Pääkirjoitus

Nro 5 / 2011: Kuka lähtee viidellä eurolla töihin?

perjantai 28. lokakuu 2011

Maataloudessa ei koskaan ole ollut helppoa. Mutta nyt kuluneen vuoden aikana uutiset ovat synkistyneet kovaa vauhtia. Moni sika- ja nautatilallinen vähintäänkin harkitsee lopettamista. Eikä ihme. MTT:n selvitysten mukaan tuottajahintojen nousu ei riitä paikkaamaan kohonneita tuotantokustannuksia. Tärkeimmät tuotantopanokset, lannoitteet, polttoaineet ja rehut, kallistuvat kymmeniä prosentteja viime vuodesta.

MTT ennustaa, että tänä vuonna maatiloilla saavutetaan vain 35 prosenttia yrittäjätulotavoitteesta. No, ainahan voi käydä missä vaan, ettei asetettuja tavoitteita saavuteta. Mutta mitä tämä tarkoittaa maatalousyrittäjälle: hän saa viiden euron korvauksen työtunnille ja 2,2 prosentin koron omalle pääomalle. Lähtisitkö tällä korvauksella töihin?

Silloin kun uutiset nautatilojen lopettamisesta tulivat eetteriin ja Nivalassa tilalliset pitivät hätäkokoustaan, sanoin jollekin kollegalleni, että pitäisikö meidän lähteä barrikadeille suomalaisen ruuan puolesta. Ei ole järjen hiventä liikkeellä, jos annetaan kotimaisen lihantuotannon loppua.

Elintarviketieteiden Seurassa olemme jo pitemmän aikaan olleet huolestuneita kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta. Mutta nyt tuntuu olevan jo lähes kansallinen hätätila. Miten tähän on tultu? Siinä onkin miettimisen paikka. Asiat tuskin selviävät sillä, että syytellään milloin ketäkin, EU:ta, keskittynyttä kauppaa, teollisuutta, kuluttajaa…

Nyt tulisi todella kaikkien ottaa järki käteen, istua yhteisen pöydän ääreen ja katsoa, että jokainen toimija ruokaketjussa alkutuotannosta kauppaan ja loppukäyttäjälle asti saa kohtuullisen korvauksen työstään. Muuten meillä on vaihtoehtona ulkomaiset raaka-aineet ja hyvin pian pelkästään monikansallisten yritysten tuottama ruoka. Tätä tuskin kukaan haluaa.

Ainakin suorastaan räjähtäen kasvanut kiinnostus luomuun ja lähiruokaan kertoo siitä, että kotimaisen ruuan arvostus on huimasti nousussa. Selvästi on myös nähtävissä, että perinteiset ruuan valmistusmenetelmät otetaan uudelleen käyttöön käsi kädessä luomun ja lähiruuan kanssa, ja on jo otettukin muun muassa monissa pienleipomoissa. Niillä saadaan aikaan maukasta, säilyvää ruokaa vähemmillä lisäaineilla ja poppaskonsteilla.

Ollaan siis jossain määrin menossa kohti vanhaa, mutta toki uusin keinoin ja uudella osaamisella, kuten entistä parempi hygienian hallinta, jäähdytystekniikat, ITteknologia sekä uudet ja tehokkaat logistiikka- ja pakkausmenetelmät. Luomulle ja lähiruualle on tähän asti lähes hymähdelty. Niin tehtiin aikanaan ympäristöasioissakin, mutta lopulta ne oli pakko ottaa tosissaan huomioon. Olisiko nyt murros käynnissä luomun ja lähiruuan suhteen: ne ottavat pysyvästi paikkansa kotimaisessa ruokaketjussa!

Lehti on täynnä järeää asiaa valmistus- ja lisäaineista, vedestä ja leipomoteollisuudesta mukaan lukien ripaus ravitsemusta erityisesti karppauksen suhteen. Annathan palautetta!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT

PS. Olemme 26.–28.10.2011 Tampereella Elintarviketeollisuusmessuilla osastolla A60. Tervetuloa piipahtamaan!