KE 5/2018, teema, Kaurabuumille ei löydy pysäyttäjää

Teksti: Tutkija, FT Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus

Kaurabuumi ei ole läpihuutojuttu. Kauran elintarvikekäyttö on noussut viime vuosina lähes 100 miljoonaan kiloon vuodessa ja ylittänyt hiuksen hienosti rukiin käytön.

Kaurasta ja sen käytöstä on tosi vaikeaa löytää mitään huonoa. Suomalainen kaura on pitkän päivän ja valoisien kesäöiden kasvattamaa suurijyväistä, maukasta ja vähäkuorista kultaa. Kauraa voidaan viljellä Suomessa koko viljantuotantoalueella ja monilla eri maalajeilla. Kaura pitää viileistä kasvuoloista ja tarvitsee paljon vettä. Tämän vuoden hellekesä nosti esiin kauran kestokyvyn kuumuutta ja kuivuutta vastaan.
Elintarvikekauran viljely edellyttää todellista panostusta kauran viljelyyn: hyväkuntoinen pelto, oikea lajikevalinta kasvupaikka huomioon ottaen, riittävä lannoitus, rikkakasvi- ja tautitorjunta, täydellinen tuleentuminen, huolellinen kuivaus ja optimoitu kuivauslämpötila.

Sivujakeista lisäarvoa
Laatukauran tuotannossa syntyy kuivauksen, lajittelun ja kuorinnan yhteydessä merkittävä määrä sivujakeita. Olkea jää peltoon sama tonnimäärä kuin jyviä korjataan talteen. Maaseudun innovaatioryhmä (EIP) Laatukaura hakee Luonnonvarakeskuksen (Luke) johdolla sivujakeille uutta käyttöä perinteisen polton rinnalle.
Kehityshankkeessa testataan kemikaalittoman termomekaanisen prosessin (autohydrolyysin) soveltuvuutta laatukauran tuotannossa syntyvien sivujakeiden prosessointiin. Autohydrolyysin tuotteina syntyy hitaasti hajoava orgaaninen aines (humus) ja nopeasti hajoava vesiliukoinen jae. Humus voidaan palauttaa takaisin peltoon maan rakennetta parantamaan ja sitomaan hiiltä. Vesiliukoinen jae menee rehukäyttöön.

Kauran terveellisyys on tutkittu
Kaura on ravitsemuksellisesti terveyspommi. Se sisältää meille tärkeää liukoista kuitua, beetaglukaania, ja hyvälaatuista valkuaista, rasvoja, kivennäis- ja hivenaineita sekä antioksidatiivisia ja tulehduksia lieventäviä yhdisteitä. Euroopan unionissa on hyväksytty kolme beetaglukaaniin perustuvaa terveysväittämää: se alentaa veren kolesterolia, hillitsee aterianjälkeistä verensokerin nousua ja parantaa vatsan toimintaa.
Luken johtamassa uudessa tutkimushankkeessa Early Warning -digipalvelu viljojen hometoksiiniriskin hallintaan haetaan mielenkiintoista korrelaatiota tulehduksia lieventävien yhdisteiden, avenantramidien, ja kasvipatogeenihyökkäysten välillä. Tämä lisää tietoisuutta siitä, onko korkean avenantramidipitoisuuksien omaavilla kauralajikkeilla parempi kestävyys Fusarium -tartuntaa ja mykotoksiinien muodostumista vastaan. Oikealla lajikevalinnalla on yhä suurempi merkitys sekä uusissa elintarvikesovelluksissa että hometoksiinien riskin pienentämisessä.

Kauran turvallisuuslaatu
Kaurasta on vaikea löytää heikkouksia, mutta monien hyvien teknisten laatuominaisuuksien ja terveysvaikutusten lisäksi pitää huolehtia kauran turvallisuuslaadusta. Kauran riskitekijöistä tärkein on Fusarium-sienten, punahomeiden, muodostamat hometoksiinit. Suurimman ongelman vuosina 2016 ja 2017 aiheuttivat juuri punahomeiden tuottamat hometoksiinit. Neljännes tai viidennes kaurasadosta ei ollut elintarvikekelpoista.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry on yhdessä Luken, ProAgrian, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja elintarvike- ja rehuyritysten kanssa panostanut Fusarium-sienten ja hometoksiinien hallintaan vuodesta 2000 alkaen. VYR on tuottanut viljelyoppaita ja tiedottanut säännöllisesti hometoksiinien hallinnasta ja suositeltavista toimenpiteistä kasvukauden aikana.
Early Warning -hankkeessa rakennetaan digitaalinen web-sovellus ja mobiiliapplikaatio hometoksiinien riskin ennustamiseen. Tavoitteena on pienentää hometoksiiniriskiä ottamalla käyttöön digitaalisesti reaaliaikaista tietoa viljelijän tekemistä viljelytoimenpiteistä, kylvetystä lajikkeesta, kasvukauden aikaisista mittauksista ja sääolosuhteista ja liittää tieto ketjussa liikkuvaan viljaan.
Tulevaisuuden kauralajikkeet ovat kestävämpiä Fusarium-tartuntaa vastaan. Kasvinjalostus panostaa parhaillaan siihen, miten punahomeelle alttiit lajikkeet voidaan karsia ajoissa pois jalostusaineistosta. VYR on myös selvittänyt vuosina 2016 ja 2017 punahomeen DON (deoksinivalenolin) -toksiinin esiintymistä eri kauralajikkeissa¹.
Tämän vuoden viljasadon hometoksiiniriski on pieni. Alustavat tulokset kertovat, että DON-toksiinin pitoisuudet kaurassa ovat alhaisia koko maassa. Kuvassa 1 on Luken karttapohjainen riskiennuste 24.8.2018. Riskin suuruus on vain 0−20 prosenttia. Viljan korjuuajan sääolosuhteet ovat olleet hyvät, joten tuskin riski on kasvanut elokuun tilanteeseen verrattuna.
Kaurasta tuli muotituote, kirjoitti Helsingin Sanomat 18.9.2018. Kauran suosiota vauhdittavat monet yhtä aikaa vaikuttavat trendit: kasvisruuan suosio, elintapojen muutokset, ruuan terveellisyys, gluteenittomuus, puhtaus ja kestävän kehityksen mukaiset periaatteet. Nämä trendit ovat kestäviä ja siivittävät kaurabuumia globaaleille markkinoille. Uudet suomalaiset innovatiiviset kauratuotteet, viljelijöiden sitoutuminen ja panostaminen laatukauran viljelyyn sekä teknisen laadun että turvallisuuslaadun hallinta rakentavat kivijalan, joka ei murene.

¹ https://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/turvallisuusseuranta/

***************************
Suomi-kauralle tutkimus- ja kehitysohjelma?

Suomen kaurayhdistys on valmistellut kevään 2018 aikana yhdessä kaura-alan toimijoiden kanssa kauran tutkimus- ja kehitysohjelmaa Suomi-kaura maailman kärkeen: peruskaurasta supertuotteeksi.
Suomalainen kaura voi nousta muuttuvissa ilmasto-oloissa maailman kärkeen, mutta alalle tarvitaan uutta tutkimusta, innovaatioita ja huippuosaajia.
Yksittäisten projektien sijaan alalle tarvitaan tavoitteellinen tutkimusohjelma, johon sisältyy sekä nopeita kehitysprojekteja että kunnianhimoista perustutkimusta. Tutkimusohjelman tavoitteena on myös kouluttaa alalle uusia osaajia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Alan toimijat arvioivat, että uuden tutkimustiedon avulla Suomen kauraviennin arvo on mahdollista vähintään kolminkertaistaa nykyisestä.
Kauraohjelman keskeisiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat terveyttä ja hyvinvointia kaurasta, laatukauraa pellolta, kaura tunnetuksi maailmalla ja uudet innovaatiot. Ohjelma tuottaisi uutta tietoa kauran terveyshyödyistä ja niiden säilymisestä eri prosessointivaiheissa ja tuotteissa, tietoa kauran ominaisuuksien periytymisestä, jalostuksen ja viljelytekniikoiden vaikutuksesta laatuun sekä tietoa tehokkaista viestintätyökaluista, jotka edistävät kauran tunnettuutta kansainvälisesti ja kotimaassa.
*****************
Viljasato jäi alle kotimaisen keskimääräisen käytön

Kasvukausi 2018 on ollut ennätyksellisen kuiva, ja kuivuus alkoi jo heti kylvöaikaan. Viime ja toissa vuonna vettä tuli monin paikoin enemmän kuin tarpeeksi, mutta viljasadot olivat kohtalaisia tai hyviä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman satoarvion mukaan tämän vuoden viljasato on 2,7 miljardia kiloa. Sen pitäisi olla noin kolme miljardia kiloa, jotta se riittäisi tavanomaiseen kotimaiseen viljan kulutukseen. Viimeksi viljasato on alittanut määrällisesti kotimaisen käytön satovuonna 2010–2011.
Viljamäärät laskivat neljättä vuotta peräkkäin, mutta miten tämä vaikuttaa esimerkiksi kaurabuumiin? Viljelijöiltä tulleiden ennakkotietojen mukaan tänä vuonna kauraa on korjattu talteen vain kolmanneksen tai puolet aikaisempien vuosien keskiarvosta. Kaura on ollut kevyttä, hehtolitrapainoa 56 ei ole ollut helppo saavuttaa. Elintarvikekauraksi kelpaavat jo hehtolitrapainolla 52 olevat kaurat.
Nyt kysytään mylläreiden ammattitaitoa, kun näistä kauroista tehdään hiutaleita ja jauhoa moniin eri elintarvikesovelluksiin. Hyvän kauran kysyntä on kovaa, ja ulkomaiset ostajat haluavat myös vaaleaa, kirkasta ja suurijyväistä suomalaista kauraa.