Pääkirjoitus

Nro 4 / 2011: Pakkaamista ei tarvitse pyytää anteeksi

maanantai 24. lokakuu 2011

Yli 30 vuotta sitten aloin ensimmäisen kerran todella miettiä pakkaamisen roolia elintarvikkeissa. Huonon työllisyystilanteen takia olin valmistumiseni jälkeen pari kuukautta jäätelötehtaan pakkaamossa vuorotyössä. Kahden kuukauden työkokemuksen pohjalta osasin vastata VTT:n työpaikkahaastattelussa esitettyihin pakkauksia koskeviin kysymyksiin.

Luit oikein. Tuo lyhyt työkokemus oli laittanut harmaat aivosolut liikkeelle. Korkeakoulussa pakkaukset eivät nimittäin tuohon aikaan olleet luento-ohjelmassa mukana.

Pian tutkijana aloitettuani kuitenkin huomasin, että pakkaaminen joutuu koko ajan olemaan puolustusasemissa tyylillä ”olen se välttämätön paha, anteeksi kun olen olemassa”. Maassamme ei ollut montaakaan pakkausalan asiantuntijaa.

Onneksi näistä ajoista on menty paljon eteenpäin. Pakkaustutkimus – PTR ry perustettiin 1980-luvulla. Korkeakoulutasoista opetusta ja tutkimusta pakkaamisesta on niin Viikissä kuin Lappeenrannassa. Alalle on tullut runsaasti uusia asiantuntijoita. Tiesitkö esimerkiksi, että vuosina 2008–2010 toteutetun, Tekesin pakkausalueelle kohdistuneen Futupack-aktivoinnin tuloksena alalle saatiin aktivoitua noin 40 pakkauksiin keskittynyttä tutkijaa?

Mutta kun tarkalla korvalla kuuntelee, edelleenkin pakkaukset joutuvat olemaan anteeksipyyntöasemissa. Nykyisestä hallitusohjelmastakaan en onnistunut juuri löytämään pakkauksia. Tehokasta logistiikkaa ei kuitenkaan synny ilman pakkauksia. Sekä toimivat kuluttaja- ja kuljetuspakkaukset että lavat ja rullakot ovat jakelun ja varastoinnin kulmakiviä! Eikä siinä kaikki, pakkauksen tehtävät ovat todella moninaiset.

Hallitusohjelma kuitenkin lupaa, että kuluttajille turvataan oikeus tietää ruuan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus perusteluna se, että elintarvikkeiden jäljitettävyys parantaa kuluttajien luottamusta. Tässä pakkauksilla on keskeinen rooli. Hallitusohjelma toteaakin, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimenpiteiden pohjaksi tehdään selvitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Hallituksen tavoite suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostamisesta ei myöskään onnistu ilman tehokkaita pakkauksia.

Luin kesälomallani Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raporttia teemalla, kuinka maailma ruokitaan. Pitkin kirjaa tulee esiin se, että nälän poistamiseksi monissa tapauksissa riittää, että jo tuotettu ruoka käytetään paremmin hyödyksi. Tehokkaat varastointi- ja pakkausmenetelmät ovat siis A ja O.

Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia ja edullisia. Esimerkiksi halvat muovikassit pitävät pitkäpavut kuivina ja tuholaiset loitolla. Paremmin rakennetuissa siiloissa vilja pysyy laadukkaana, ja aurinkokuivaus säilyttää hedelmät vitamiineineen. Ja tietysti viimeisessä esimerkissä hyvä pakkaus estää tuotteita kostumasta uudelleen!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT