riittää työtä tutkijoilla ja yrityksissä.

VTT kiteyttää muoviongelman ratkaisuksi kolme hyvää keinoa: kierrätä, korvaa ja keksi uudelleen. Tämän lehden sivuilla kerrotaan, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Itä-Suomen yliopistossa on meneillään mikromuovitutkimuksia, joissa selvitetään muun muassa talousveden ja elintarvikkeiden mikromuoveja sekä mikro- ja nanomuovien vaikutuksia työhygieniaan.

Muovijäte kiinnostaa myös raaka-aineena, mutta muutos edellyttää isoja investointeja muun muassa muovien keräykseen, kierrätyslaitoksiin ja uusiutuvan raaka-aineen tuotantoon.

LÄHES VIIKOITTAIN tulee uutisia, joissa kerrotaan, miten elintarvikeyritykset ovat ottaneet käyttöön ympäristöystävällisempiä pakkauksia ja käytäntöjä. Muun muassa HKScan korvaa muovirasioiden mustan värin toisilla väreillä.

K-ryhmä on tuonut asiakkaidensa käyttöön mittarin, joka kertoo ruokaostosten hiilijalanjäljen. K-Ostokset auttaa asiakkaita seuraamaan myös ostostensa kotimaisuustasoa. S-ryhmän omien merkkien muovisiin tiivistemehupulloihin tulee pantti. Palautuspulloista syntyy kierrätyksellä muun muassa uusia pulloja ja sadetakkeja.

Luonnonvarakeskus on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen kasvinviljelystä valmiiseen tuotteeseen asti. Laskelmien perusteella yritys hyvittää Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen muun muassa investoimalla energiatehokkaampiin keittimiin ja metsänistutukseen Afrikassa. Yritys kartoittaa myös kotimaisia kompensaatiohankkeita.

Nestlé on tuonut markkinoille täysin kierrätetystä PET-muovista valmistetun vesipullon. Arla Foods tuo markkinoille kuudessa maassa, myös Suomessa, 600 miljoonaa uusiutuvista materiaaleista valmistettua maitotölkkiä ja 560 miljoonaa kierrätettävää jugurttipurkkia ja tuottaa 7 330 tonnia vähemmän hiilidioksidia.

TEHTÄVÄÄ RIITTÄÄ myös päättäjillä ja kansalaisilla. RuokaMinimi hankkeen loppuraportin mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja huolehtimalla peltojen hiilivarastosta. Ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos mullistaisi maa ja elintarviketalouden ja edellyttäisi uusia arvoketjuja ja investointeja kasviperäisten tuotteiden tuotantoon.

Kunnissa ja kodeissa saadaan näkyviä tuloksia etenkin jätteiden lajittelulla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tutkinut pääkaupunkiseudun kodeissa syntyvän sekajätteen määrää ja koostumusta vuodesta 2007 alkaen. Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten keräyksen taloyhtiöissä. Myös sekajätteen kokonaismäärä on vähentynyt.

Syyskuun Ruokahävikkiviikolla muistutettiin, että noin kolmannes ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Meistä jokainen voi tehdä asialle jotakin omassa arjessaan. Lähtökohtana on ruuan ja sen tekijöiden arvostus. Siksi oli ilahduttavaa juhlia suomalaisen ruuan päivää ensimmäistä kertaa 4. syyskuuta. Puhdas, turvallinen ja maukas suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 3 / 2019: Kestävää ja tehokasta ruuantuotantoa

torstai 06. kesäkuu 2019

Tutkijat ja yritykset ponnistelevat kestävämmän ja tehokkaamman ruuantuotannon hyväksi. Makrotasolla maapallon metsien ja maaperän hiilinielut ja tasapainoinen hiilikerto ratkaisevat, miten ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.

Elintarvikepäivän pääteema oli tänä vuonna osuvasti vastuullinen ketju. Esityksissä käsiteltiin niin ravitsemusvastuuta, resurssitehokkuutta kuin yritysvastuun ulottuvuuksia.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta muistutti, että ydinongelmia ovat fossiilisen energian käyttö ja metsäkato, ei lentäminen ja lihansyönti. Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on kuitenkin syödä suomalaista tai pohjoismaista ruokaa. Virkajärvi uskoo, että Suomessa löytyy järkeviä keinoja kehittää tuotantoa yhä parempaan suuntaan.

Maaperässä piilee ratkaisu tämän hetken polttavimpaan ongelmaan: kun maata viljellään oikein, siitä saadaan hiilinielu, tiivistää Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen tämän lehden kolumnissa.

Pohjoismaiden tutkijat, viljelijäjärjestöt ja kasvinjalostajat julkaisivat toukokuussa yhdeksän suositusta, joilla he rohkaisevat päättäjiä varmistamaan pohjoismaisen maatalouden tulevaisuuden. Nordic Agriculture and Climate Change: Mitigation and Adaptation -raportti syntyi työpajassa, jonka järjestivät Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiset laitokset NordGenja ja NordForsk.

Suomessa tehdään tutkimusta, jota voidaan hyödyntää teollisuudessa. Tampereen yliopistossa on ollut käynnissä hanke, jossa on tutkittu ja kehitetty energianlouhintatekniikoita sekä langatonta ja paristotonta elektroniikkaa. Laitteistot muuttavat mekaanisen värähtelyn, liikkeen, lämpötilaeron ja kitkan sähköenergiaksi.

Reboot IoT Factory -hankkeen koordinaattori Marko Jurvansuu ja erikoistutkija Sari Järvinen VTT:ltä arvioivat, että tehtaista tulee innovaatioalustoja, joissa etsitään ratkaisuja pulmiin monien eri osapuolten yhteistyöllä.

CH-Polymersin vetämässä BIO-F-hankkeessa haetaan ratkaisuja korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla materiaaleilla. Waste-hankkeessa on puolestaan etsitty uusia mahdollisuuksia hyödyntää viljan prosessoinnin sivuvirtoja.

Yrityksissä tehdään työtä muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Tämä työ on jo tuottanut hyviä tuloksia. Atria raportoi viime vuonna parikymmentä energiatehokkuustoimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus vastaa 570 omakotitalon lämmönkulutusta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa tuulivoimaa alettiin käyttää ainoana sähköenergian lähteenä vuonna 2001. Nyt tehtaan katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla pystytään kattamaan perusenergiantarve.

Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, ja Sinebrychoff tähtää hiilineutraaliin energiatuotantoon vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuussopimuskaudella 2008−2016 elintarviketeollisuuden yritykset säästivät 282 miljoonaa kilowattituntia sähköä ja vähensivät hiilidioksidipäästöjään 81 tuhatta tonnia. Uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2017−2025.

Entistä kestävämpi ruuantuotanto on mahdollista, jos kaikki osapuolet kantavat kortensa kekoon, myös päättäjät ja kansalaiset. Ensin pitää kuitenkin hahmottaa, mikä on tärkeintä ilmastonmuutoksen, resurssitehokkuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vt. päätoimittaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 2 / 2019: Uutta ja uusvanhaa

torstai 25. huhtikuu 2019

Kaura- ja kasvisbuumi ovat lisänneet virtaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. On kehitetty uusia tuotteita ja menetelmiä ja hyödynnetty uusia ja uusvanhoja raaka-aineita ja valmistustapoja.

Verso Food avasi Kauhavalla huhtikuun alussa uuden tuotantolaitoksen, jossa valmistetaan myös raaka-ainekomponentteja hyödyntämällä patentoituja tuotantomenetelmiä ja suomalaista härkäpapua. Fazer rakentaa Lahteen maailman ensimmäisen kauraksylitolitehtaan, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Suomeen on syntymässä kaivattua valmistus- ja lisäaineteollisuutta.

Fazer-konsernin tutkimusjohtaja Jussi Loponen uskoo, että tuotannon sivuvirroissa on todella paljon ammennettavaa. Niiden kesyttäminen tuotantoon ja ylipäätään uudet keksinnöt vaativat yhteistyötä sekä yritysten sisällä että muiden tutkijoiden, yritysten, yhteisöjen ja vaikuttajien kanssa. Tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert valjastaisi tieteen keinot laajasti käyttöön kestävän ruuantuotannon hyväksi. Hän arvioi, että myös uusvanhoille menetelmille, kuten fermentoinnille, löytyy uusia sovellusmahdollisuuksia.

SOKERIKESKUSTELU käy edelleen kiivaana etenkin verkossa. Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tuoneet ja tuovat markkinoille tuotteita, joissa on aikaisempaa vähemmän lisättyä sokeria. Suolan kanssa on painittu pitkään.

Raisio on vähentänyt tuotteistaan suolaa ja sokeria asteittain, jotta kuluttajat tottuvat uuteen makuun. Esimerkiksi annospuuroissa on kolme vaihtoehtoa: täysin ilman sokeria ja suolaa, maltillisesti lisättynä ja herkkuversio.

Joissakin Valion juustoissa osa natriumista tai natriumkloridista on korvattu omalla mineraalisuolakeksinnöllä ja vähennetty sokeria muun muassa jugurteista. Valio ja moni muu elintarvikeyritys on tehnyt ravitsemussitoumuksen. Valio on luvannut tuplata maustamattomien, sokeroimattomien (ei lisättyjä sokereita) sekä 20−50 prosenttia vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden yhteismäärän 84:stä 168:aan vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä. Viime vuoden saldo oli jo 152.

MAAILMA YMPÄRILLÄ muuttuu. IBM:n tutkijat ovat listanneet viisi ennustetta, jotka ravistelevat elintarvikealaa jo seuraavan viiden vuoden aikana. Näiden vuosien aikana maapallon väkiluku ylittää kahdeksan miljardin rajan, ja ilmastonmuutos ja rajalliset vesivarat asettavat omat reunaehtonsa.

IBM arvioi, että data auttaa viljelyksiä kasvamaan: tekoäly pystyy ennustamaan tarkasti kasvamassa olevan sadon määrän. Lohkoketjuteknologia takaa entistä tuoreempia elintarvikkeita kuluttajille ja vähemmän ruokajätettä. Tekoälyanturit havaitsevat elintarvikeperäiset patogeenit kotona, ja viranomaiset saavat mahdollisuuden käyttää miljoonia mikrobeja suojelemaan ruokaamme. Uudet valmistusteknologiat ja keksinnöt syrjäyttävät muovin käyttöä, ja muovia pystytään myös kierrättämään nykyistä paljon nopeammin.

SUOMEN RUOKA-ALA tarvitsee nyt selkeän, yhteisen ruokastrategian. Vuorineuvos, työelämäprofessori Reijo Karhinen kirjoittaa kolumnissa, että Suomen ruokatuotannon tuleva suunta huutaa vastuunkantajia, näkemyksellistä johtamista ja positiivisempaa ilmapiiriä. Tätä on helppo peukuttaa.

Miten tämä toteutuu käytännössä, riippuu etenkin ruokaketjun vastuuhenkilöistä. Itse kukin voi pohtia asiaa myös omalla kohdallaan: meillä jokaisella on nyt tekemisen paikka.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 1 / 2019: Osaamisen taso ja palvelut pitää säilyttää

torstai 28. helmikuu 2019

Laboratoriopalvelut ovat keskittyneet, kansainvälistyneet ja etääntyneet kauemmaksi asiakkaista. Toivottavasti kustannustehokkuus ei aja ruokaturvan ohi. Se ei synny itsestään, vaan ammattilaisten määrätietoisella työllä. Ruokaviraston laboratorio- ja tutkimuslinjan johtaja Janne Nieminen tähdentää, että kansallisen kriisivalmiuden, turvallisuuden sekä riittävän ja ajantasaisen asiantuntemuksen kannalta on tärkeää huolehtia osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä omassa maassa.

RUOKAVIRASTO ALOITTI vuodenvaihteessa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistyivät. Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen tiivistää, että hallinnollinen muutos ei saa vaarantaa arkityötä. Jatkossa ilmastonmuutos on iso haaste uudelle virastolle.

Emeritusprofessori ja Biosafen tieteellinen johtaja Atte von Wright nostaa kolumnissaan esille yhden ruokaturvallisuuden keskeisen kysymyksen: riittävätkö nykyiset analyysi- ja laboratoriopalvelut? Virallisten elintarvikelaboratorioiden verkosto on jo nyt harva varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Yksi puute analyysipalveluissa on elintarvikekontaktimateriaalien, erityisesti muovista tehtävien migraatiotutkimusten heikko saatavuus. Ylitarkastaja Merja Virtanen Ruokavirastosta muistuttaa, että kontaktimateriaalien koostumuksella ja ominaisuuksilla on iso vaikutus elintarvikkeeseen. Materiaalista siirtyy lähes aina ainakin vähän sen ainesosia elintarvikkeeseen.

ASIOITA JA ILMIÖITÄ pitää tutkia, jotta voidaan kehittää uutta. Maa- ja metsätalousministeriön tilaama selvitys ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kertoo karun tilanteen. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on laskenut 2010-luvulla ja osunut kipeästi ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Luonnonvarakeskuksen tekemä selvitys osoittaa, että ruoka-ala on saanut murusia tästä rahoituksesta vuosina 2011−2016.

Neuvotteleva virkamies Suvi Ryynänen ja elintarvike-ylitarkastaja Minna Huttunen ovat huolissaan tilanteesta ja pelkäävät, että Suomen ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoitus näivettyy ilman pikaisia muutoksia.

He molemmat ovat elintarviketieteiden tohtoreita ja osaavat arvostaa tutkittua tietoa.

Ryynänen ja Huttunen muistuttavat, että ruokajärjestelmä tuottaa Suomen kansantalouteen yhdeksän prosenttia arvonlisäyksestä ja maksaa kymmenen prosenttia kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista. He kysyvät, kävisikö Suomeen Ruotsin malli, jossa T&K-rahaa kerätään sekä elinkeinolta että valtiolta ja jossa hankerahoitukset osoitetaan säätiölle. Suomeen sopiva ratkaisu on syytä löytää nopeasti.

*YMPÄRISTÖTIETOISUUS VAHVISTUU. * Esimerkiksi kestävänä materiaalina tunnetun muovin hävityksestä on tullut ongelma, vai muuttuuko se jätteenä osin kysytyksi raaka-aineeksi? Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikeanalytiikan jaosto järjestää Kemian Päivillä 28. maaliskuuta seminaarin Elintarvikepakkauksen moderni muoto. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija, Stora Enson innovaatiopäällikkö ja VTT:n erikoistutkija kertovat moderneista pakkausmateriaaleista ja niiden tuotekehityksestä.

Kemian Päivillä pidetään myös Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari, jossa puhuvat myös kemian nobelistit Ada E. Younath, Sir J. Fraser Stoddart ja K. Barry Sharpless. Kemian Päivien teemoja ovat kiertotalous, ympäristökemia, elintarvikekemia, energia, kemian opetus, analytiikka, radiolääkeainekemia, laskennallinen kemia ja turvallisuus.
Nähdään Kemian Päivillä ja ChemBio Finland 2019 -messuilla 27.−28.3. Helsingissä.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.