14 Kiinalainen ruokapöytä

Länsimaissa ajatellaan kiinalaisia ruokapuikkoineen ja riisikuppeineen. Riisi ”fan” tarkoittaa myös ravintolaa, vaikka ravintolassa ei juuri enää riisiä syödä. Länsimainen ruoka ei ole vielä saapunut rivikiinalaisen kotipöytään, mutta ravintoloissa vieraisiin ruokakulttuureihin jo tutustutaan.

Tuoreet raaka-aineet ovat kotiäitien suosiossa. Tuore kala, vihannekset ja sienet ovat keittiön perusaineet. Monet ruoat paistetaan kiinalaiseen tyyliin wokkipannussa öljyssä käristäen. Kiinalainen syö länsimaalaiseen verrattuna puolet enemmän viljatuotteita (riisiä) ja huomattavasti enemmän vihanneksia ja kalaa. Tulevaisuudessa lihan, kalan, hedelmien, ruokaöljyn ja sokerin kysyntä kasvaa nopeimmin.
Peruna ei ole lähellekään yhtä suosittu peruselintarvike kuin riisi tai nuudelit, eikä se ole suosituin vihanneksistakaan. Perunaa kuitenkin jo myydään suurimmassa osassa kauppoja, mikä on osoitus kiinnostuksen heräämisestä. Ravintoloissa ranskanperunat ovat nuorison suosiossa. Kaduilla myydään uuniperunoita liikkuvista uuneista. Spagetti on kovaa vauhtia tulossa nuudelien rinnalle valtaamaan suosiota riisiltä.

Functional Foodin aika ei ole vielä

Kiinassa yrttilääkkeet ja luontaistuotteet ovat äärimmäisen suosittuja. Kaikkia elintarvikkeita ajatellaan myös niiden terveellisyyden perusteella. Kalan ja vihannesten tiedetään olevan terveellistä ruokaa. Luontaistuotteiden valmistukseen käytetään yrttien lisäksi eläinten lihaa kuten kanaa, mutta usein myös hyönteisiä, käärmeitä tai eksoottisia eläimiä.
Kuluttajien opastaminen ja kouluttaminen syömään tiettyä elintarviketta on hyvin vaikeaa ja kallista myös Kiinassa. Xylitol- purukumista voi tulla menestysartikkeli, kuten Japanissa ja Koreassa on käynyt edellyttäen, että purukumista tulee suosittu artikkeli.
Japanilainen Yakult -maitohappobakteerijuoma on päässyt monien kauppojen hyllylle ainakin Shanghaissa. Kokojyväviljatuotteiden kysyntä on kasvussa. Samalla kun ylipaino on varsinkin hemmoteltujen lasten ongelma, kiinnostus painonhallintaan ruoan valinnalla lisääntyy.

Kiinalainen arvostaa tuontituotteita

Niin kuin kaikkialla maailmassa Kiinassakin elintarvikkeen valintaan vaikuttavat eniten maku ja muut aistittavat ominaisuudet, hinta, terveellisyys ja turvallisuus. Kun amerikkalainen kuluttaja arvostaa tuotteen turvallisuutta enemmän kuin ehkä muita ominaisuuksia, Kiinassa hinta on paljon ratkaisevampi.
Kiina on lähes omavarainen ruoan suhteen, mutta tuloerot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat suuret. Kiinan maaseudun asukkaat ovat edelleen varsin köyhiä, ja ruoka kasvatetaan paljolti omilla tiloilla.
Kalan elohopeapitoisuus tai ravintolan hygieniataso ei kiinnosta niin paljoa kuin ehkä pitäisi. Pakattujen elintarvikkeiden osuus kokonaismyynnistä nousee kuitenkin koko ajan, vaikka tuoreutta haetaankin.
Suomessa tuotteen kotimaisuus on tärkeimpiä ominaisuuksia, mutta Kiinassa arvostetaan enemmän amerikkalaista tai eurooppalaista tuotetta. Kiinalaiset haluaisivat viedä enemmän jalostettuja elintarvikkeita. Vienti koostuu nyt enimmäkseen säilykkeistä, joita 1990-luvun lopussa vietiin $3,5 mrd arvosta vuosittain. Sienisäilykkeet ovat suurin artikkeli. Kiinassa käytetään ja sinne tuodaan huomattavan paljon lannoitteita. Muu tuonti on enimmäkseen ruokaöljyä ($2,9 mrd/v) ja viljatuotteita ($2,6 mrd/v).

Kiinassa lukuisia ruokakulttuureita

Kiinan kokoisessa maassa on lukuisia ruokakulttuureita. Yhtäällä on miellytty tulisiin ja happamiin ruokiin, toisaalla suosittuja ovat makeat ruoat. Sezhuanilaisia ravintoloita on isoissa kaupungeissa. Niiden ruoka on tulista ja suolaista. Lähinnä vain Guangdongin maakunnassa Etelä-Kiinassa syödään kissoja ja koiria.
Suurissa liikekeskuksissa Shanghaissa, Pekingissä ja Guangzhoussa on paljon ulkomaalaisia. Heillä on usein omat elintarvikemyymälät, joissa käy paljon paikallistakin väestöä. Esimerkiksi Shanghain alueella lasketaan olevan yli 70 000 ulkomaalaista.
Mukaan ei ole laskettu 300 000—500 000 taiwanilaista, joista suurin osa viihtyy paremmin Shanghaissa kuin omalla saarellaan. Myös he käyvät länsimaalaisten perustamissa marketeissa ja heillä on varaa kalliimpiin tuontielintarvikkeisiin.

Kauppaketjut valtaavat markkinoita

Torit ja erilaiset avomyymälät ovat pienissä kaupungeissa ja kylissä edelleen yleisimpiä ruoanostopaikkoja. Kiinassa on varsinkin 1990-luvulla perustettu kauppaketjuja (Quick, All Days, 21), joiden liiketoimintaideana on perustaa pieniä kauppoja lähelle kuluttajaa ja olla auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Kauppojen keskusjärjestön mukaan sadan suurimman kauppaketjun myynti nousi 26,7 miljardiin dollariin vuonna 2002. Nousua edellisvuodesta kertyi 52 %.
Lianhua on yksi suurimpia kauppaketjuja yli 2 000 myymälällään. Sillä on suunnitelmissa laajeta Kiinassa lisäämällä kolmen vuoden aikana 4 000 myymälää. Lisäksi China Daily -sanomalehden mukaan Lianhua on laajenemassa Belgiaan.
Autoja on edelleen harvoilla perheillä. Ostoreissut tehdäänkin pyörällä tai mopolla lähikauppaan. Polkupyörien myynti on tosin laskenut dramaattisesti suurissa kaupungeissa ja autojen myynti noussut. Lähivuosina suurten hypermarkettien määrä kasvaa samalla, kun autolla päästään kauemmaksi kauppaan.
Ulkomaalaiset Carrefour, Metro ja Wal-Mart perustavat kiihtyvällä tahdilla omia suuria myymälöitään Kiinassa. Kaksi kolmesta maailman 50 suurimmasta kauppaketjusta onkin jo jakamassa Kiinan markkinoita. Länsimaiset ketjut myyvät samalla yhä enemmän tuontielintarvikkeita.

Lähteet:
Gale, F et al. 2002. China at a glance: A statistical overview of China’s food and agriculture. USDA.
Horton C. 12/2003. Foreign tastes at Chinese palates. Eurobiz lehti.
Shanghai Daily ja China Daily sanomalehdet.

Ari Virtanen
Shanghai
ari.virtanen (at) teknia.fi